[phpBB Debug] PHP Warning: in file [ROOT]/includes/functions.php on line 3959: ob_start(): output handler 'ob_gzhandler' conflicts with 'zlib output compression'
Keskustelua asehistoriasta ja militariasta • "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu
Page 1 of 2

"Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 7:40
by riude
Tuli mieleeni, että mitä kaikkea Suomessa onkaan valmistettu em. nimellä varustettuna?
Äkkiä mieleen tulee ainakin

-Pikakivääri
-lihamyllyt
-kodinkoneet
-tulitikut
-maatalouskoneet
-jäänmurtaja(t?)

Pikakiväärin ansiosta voitaneen pitää hyväksyttävänä aiheene forumille.
Lisäksi, siinä olisi muuten mielenkiintoinen keräilysuuntaus...:D
Tietysti vaatii vähän laania, noitten maatalouskoneitten takia.

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 8:02
by caporal
Hirviseuruessamme on nuorimies etunimeltää Sampo ,että ihmisiäkin on "valmistettu" sillä nimellä :moshaa

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 10:39
by 1st Sergeant
Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala-eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Eri taruissa Sampo on erilainen, sillä on myös useita nimityksiä ja ilmiasuja. Kalevalassa käytetyissä Sampo-taruissa Sampo on ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly.

Sampo-tarut ovat olleet paitsi eeppisiä kertomuksia kahden kansan taistelusta ja ihme-esineen vaiheista, myös ilmeisesti alkujaan kosmisia kuvauksia. Sampo-tarut ovat myös selittäneet maanviljelyksen syntyä ja joidenkin muidenkin asioiden myyttistä alkuperää. Samporunoutta on ollut eräiden tietojen mukaan tapana laulaa kevätkylvön yhteydessä.



Sammon tutkimuksen historiaa

Ensimmäisen kerran sampo mainitaan tieteen historiassa Carl Axel Gottlundin väitöstilaisuuden yhteydessä 12. joulukuuta 1818. Väitös oli aiheeltaan De proverbis fennicis eli Suomalaisista sananlaskuista. Gottlund oli tallentanut tarinan sampaan ryöstöstä Sävsenissä, Taalainmaalla Maija Turpiaiselta, ja julkaissut sen aiemmin samana vuonna teoksessaan Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi. Seuraava maininta sammosta löytyy Zacharias Topelius vanhemman vuoden 1821 kokoelmassa Suomen kansan vanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja. Elias Lönnrot kirjoitti muistiin ensimmäisen sampo-runonsa loppukesästä 1832.

Suurimpia sampoa käsitteleviä teoksia on Emil Nestor Setälän 650-sivuinen tutkimus Sammon arvoitus.



Kalevalan Sampo

Sampo mainitaan Kalevalan runoissa 1, 7, 10, 15, 19, 38, 39, 42, 43 ja 45. Sampo eli kirjokansi on ihmekone, joka tekee eli jauhaa rahaa, viljaa ja suolaa. Sammolla katsotaan olevan kansi, sillä sen toisintonimi on kirjokansi. Sillä arvellaan myös olevan jalat, joiden avulla se seisoo pystyssä, sekä reiät tai nokat, joista tulee Sammon jauhaessa rahaa, viljaa ja suolaa, eli ”kotihyviä”, ”syötäviä” ja ”myötäviä”.

Seppo Ilmarinen takoo Sammon Pohjolan emännälle vastineeksi Pohjolan tyttärestä. Pohjolan emäntä Louhi ottaa Sammon vastaan, mutta kieltäytyy luovuttamasta tyttöä Ilmarisen vaimoksi. Louhi vie Sammon kivisen mäen sisään, juurruttaa sen maaperään, ja sulkee lukkojen taakse. Sen jälkeen sampo jauhaa rikkautta Pohjolan väelle.

