"Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Keskustelua suomalaisesta militariasta
riude
sotvm5
sotvm5
Posts: 495
Joined: Thu Jan 17, 2008 17:00

"Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by riude »

Tuli mieleeni, että mitä kaikkea Suomessa onkaan valmistettu em. nimellä varustettuna?
Äkkiä mieleen tulee ainakin

-Pikakivääri
-lihamyllyt
-kodinkoneet
-tulitikut
-maatalouskoneet
-jäänmurtaja(t?)

Pikakiväärin ansiosta voitaneen pitää hyväksyttävänä aiheene forumille.
Lisäksi, siinä olisi muuten mielenkiintoinen keräilysuuntaus...:D
Tietysti vaatii vähän laania, noitten maatalouskoneitten takia.

User avatar
caporal
kenrmaj
kenrmaj
Posts: 1661
Joined: Sun Feb 22, 2009 23:19
Location: Tyrvää

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by caporal »

Hirviseuruessamme on nuorimies etunimeltää Sampo ,että ihmisiäkin on "valmistettu" sillä nimellä :moshaa

1st Sergeant
res luutn
res luutn
Posts: 992
Joined: Tue Mar 28, 2006 10:01
Location: Häme
Contact:

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by 1st Sergeant »

Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala-eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Eri taruissa Sampo on erilainen, sillä on myös useita nimityksiä ja ilmiasuja. Kalevalassa käytetyissä Sampo-taruissa Sampo on ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly.

Sampo-tarut ovat olleet paitsi eeppisiä kertomuksia kahden kansan taistelusta ja ihme-esineen vaiheista, myös ilmeisesti alkujaan kosmisia kuvauksia. Sampo-tarut ovat myös selittäneet maanviljelyksen syntyä ja joidenkin muidenkin asioiden myyttistä alkuperää. Samporunoutta on ollut eräiden tietojen mukaan tapana laulaa kevätkylvön yhteydessä.



Sammon tutkimuksen historiaa

Ensimmäisen kerran sampo mainitaan tieteen historiassa Carl Axel Gottlundin väitöstilaisuuden yhteydessä 12. joulukuuta 1818. Väitös oli aiheeltaan De proverbis fennicis eli Suomalaisista sananlaskuista. Gottlund oli tallentanut tarinan sampaan ryöstöstä Sävsenissä, Taalainmaalla Maija Turpiaiselta, ja julkaissut sen aiemmin samana vuonna teoksessaan Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi. Seuraava maininta sammosta löytyy Zacharias Topelius vanhemman vuoden 1821 kokoelmassa Suomen kansan vanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja. Elias Lönnrot kirjoitti muistiin ensimmäisen sampo-runonsa loppukesästä 1832.

Suurimpia sampoa käsitteleviä teoksia on Emil Nestor Setälän 650-sivuinen tutkimus Sammon arvoitus.



Kalevalan Sampo

Sampo mainitaan Kalevalan runoissa 1, 7, 10, 15, 19, 38, 39, 42, 43 ja 45. Sampo eli kirjokansi on ihmekone, joka tekee eli jauhaa rahaa, viljaa ja suolaa. Sammolla katsotaan olevan kansi, sillä sen toisintonimi on kirjokansi. Sillä arvellaan myös olevan jalat, joiden avulla se seisoo pystyssä, sekä reiät tai nokat, joista tulee Sammon jauhaessa rahaa, viljaa ja suolaa, eli ”kotihyviä”, ”syötäviä” ja ”myötäviä”.

Seppo Ilmarinen takoo Sammon Pohjolan emännälle vastineeksi Pohjolan tyttärestä. Pohjolan emäntä Louhi ottaa Sammon vastaan, mutta kieltäytyy luovuttamasta tyttöä Ilmarisen vaimoksi. Louhi vie Sammon kivisen mäen sisään, juurruttaa sen maaperään, ja sulkee lukkojen taakse. Sen jälkeen sampo jauhaa rikkautta Pohjolan väelle.

Tästä suuttuneina kalevalaiset hyökkäävät Pohjolaan ja anastavat Sammon. Syntyneessä taistelussa sampo tuhoutuu. Pohjan Akka saa Sammon kannen. Sammon sirpaleita ajelehtii kalevalaisten rantaan. Sirpaleet rikastuttavat Kalevalan maata.

