Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olivatko sota-aikaiset PV:n jakamat huovat samanlaisia kuin mitä sillä vielä tänäkin päivänä on käytössä, siis harmaa huopa sinisellä raidalla? Nykyisissä huovissa ainakin on ulkoreunoilla kankainen vahvike, löytyikö se myös alkuperäisistä, vai onko niitä jälkikäteen lisäilty/tehty sodanjälkeisiin huopiin? En ole kiinnittänyt huomiota löytyykö sota-aikaisistakin huovista samanlaiset. Ilmeisesti sotilaille kuitenkin jaettiin huopa ja mantteli jonkinlaisiksi yöpymisvälineiksi maasto-olosuhteisiin?

Ukko-Pekka wrote:Olivatko sota-aikaiset PV:n jakamat huovat samanlaisia kuin mitä sillä vielä tänäkin päivänä on käytössä, siis harmaa huopa sinisellä raidalla?

Nykyisissä, ilmeisesti 1970- ja 1980-luvulla valmistetuissa, huovissa on nähdäkseni kaikissa kaksi leveätä raitaa ja yksi kapeampi niiden välissä. 1920-luvun huovissa on taas kolme tasalevyistä raitaa.

Hei Hoplaa! Kasarmielämää


Sota-ajan kuvissa näkee taas monenlaista eri huopamallia, joissakin on yksi leveä raita ja neljä ohutta raitaa j.n.e. Mahdollisesti tämä johtuu siitä, että valmistajille ei annettu tarkkoja ohjeita raitojen koosta tai määrästä. Osa kuvissa näkyvistä huovista voi olla myös siviilihuopia. SA-kuva 62316:



VR:n oma huopamalli, SA-kuva n:o 83470:

Ukko-Pekka wrote:Ilmeisesti sotilaille kuitenkin jaettiin huopa ja mantteli jonkinlaisiksi yöpymisvälineiksi maasto-olosuhteisiin?

Käsittääkseni n.s. rivimiehille ei jaettu huopia kuin etenemisvaiheessa. Huovat varastoitiin asemasodan alettua. Lisäksi valokuvien perusteella kaukopartiomiehet eivät yleensä ottaneet huopia mukaansa talvella. Katso esimerkiksi Kokemuksia kaukopartiotoiminnasta talvella:

[...] Useat partiomiehet ovat kovilla pakkasilla ottaneet mukaansa sekä turkin että telttakankaan, jolloin makuuhuopaa ei ole ollut kellään. [...]

Kiitos vastauksesta Mangrove! Tuli hyvin tietoa asiasta. Ostin tänään kaksi huopaa Hämeenlinnan Sa-kaupasta. Toisessa kaksi leveää raitaa ja yksi ohut, toisessa kolme tasapaksua raitaa, tämä huopa myös tuntui selvästi ohuemmalta kuin tuo ensimmäinen. Myynnissä oli myös puna-raidallisia huopia, mistä ne mahtavat olla peräisin?

Niin ja minkälaiset nukkumisvermeet sotilailla oli asemasodan aikana? Jos hyökkäysvaihen jälkeen huovat kerättiin pois?

Huopien viivat ovat kuulemma tarkoittaneet esim sotasairaaloissa osastoa minne huovat kuuluvat (punaiset raidat = sairaalahuopa)
ja huhun mukaan myös huovan lämpöarvoa olisi ilmaistu raidoituksella

Ainakin osassa punaraitaisia huopia on SA leima, siniraitaisissa harvemmin (lienevät uudempia)

Vahvistan tuon punaraitajutun, sotasairaalaan kuuluu se.

greendevil wrote:Huopien viivat ovat kuulemma tarkoittaneet esim sotasairaaloissa osastoa minne huovat kuuluvat (punaiset raidat = sairaalahuopa) ja huhun mukaan myös huovan lämpöarvoa olisi ilmaistu raidoituksella

Tämä voi pitää paikkaansa pääpiirteettäin, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien Pääesikunnan papereiden mukaan muun muassa vuonna 1975 siirrettiin korvauksetta useita satoja huopia Puolustusvoimien varmuusvarastoista sairaalakäyttöön. Nämä olivat ilmeisesti siniraitaisia sota-ajan huopia.

Mihin yllä olevan teorian mukaan kuuluvat SA-kaupassa myynnissä olevat vihreäraitaiset huovat?

Ukko-Pekka wrote:Niin ja minkälaiset nukkumisvermeet sotilailla oli asemasodan aikana? Jos hyökkäysvaihen jälkeen huovat kerättiin pois?

Asemasodan aikana nukuttiin luonnollisesti korsuissa tai parakeissa. Valokuvien perusteella yleisin sänky oli puulaveri, missä oli pehmusteina olki- tms. patja. Huovan sijaan käytettiin siniruudullisia päiväpeitteitä. Kaikkia huopia ei kuitenkaan epäilemättä kerätty pois vuonna 1941, sillä myös niitä näkee valokuvissa silloin tällöin. Suuri osa niistä lienee kuitenkin ollut varuskuntayksiköillä sekä sairaaloilla.