Tästä suuttuneina kalevalaiset hyökkäävät Pohjolaan ja anastavat Sammon. Syntyneessä taistelussa sampo tuhoutuu. Pohjan Akka saa Sammon kannen. Sammon sirpaleita ajelehtii kalevalaisten rantaan. Sirpaleet rikastuttavat Kalevalan maata.

Erilaiset Sampo-tulkinnat

Kansanrunojen eri versioissa sampo on esiintynyt myös nimillä sampa, sammas, sampi, sampu, samppu, samppo ja sammut. Joissain samporunojen harvinaisemmissa versioissa sammon nimen lisäksi myös sammon merkitys on korvaantunut jollakin kokonaan toisella, tällaisia ovat tammi, saima (laatokkalainen alus), saani (reki), sauna, sauva ja saarva (saukko). Eräässä runossa esineestä käytetään sekä nimitystä samppu että kannel.

Sammon olemusta ja mahdollista historiallista pohjaa on pohdittu pitkään. Osmo Mäkeläisen mukaan sammakko- ja sampo-sanat liittyvät kansainväliseen mylly- ja hedelmällisyysmytologiaan. Matti Klingen mukaan Sampo saattaisi olla kauppaoikeudesta kertova pylväs (esimerkiksi Turun Samppalinnassa). Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa (Rauta-aika) Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline, ”väärän rahan” painomalli, jollaisen skandinaavien viikinkiretkille osallistuneet suomalaiset olisivat ryöstäneet Konstantinopolista. Haavikon tulkinta ei ole saanut laajempaa kannatusta, eikä se ehkä ole edes vakavamielinen ehdotus. Nykyisin yleensä ajatellaan, että Sammon merkitys riippuu asiayhteydestä, eikä yhtä ainoaa selitystä ole.

Uskontotieteilijä Uno Harva ja kielitieteilijä E. N. Setälä kehittelivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä teorioita, joiden mukaan Sammon alkuperäinen hahmo, tai yksi alkuperäisistä hahmoista, on maailmanpylväs, taivaankannen kannattaja. Tähän viittaavat monet piirteet, jotka yhdistävät erilaisia sampotaruja. Sampo esimerkiksi sijaitsee Pohjolassa, jossa maailmanpylvään on ajateltu sijaitsevan. Sammon juuret ovat syvällä maaemässä, kuten maailmanpylväältä sopii odottaakin, ja Sammon yleinen toisintonimi on kirjokansi, joka viittaa taivaankanteen. Lisäksi Sampo jauhaa, sillä maailmanpylvään on ajateltu kiertyvän taivaankannen mukana. Sanana sampo on sukua sammakselle eli pylväälle.

Laajalti esiintyviä sammon piirteitä ovat sammon hyvyys, kirjokanteen viittaus ja yhteys merelliseen Pohjolaan, sen emäntään ja Pohjan tai Hiiden neidon kosintaan. Sampo kuuluu myös selkeästi Väinämöis- ja Ilmaris-epiikkaan, sillä sammon taonnasta kerrotaan kosmisten luomistekojen jälkeen. Muita, harvemmin esiintyviä sammon piirteitä ovat muun muassa sammolla olevat juuret, jotka on kynnettävä irti, ennen kuin sitä voidaan liikuttaa.

Teoria sammon alkuperäisestä hahmosta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että Sampo on myöhemmin käsitetty monella eri tavalla. Kansanrunojen kieli on pitkälti kielikuvallista, ja näiden kielikuvien merkitykset unohtuvat usein helpommin kuin itse runon sanamuoto. Samoin kuin ikivanha kirjallisuus, jota voi olla myöhempinä aikoina vaikea ymmärtää ilman taustatietoja, myös kansanrunous on säilyttänyt uskollisesti vanhoja ilmauksia, joiden merkitykset ovat unohtuneet. Näin arvellaan käyneen sampo-runojenkin kanssa. Kielikuvien ja vertauskuvien merkitykset ja yhteydet kosmisiin käsityksiin ovat aikojen saatossa pitkälti unohtuneet, mutta itse runojen kieliasua on pyritty uskollisesti toistamaan. Monet runon toisinnot ovat säilyttäneet pylvääseen viittaavan sanan sampo, toiset taas ovat korvanneet sen jollain tutulla, saman kuuloisella sanalla.