Erilaiset Sampo-tulkinnat

Kansanrunojen eri versioissa sampo on esiintynyt myös nimillä sampa, sammas, sampi, sampu, samppu, samppo ja sammut. Joissain samporunojen harvinaisemmissa versioissa sammon nimen lisäksi myös sammon merkitys on korvaantunut jollakin kokonaan toisella, tällaisia ovat tammi, saima (laatokkalainen alus), saani (reki), sauna, sauva ja saarva (saukko). Eräässä runossa esineestä käytetään sekä nimitystä samppu että kannel.

Sammon olemusta ja mahdollista historiallista pohjaa on pohdittu pitkään. Osmo Mäkeläisen mukaan sammakko- ja sampo-sanat liittyvät kansainväliseen mylly- ja hedelmällisyysmytologiaan. Matti Klingen mukaan Sampo saattaisi olla kauppaoikeudesta kertova pylväs (esimerkiksi Turun Samppalinnassa). Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa (Rauta-aika) Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline, ”väärän rahan” painomalli, jollaisen skandinaavien viikinkiretkille osallistuneet suomalaiset olisivat ryöstäneet Konstantinopolista. Haavikon tulkinta ei ole saanut laajempaa kannatusta, eikä se ehkä ole edes vakavamielinen ehdotus. Nykyisin yleensä ajatellaan, että Sammon merkitys riippuu asiayhteydestä, eikä yhtä ainoaa selitystä ole.

Uskontotieteilijä Uno Harva ja kielitieteilijä E. N. Setälä kehittelivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä teorioita, joiden mukaan Sammon alkuperäinen hahmo, tai yksi alkuperäisistä hahmoista, on maailmanpylväs, taivaankannen kannattaja. Tähän viittaavat monet piirteet, jotka yhdistävät erilaisia sampotaruja. Sampo esimerkiksi sijaitsee Pohjolassa, jossa maailmanpylvään on ajateltu sijaitsevan. Sammon juuret ovat syvällä maaemässä, kuten maailmanpylväältä sopii odottaakin, ja Sammon yleinen toisintonimi on kirjokansi, joka viittaa taivaankanteen. Lisäksi Sampo jauhaa, sillä maailmanpylvään on ajateltu kiertyvän taivaankannen mukana. Sanana sampo on sukua sammakselle eli pylväälle.

Laajalti esiintyviä sammon piirteitä ovat sammon hyvyys, kirjokanteen viittaus ja yhteys merelliseen Pohjolaan, sen emäntään ja Pohjan tai Hiiden neidon kosintaan. Sampo kuuluu myös selkeästi Väinämöis- ja Ilmaris-epiikkaan, sillä sammon taonnasta kerrotaan kosmisten luomistekojen jälkeen. Muita, harvemmin esiintyviä sammon piirteitä ovat muun muassa sammolla olevat juuret, jotka on kynnettävä irti, ennen kuin sitä voidaan liikuttaa.

Teoria sammon alkuperäisestä hahmosta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että Sampo on myöhemmin käsitetty monella eri tavalla. Kansanrunojen kieli on pitkälti kielikuvallista, ja näiden kielikuvien merkitykset unohtuvat usein helpommin kuin itse runon sanamuoto. Samoin kuin ikivanha kirjallisuus, jota voi olla myöhempinä aikoina vaikea ymmärtää ilman taustatietoja, myös kansanrunous on säilyttänyt uskollisesti vanhoja ilmauksia, joiden merkitykset ovat unohtuneet. Näin arvellaan käyneen sampo-runojenkin kanssa. Kielikuvien ja vertauskuvien merkitykset ja yhteydet kosmisiin käsityksiin ovat aikojen saatossa pitkälti unohtuneet, mutta itse runojen kieliasua on pyritty uskollisesti toistamaan. Monet runon toisinnot ovat säilyttäneet pylvääseen viittaavan sanan sampo, toiset taas ovat korvanneet sen jollain tutulla, saman kuuloisella sanalla.