SA 138386 (Ino):


SA 148256 (Suomenlinna):


SA 148051 (Niinisalo):

Mangrove wrote:Käsittääkseni n.s. rivimiehille ei jaettu huopia kuin etenemisvaiheessa. Huovat varastoitiin asemasodan alettua.

Mangrove wrote:Asemasodan aikana nukuttiin luonnollisesti korsuissa tai parakeissa. Valokuvien perusteella yleisin sänky oli puulaveri, missä oli pehmusteina olki- tms. patja. Huovan sijaan käytettiin siniruudullisia päiväpeitteitä. Kaikkia huopia ei kuitenkaan epäilemättä kerätty pois vuonna 1941, sillä myös niitä näkee valokuvissa silloin tällöin. Suuri osa niistä lienee kuitenkin ollut varuskuntayksiköillä sekä sairaaloilla.

Kerättiinkö tosiaan huovat pois "sisämajoituskauden" alettua?
En SA-kuvien pikakatselulla oikein löytänyt kuvia (ruudullisissa ) päiväpeitteissä nukkuvista sotureista korsuissa.
Enempi siellä näytettiin käytettävän vilttejä ja mantteleita peittoina.

Mangrove wrote:Lisäksi valokuvien perusteella kaukopartiomiehet eivät yleensä ottaneet huopia mukaansa talvella. Katso esimerkiksi Kokemuksia kaukopartiotoiminnasta talvella:

[...] Useat partiomiehet ovat kovilla pakkasilla ottaneet mukaansa sekä turkin että telttakankaan, jolloin makuuhuopaa ei ole ollut kellään. [...]

Kuulostaa hyvin käytännönläheiseltä.

t: Juha

Juha Tompuri wrote: En SA-kuvien pikakatselulla oikein löytänyt kuvia (ruudullisissa ) päiväpeitteissä nukkuvista sotureista korsuissa. Enempi siellä näytettiin käytettävän vilttejä ja mantteleita peittoina.

Käytäntö lienee vaihdellut yksiköstä toiseen, mutta tulee muistaa, että pula villasta oli suurin vuonna 1942. En usko, että kaikkialla olisi käytetty loppuun hyvälaatuisia villahuopia vartiopalveluksessa. Vaihtoehtona on voinut olla myös paperilakanat y.m.s. korvikkeet. Sen verran olen kuitenkin yksiköiden varusluetteloja selaillut, että niissä ei kovin paljon huopia näy.

Tämä voi pitää paikkaansa pääpiirteettäin, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien Pääesikunnan papereiden mukaan muun muassa vuonna 1975 siirrettiin korvauksetta useita satoja huopia Puolustusvoimien varmuusvarastoista sairaalakäyttöön. Nämä olivat ilmeisesti siniraitaisia sota-ajan huopia.

Tässä tarkoitin sota-ajan huopien käyttöä. Asia kerrottiin sotilaslääkintämuseossa, kun olimme viime talvena käymässä siellä.

Mangrove wrote:

Juha Tompuri wrote: En SA-kuvien pikakatselulla oikein löytänyt kuvia (ruudullisissa ) päiväpeitteissä nukkuvista sotureista korsuissa. Enempi siellä näytettiin käytettävän vilttejä ja mantteleita peittoina.

Käytäntö lienee vaihdellut yksiköstä toiseen, mutta tulee muistaa, että pula villasta oli suurin vuonna 1942.

En oikein tiedä mitä tekemistä villapulalla oli etulinjan taistelijoiden majoitusolosuhteisiin.
Mihin heidän vilttejään olisi sitten tarvittu?
Lumppukeräyksiin?

Mangrove wrote: En usko, että kaikkialla olisi käytetty loppuun hyvälaatuisia villahuopia vartiopalveluksessa.

Jos "vartiopalveluksella" tarkoitetaan tässä yhteydessä yleisesti oloja etulinjassa, niin kyllä valtio satsasi noina aikoina mahdollisuuksien rajoissa aika paljon rintamamiesten hyvinvointiin.
Kuinkahan kauan menee hyvälaatuisen villahuovan loppuunkuluttamiseen nukkumalla?

Mangrove wrote:Vaihtoehtona on voinut olla myös paperilakanat y.m.s. korvikkeet. Sen verran olen kuitenkin yksiköiden varusluetteloja selaillut, että niissä ei kovin paljon huopia näy.