Veikko Anttosen ja Lotte Tarkan kaltaiset nykytutkijat ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja. Samanlaisen tulkinnan esittää myös Pauli Pylkkö, jonka mukaan Sampo on eräänlainen allegoria tekniikasta yleensä. Pylkön tulkinnassa Sampo liitetään seppien tuomaan uudenlaiseen hyvinvointiin, joka uhkaa sysäyttää Väinämöisen ja tietäjäkulttuurin.

Valtiotieteen tohtori Pentti Viita esittää kirjassaan Viikinkiaika Kalevalan kertomana, että Sampo tarkoitti rahasampoa eli turkiskauppaa.


Metsäsuomalaisten käsitys maailmanpylväästä

Havainnollistus siitä, miten Pohjantähti naulana liittää yhteen kuvun muotoisen taivaankannen ja sampaan eli maailmanpylvään. E.N Setälän (1932) mukaan.
Maailmanpylvääksi mielletty Sampo säilyi parhaiten metsäsuomalaisten, Keski-Ruotsissa asuneen savolaisperäisen väestön mytologiassa. Vielä vuonna 1932 tai hieman aiemmin, tavoittivat runouden kerääjät Värmlannin Östmarkin pitäjästä 70-vuotiaan Kaisa Vilhuisen, kansanparantajan ja verenseisauttajan, joka muisti tärkeitä tietoja sammosta. Hän kertoi muun muassa seuraavaa. Sammas on patsas, joka kannattaa taivaan kantta. Kultanappi tai kultainen naula ”istu sammon päässä”; se oli pohjantähti, joka kiinnitti taivaankannen ja maan. Taivaankansi pyöri naulan ympäri. Tästä hän käytti myös ilmaisua ”sammas jauho”. Sammas ulottui yhdeksän sylen syvyyteen maan alle, ja nojautui siellä kupariseen vuoreen. Vilhuinen kertoi myös seisauttaneensa verenvuotoja iskemällä puukon seinään Pohjantähteä (Pohjantähden kuvaa?) vasten. (SKVR:VII5,189) Tässä lienee vaadittu verta seisomaan paikallaan yhtä jykevästi kuin maailmanpylväs tai sen naula, ja niitä kuvaava puukko seisovat. Tämän tiedon valossa kävivät ymmärrettäviksi myös eri puolilta tunnetut verenseisautussanat, joissa käsketään verta seisomaan kuten miekka seisoo meressä. Vilhuisen kertomus vastasi sitä, mitä tutkijat olivat sammon alkuperästä päätelleet muilta seuduilta löytyneiden tiedonrippeiden avulla.

Itse asiassa jo ensimmäinen tutkijoiden tuntema tieto sammosta, jonka C.A. Gottlund vuonna 1817 kirjoitti muistiin, on peräisin metsäsuomalaisilta, ja siinä sampo on selvästi taivaallinen esine, josta myös käytetään pylvästä tarkoittavaa sanaa sammas. Kertomuksessa sammas on taivaalla pilvessä Pohjanmaalla, joka myös Pohjolaksi mainitaan. Jompainen iskee miekallaan sammalta [sic] kaksi ”varvasta” irti. Varpaista saatiin mereen suolat ja heinät maalle. Jos Jompainen olisi saanut kolmannenkin varpaan irti, olisi saatu vilja kylvämättä. (SKVR:VII5,10)