Veikko Anttosen ja Lotte Tarkan kaltaiset nykytutkijat ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja. Samanlaisen tulkinnan esittää myös Pauli Pylkkö, jonka mukaan Sampo on eräänlainen allegoria tekniikasta yleensä. Pylkön tulkinnassa Sampo liitetään seppien tuomaan uudenlaiseen hyvinvointiin, joka uhkaa sysäyttää Väinämöisen ja tietäjäkulttuurin.

Valtiotieteen tohtori Pentti Viita esittää kirjassaan Viikinkiaika Kalevalan kertomana, että Sampo tarkoitti rahasampoa eli turkiskauppaa.


Metsäsuomalaisten käsitys maailmanpylväästä

Havainnollistus siitä, miten Pohjantähti naulana liittää yhteen kuvun muotoisen taivaankannen ja sampaan eli maailmanpylvään. E.N Setälän (1932) mukaan.
Maailmanpylvääksi mielletty Sampo säilyi parhaiten metsäsuomalaisten, Keski-Ruotsissa asuneen savolaisperäisen väestön mytologiassa. Vielä vuonna 1932 tai hieman aiemmin, tavoittivat runouden kerääjät Värmlannin Östmarkin pitäjästä 70-vuotiaan Kaisa Vilhuisen, kansanparantajan ja verenseisauttajan, joka muisti tärkeitä tietoja sammosta. Hän kertoi muun muassa seuraavaa. Sammas on patsas, joka kannattaa taivaan kantta. Kultanappi tai kultainen naula ”istu sammon päässä”; se oli pohjantähti, joka kiinnitti taivaankannen ja maan. Taivaankansi pyöri naulan ympäri. Tästä hän käytti myös ilmaisua ”sammas jauho”. Sammas ulottui yhdeksän sylen syvyyteen maan alle, ja nojautui siellä kupariseen vuoreen. Vilhuinen kertoi myös seisauttaneensa verenvuotoja iskemällä puukon seinään Pohjantähteä (Pohjantähden kuvaa?) vasten. (SKVR:VII5,189) Tässä lienee vaadittu verta seisomaan paikallaan yhtä jykevästi kuin maailmanpylväs tai sen naula, ja niitä kuvaava puukko seisovat. Tämän tiedon valossa kävivät ymmärrettäviksi myös eri puolilta tunnetut verenseisautussanat, joissa käsketään verta seisomaan kuten miekka seisoo meressä. Vilhuisen kertomus vastasi sitä, mitä tutkijat olivat sammon alkuperästä päätelleet muilta seuduilta löytyneiden tiedonrippeiden avulla.

Itse asiassa jo ensimmäinen tutkijoiden tuntema tieto sammosta, jonka C.A. Gottlund vuonna 1817 kirjoitti muistiin, on peräisin metsäsuomalaisilta, ja siinä sampo on selvästi taivaallinen esine, josta myös käytetään pylvästä tarkoittavaa sanaa sammas. Kertomuksessa sammas on taivaalla pilvessä Pohjanmaalla, joka myös Pohjolaksi mainitaan. Jompainen iskee miekallaan sammalta [sic] kaksi ”varvasta” irti. Varpaista saatiin mereen suolat ja heinät maalle. Jos Jompainen olisi saanut kolmannenkin varpaan irti, olisi saatu vilja kylvämättä. (SKVR:VII5,10)

Suomalainen arkeoastronomi Marianna Ridderstad on yhdistänyt aiemman, lähinnä kielitieteelliseen tutkimuksen muinaisen tähtitaivaan tutkimukseen. Hän on päätynyt tulokseen, että sampo tulee kultanaulalla kiinnitetystä taivaan kantta kannattavasta pylväästä, jonka ympäri kirjokansi kiertää. Kultanaulan kohdalla on Pohjantähti tai Vega, joka prekession vuoksi oli 12 000 vuotta sitten Pohjantähden kohdalla. Myös indoeurooppalaisilla kansoilla on maailmanpylväsmyytti. Pylvästä kannatteli kilpikonna esimerkiksi Intiassa. Sampo-sana merkitsee myös sammakkoa. Kivikauden kaikkeuskäsityksessä kilpikonna kannattelee selässään taivaankantta. Koska Suomessa ei ollut kilpikonnia, sammakko sai sen paikan.
stambhas > *sampas > sammas 'pylväs, patsas'
sampas > deminutiivijohdos *sampoj > sampo 'sammakko' (vepsässä samba, saamen cuobbo 'sammakko')