Paperilakanat vilttien korvikkeena kuulostaa aika kaukaiselta.
(Riipuen tietysti korsusta ja siitä kuinka ahkerasti kamina oli käytössä kylmään aikaan).
Vähän niinkuin myös:

Huovan sijaan käytettiin siniruudullisia päiväpeitteitä.

t: Juha

Tutkin Kotijoukkojen Esikunnan sotapäiväkirjaa jatkosodan ajalta ja näyttää siltä, että olin sekä väärässä että oikeassa. Esimerkiksi koulutuskeskuksiin jaettiin uusia peitehuopia (esim. 31. joulukuuta 1942) koko sodan ajan, mutta on silti selvää, että pahimmillaan niissä ei ollut villaa kuin noin puolet. Tästäkin vain kymmenesosa oli uutta villaa. Kyseisestä sotapäiväkirjasta löytyy myös tieto, että "peitettä saisi viedä kenttäjoukkoihin, kun se ei kuulu henk.koht. int. varusteisiin".

Toisaalta asemasodan aikaan jaettiin joukoille myös tuhansia paperisia patjapusseja (esim. 3. maaliskuuta 1943).

Mangrove wrote:Tutkin Kotijoukkojen Esikunnan sotapäiväkirjaa jatkosodan ajalta ja näyttää siltä, että olin sekä väärässä että oikeassa. Esimerkiksi koulutuskeskuksiin jaettiin uusia peitehuopia (esim. 31. joulukuuta 1942) koko sodan ajan, mutta on silti selvää, että pahimmillaan niissä ei ollut villaa kuin noin puolet. Tästäkin vain kymmenesosa oli uutta villaa.

(uuden) Villan osuudella ei kai tässä huopien olemassaolosta koskevassa asiassa ole merkitystä?

Mangrove wrote:Kyseisestä sotapäiväkirjasta löytyy myös tieto, että "peitettä saisi viedä kenttäjoukkoihin, kun se ei kuulu henk.koht. int. varusteisiin".

Edellsen sotapäiväkirjaotteen mukaan huopia jaettiin yksikkökohtaisesti.

Mangrove wrote:Toisaalta asemasodan aikaan jaettiin joukoille myös tuhansia paperisia patjapusseja (esim. 3. maaliskuuta 1943).

"Joukoille" ainakin tuossa ei tainut tarkoittaa (korsumajoituksissa olevia) etulinjojen joukkoja.
Myös on huomioitava, että patjoja ei kait käytetty peitteinä.

t: Juha

Juha Tompuri wrote:(uuden) Villan osuudella ei kai tässä huopien olemassaolosta koskevassa asiassa ole merkitystä?

Olen samaa mieltä, mutta lisäkysymyksenä voidaan pohtia onko vain 50 % villaa sisältävä peitehuopa villahuopa?

Juha Tompuri wrote:Edellsen sotapäiväkirjaotteen mukaan huopia jaettiin yksikkökohtaisesti.

Tässä tulee jälleen ottaa huomioon yksiköiden väliset, huomattavat erot. Esimerkiksi saksalaisten alaisilla suomalaisilla joukko-osastoilla ei ollut yhtään peitehuopaa 15. marraskuuta 1942 päivätyn vaate- ja varustilanneilmoituksen mukaan. Sen sijaan yksiköille jaettiin tuhatkunta turkisliiviä sekä lyhyttä turkkia. Tämä ei siis suoranaisesti kerro mitään yksittäisten sotilaiden huopatilanteesta, mutta voidaan olettaa, että yksiköille olisi ollut tälläisessä tapauksessa varastoissa edes muutama huopa tuhoutuneiden tilalle!

Vammalan varikon myymälässä oli kaiketi muutamia punaraidallisia huopia myynnissä (sieltä niitä taisi tulla ).Silloin puhuttiin että punaraitainen on tykistön huopa ? Mutta omani punaraidallinen oli ajokoiran kopissa ja meni koiran lopettamisen jälkeen kaatopaikalle .

greendevil wrote:Huopien viivat ovat kuulemma tarkoittaneet esim sotasairaaloissa osastoa minne huovat kuuluvat (punaiset raidat = sairaalahuopa)
ja huhun mukaan myös huovan lämpöarvoa olisi ilmaistu raidoituksella

Ainakin osassa punaraitaisia huopia on SA leima, siniraitaisissa harvemmin (lienevät uudempia)

Tällä hetkellä rekan hytissä huopa antaa lämpöä vanhoille jäsenille !

Selasin muutaman tuhat sa-kuvaa korsuista ja maj.tiloista, yhdessäkään korsukuvassa en nähnyt satavarmasti huopaa laverilla.
Komentokorsuissa ja Lottien majoituksessa on huovat punkalla, kolmea ja viittä raitaa taisi olla.
Maanalaisissa korsuissa ei kyllä peitettä tainnu tarvitakkaan, vaatteet päällä siellä piti ilm. pötkötellä valmiina lähtöön.
Mantteli vaan alustaksi.