Suomalainen arkeoastronomi Marianna Ridderstad on yhdistänyt aiemman, lähinnä kielitieteelliseen tutkimuksen muinaisen tähtitaivaan tutkimukseen. Hän on päätynyt tulokseen, että sampo tulee kultanaulalla kiinnitetystä taivaan kantta kannattavasta pylväästä, jonka ympäri kirjokansi kiertää. Kultanaulan kohdalla on Pohjantähti tai Vega, joka prekession vuoksi oli 12 000 vuotta sitten Pohjantähden kohdalla. Myös indoeurooppalaisilla kansoilla on maailmanpylväsmyytti. Pylvästä kannatteli kilpikonna esimerkiksi Intiassa. Sampo-sana merkitsee myös sammakkoa. Kivikauden kaikkeuskäsityksessä kilpikonna kannattelee selässään taivaankantta. Koska Suomessa ei ollut kilpikonnia, sammakko sai sen paikan.
stambhas > *sampas > sammas 'pylväs, patsas'
sampas > deminutiivijohdos *sampoj > sampo 'sammakko' (vepsässä samba, saamen cuobbo 'sammakko')

Myös taivaannaula, joka kiinnitti kirjokannen sampoon, liittyisi Ridderstadin mukaan arojen indoeurooppalaisiin: pyörivä akseli ja naulatähti, taivaannaula olisivat syntyneet pyörän keksimisen jälkeen. Käsite ja sana olisi lainattu indoeurooppalaisilta 2000-luvulla eaa., jolloin kirkas Thuban oli napatähtenä.

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 10:48
by 1st Sergeant
Ai niin, täytyyhän tähän se valmistusprosessikin laittaa lyhennettynä, eli Kalevalan kymmenes runo kertoo Sammon synnyn ja tässä runon lopusta ote:


Laittoi tuulet lietsomahan, väkipuuskat vääntämähän.

Lietsoi tuulet löyhytteli: itä lietsoi, lietsoi länsi,
etelä enemmän lietsoi, pohjanen kovin porotti.
Lietsoi päivän, lietsoi toisen, lietsoi kohta kolmannenki:
tuli tuiski ikkunasta, säkehet ovesta säykkyi,
tomu nousi taivahalle, savu pilvihin sakeni.

Se on seppo Ilmarinen päivän kolmannen perästä
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
näki sammon syntyväksi, kirjokannen kasvavaksi.

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen.

Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja.

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 12:56
by LV

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 16:48
by riude
Kyllä kyllä, jokainen sivistynyt ihminenhän nyt sammon tuntee, mutta mitä kaikkea sillä nimellä onkaan vuosien varrella myyty?

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 17:07
by markham
^ No vaikkapa Sampo puhdistus; ja kiillotusjauhetta elikkäs oksaalihappoa, jonka käytännön sovelluksesta on tällä foorumilla erittäin valaiseva viestiketju :pray:

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 18:19
by smokeball
Vakuutuksia ja "pankkipalveluita". 8)

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Wed Oct 31, 2012 19:34
by riude
Lisätään listaan putkiradio, ja Arabialla näkyy olleen Sampo astiasarjakin, samoin Nuutajärvellä laseja.
Kivennäisvesitehdas Sampo on ollut myös.
huuto.net ja tori.fi ovat oivia lähteitä :D.

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Thu Nov 01, 2012 13:51
by Väbä
Kotimaisia Sampo polkupyöriä oli ennenmuinoin myynnissä.
Tuollakin sivulla on uusi lasten Sampo kaupattavana: https://www.budgetsport.fi/tuote/56417867/dp

Ja sokerina pohjalla:

Ravintola Sampo Kuopio
Suomen Paras muikkuravintola!
Onneks olokoon, ku Kuopijon katuja veppaellessa alako näläkä eli jano juileksimmaan osasit tehä oekeen piätöksen. Sampo on paekka missee kumpaannii vaevaan löötyy helepotus. Jos kulukku ähöttää kuivana ku rapparin rukkanen rankaläjällä, muuttuu tilanne ku mutjaatat kitusiis reelusti olutta tae jopa jonnii luipakan tupsluikkarin. Kirkasta tae värillistä, kumpookii on montae lajia hyllyssä suatavilla.