Myös taivaannaula, joka kiinnitti kirjokannen sampoon, liittyisi Ridderstadin mukaan arojen indoeurooppalaisiin: pyörivä akseli ja naulatähti, taivaannaula olisivat syntyneet pyörän keksimisen jälkeen. Käsite ja sana olisi lainattu indoeurooppalaisilta 2000-luvulla eaa., jolloin kirkas Thuban oli napatähtenä.
Olipa miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan,
jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta,
tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui,
kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi.

1st Sergeant
res luutn
res luutn
Posts: 992
Joined: Tue Mar 28, 2006 10:01
Location: Häme
Contact:

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by 1st Sergeant »

Ai niin, täytyyhän tähän se valmistusprosessikin laittaa lyhennettynä, eli Kalevalan kymmenes runo kertoo Sammon synnyn ja tässä runon lopusta ote:


Laittoi tuulet lietsomahan, väkipuuskat vääntämähän.

Lietsoi tuulet löyhytteli: itä lietsoi, lietsoi länsi,
etelä enemmän lietsoi, pohjanen kovin porotti.
Lietsoi päivän, lietsoi toisen, lietsoi kohta kolmannenki:
tuli tuiski ikkunasta, säkehet ovesta säykkyi,
tomu nousi taivahalle, savu pilvihin sakeni.

Se on seppo Ilmarinen päivän kolmannen perästä
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
näki sammon syntyväksi, kirjokannen kasvavaksi.

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen.

Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja.
Olipa miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan,
jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta,
tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui,
kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi.


riude
sotvm5
sotvm5
Posts: 495
Joined: Thu Jan 17, 2008 17:00

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by riude »

Kyllä kyllä, jokainen sivistynyt ihminenhän nyt sammon tuntee, mutta mitä kaikkea sillä nimellä onkaan vuosien varrella myyty?

User avatar
markham
sotvm4
sotvm4
Posts: 537
Joined: Fri Aug 28, 2009 18:02
Location: Botnia

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by markham »

^ No vaikkapa Sampo puhdistus; ja kiillotusjauhetta elikkäs oksaalihappoa, jonka käytännön sovelluksesta on tällä foorumilla erittäin valaiseva viestiketju :pray:
"Aseeton kansa on kelvoton!" J.V. Snellman

User avatar
smokeball
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 4440
Joined: Sat Nov 10, 2007 19:12
Location: Lappi

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by smokeball »

Vakuutuksia ja "pankkipalveluita". 8)
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta.
Ylituubamestari Image

riude
sotvm5
sotvm5
Posts: 495
Joined: Thu Jan 17, 2008 17:00

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by riude »

Lisätään listaan putkiradio, ja Arabialla näkyy olleen Sampo astiasarjakin, samoin Nuutajärvellä laseja.
Kivennäisvesitehdas Sampo on ollut myös.
huuto.net ja tori.fi ovat oivia lähteitä :D.

Väbä
sotvm4
sotvm4
Posts: 536
Joined: Mon Mar 05, 2007 14:43

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by Väbä »

Kotimaisia Sampo polkupyöriä oli ennenmuinoin myynnissä.
Tuollakin sivulla on uusi lasten Sampo kaupattavana: https://www.budgetsport.fi/tuote/56417867/dp

Ja sokerina pohjalla:

Ravintola Sampo Kuopio
Suomen Paras muikkuravintola!
Onneks olokoon, ku Kuopijon katuja veppaellessa alako näläkä eli jano juileksimmaan osasit tehä oekeen piätöksen. Sampo on paekka missee kumpaannii vaevaan löötyy helepotus. Jos kulukku ähöttää kuivana ku rapparin rukkanen rankaläjällä, muuttuu tilanne ku mutjaatat kitusiis reelusti olutta tae jopa jonnii luipakan tupsluikkarin. Kirkasta tae värillistä, kumpookii on montae lajia hyllyssä suatavilla.

Näläkä ee oo pitkään vieraanas, jos maltat vilikasta ruokalistoo. Niin kun ehken jo huomoottii, myö pelataan varman piälle eli luotetaan hyvin pitkälti muikkuun. Jos joku annos on tässä valtakunnassa tunnettu ja enemmän kun lekentaarinen eväs, niin se on Sampon paestetut muikut. Ne kun naatiskelloo niin tuas kärsii kelekutella etteenpäen lajisa matkoo ihan hyvinnii.
Eekä se matka lyhene vaekka rutasoo muikkua muullae laella laetettuna.
Sampo on pitännä perusasijoesta huolta jo meleko kaavan. 1931 ku alotettiin henkivakkuutusten jatkoaekoen järjestely, niin suat uskoo että monta tarinoo ja tappausta mahtuu näetten seeniin sisälle.
Monennäköstä kulukijoo on tiällä herkutellu. On ministeriä, popparia, viilaria, tuunaria ja kaekkia muitae ammattilaesia ja jokunen julukkissii siinä sivussa. Kaekki kuitennii sammoo porukkoo – Sampon asijakkaeta ja sitä tehen aatomaattisesti oekeeta kunnon tolokun immeisiä.
Nyt kun tie on tuttu niin ee muuta kun tervetulloo uuvestaannii! :D

Ruokalista:
MUIKKUA NÄLÄKÄÄN TAE IHAN MUUTEN VUAN
MUIKKUKEETTO 12,50 €
-lusikka oekeeseen ja ruissämpylä
vasempaan kätteen
RANTAKALAKEETTO 11,50 €
-muikkua, lyökkiä, oekeeta voeta
ja ruissämpylöö
HÄKKÄÄN TAPETUT MUIKUT 15.00 €
-pottumuussia, munaryplinkiä, tommaattia,
kurkkuva, sitruunoo, tillijä
SAVUMUIKKUVAENAAT SMETANASSA 16.50 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua,
sitruunoo, tillijä
SUUTARINPAESTI 14.50 €
-pottumuussia, muikunkutjaketta, siankylykee,
lyökkiä, tommaattia, kurkkua, sitruunoo, tillijä
PAESTETUT MUIKUT SAMPON TYYLIIN 13.00 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua, sitruunoo,
tillijä
PAESTINMUIKUT SMETANASSA 15.00 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua, sitruunoo,
tillijä
HIILLOSMUIKUT 15.00 €
-pottumuussia, lyökkivoesulloo, tommaattia, kurkkua, tillijä

User avatar
smokeball
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 4440
Joined: Sat Nov 10, 2007 19:12
Location: Lappi

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by smokeball »

Rovaniemellä oli myös ennen Sampo ravintola. Hyvin suosittu paikka, suorastaan legendaatinen.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta.
Ylituubamestari Image

User avatar
Spieß
kenr, vr4
kenr, vr4
Posts: 2449
Joined: Sat Feb 11, 2006 10:13
Location: Zella-Mehlis

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by Spieß »

Eikös sitä enää ole? Voivoi...hyvä paikka oli :D
Si vis pacem, parabellum...
Image

User avatar
Korpisoturi
kaartsotvm4
kaartsotvm4
Posts: 524
Joined: Tue Dec 26, 2006 16:35

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by Korpisoturi »

Jokos ne leikkuupuimurit tuli mainittua ? Mielestäni jopa varsin osuva tuotemerkki leikkuupuimurille. Sillä kun metsäsuomalaisten jälkipolvet ovat jalostaneet pelloissaan lainehtivan elon rahaksi muutettavaan muotoon...

suppo1
sotvm6
sotvm6
Posts: 393
Joined: Sun Aug 19, 2007 15:29

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by suppo1 »

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sampo

Muiden muassa suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva vuodelta 1959 ja helsinkiläinen nukketeatteri

Juha Tompuri
jvmaj
jvmaj
Posts: 1834
Joined: Mon May 01, 2006 22:28
Location: Koljonvirta

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Post by Juha Tompuri »

Naapurissa: Sampo TV
http://www.sampo.tv/

t: Juha
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"

Post Reply

Return to “Suomalainen militaria”