Näläkä ee oo pitkään vieraanas, jos maltat vilikasta ruokalistoo. Niin kun ehken jo huomoottii, myö pelataan varman piälle eli luotetaan hyvin pitkälti muikkuun. Jos joku annos on tässä valtakunnassa tunnettu ja enemmän kun lekentaarinen eväs, niin se on Sampon paestetut muikut. Ne kun naatiskelloo niin tuas kärsii kelekutella etteenpäen lajisa matkoo ihan hyvinnii.
Eekä se matka lyhene vaekka rutasoo muikkua muullae laella laetettuna.
Sampo on pitännä perusasijoesta huolta jo meleko kaavan. 1931 ku alotettiin henkivakkuutusten jatkoaekoen järjestely, niin suat uskoo että monta tarinoo ja tappausta mahtuu näetten seeniin sisälle.
Monennäköstä kulukijoo on tiällä herkutellu. On ministeriä, popparia, viilaria, tuunaria ja kaekkia muitae ammattilaesia ja jokunen julukkissii siinä sivussa. Kaekki kuitennii sammoo porukkoo – Sampon asijakkaeta ja sitä tehen aatomaattisesti oekeeta kunnon tolokun immeisiä.
Nyt kun tie on tuttu niin ee muuta kun tervetulloo uuvestaannii! :D

Ruokalista:
MUIKKUA NÄLÄKÄÄN TAE IHAN MUUTEN VUAN
MUIKKUKEETTO 12,50 €
-lusikka oekeeseen ja ruissämpylä
vasempaan kätteen
RANTAKALAKEETTO 11,50 €
-muikkua, lyökkiä, oekeeta voeta
ja ruissämpylöö
HÄKKÄÄN TAPETUT MUIKUT 15.00 €
-pottumuussia, munaryplinkiä, tommaattia,
kurkkuva, sitruunoo, tillijä
SAVUMUIKKUVAENAAT SMETANASSA 16.50 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua,
sitruunoo, tillijä
SUUTARINPAESTI 14.50 €
-pottumuussia, muikunkutjaketta, siankylykee,
lyökkiä, tommaattia, kurkkua, sitruunoo, tillijä
PAESTETUT MUIKUT SAMPON TYYLIIN 13.00 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua, sitruunoo,
tillijä
PAESTINMUIKUT SMETANASSA 15.00 €
-pottumuussia, tommaattia, kurkkua, sitruunoo,
tillijä
HIILLOSMUIKUT 15.00 €
-pottumuussia, lyökkivoesulloo, tommaattia, kurkkua, tillijä

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Thu Nov 01, 2012 14:36
by smokeball
Rovaniemellä oli myös ennen Sampo ravintola. Hyvin suosittu paikka, suorastaan legendaatinen.

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Thu Nov 01, 2012 16:32
by Spieß
Eikös sitä enää ole? Voivoi...hyvä paikka oli :D

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Thu Nov 01, 2012 18:24
by Korpisoturi
Jokos ne leikkuupuimurit tuli mainittua ? Mielestäni jopa varsin osuva tuotemerkki leikkuupuimurille. Sillä kun metsäsuomalaisten jälkipolvet ovat jalostaneet pelloissaan lainehtivan elon rahaksi muutettavaan muotoon...

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Thu Nov 01, 2012 21:11
by suppo1
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sampo

Muiden muassa suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva vuodelta 1959 ja helsinkiläinen nukketeatteri

Re: "Sampo" -mitä kaikkea nimellä onkaan valmistettu

Posted: Tue Nov 13, 2012 21:59
by Juha Tompuri
Naapurissa: Sampo TV
http://www.sampo.tv/

t: Juha