Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Missä kaikki sodan käyneet fillarit ovat?Itse en ole ikinä moisia nähny.ketkä niitä valmisti?Luulisi edes jonkun kappaleen säilyneen vai onko pv modernisoinut niitä?Itselläni on joku 50-60luvun kyhäelmä.

Eiköhän ne ole käytetty loppuun jo -50-70 luvulla. Armeijan pyörä on aika rankassa käytössä (oli ainakin ennen )joten niiden käyttöiäksi on varmaankin lasketaan alle 20v.

Tuossa fillari jonka kunnostin. Väristä en ole ihan satavarma kun ei tunnu löytyvän tietoa mistään. Olisiko jollain tietoa näistä pyöristä?

Hmm, huonosti tuntuu pyörätietoutta olevan. Tunturipyörä on perustettu 1922, että vahva veikkaus niiden valmistaneen myös armeijan pyöriä.

Suomessa oli 1930-luvulla monta polkupyörätehdasta. Kumeja valmisti Suomen Gummitehdas, kädensijoja Savion Kumitehdas, j.n.e. Yleisin rengaskoko näyttää olleen 28 x 1 1/2 x 5/8 tuumaa.

- Pyöräkellari Oy
- Rautateollisuus Oy / Pyrkijä
- Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas O.Y.

Polkupyörien väreistä 1930-luvulla vielä sen verran, että kaikissa näkemissäni 30-luvun värikuvissa rungon väri on tummanharmaa tai musta.

Isoisän fillari oli harmaa, ei kovin tumma sävy. Runkoputkien liitoksissa oli vahvennokset ja niissä jotain koristeuraa, jotka maalattu tummanpunaiseksi. Pyörä oli varmaan 1920-luvun alusta, merkkiä en muista. Tuli annettua se joskus aika huonokuntoisena yhdelle naapurille. Kahvat oli puuta ja kiiltävät osat niklattu.

Löytyisikö kuvia entisistä ja nykyisistä SA-Int fillareiden rekkareista?

Sa-kuva-arkistosta pari esimerkkiä. 25561 ja 25566. Lähinumeroista löytää lisää ja hakusanalla - jääkäri - vielä lisää. Pyörissä näyttäisi olevan puukahvat heloilla mutta erillaisia tarakkarautoja. Rungoissa on pumpunpidikkeet. Rekkareita niissä ei ole näkyvissä ja väritys on arvaus.

Tuli vastaan fillarin "rekkari", lieneen puuta. Osasuurennos kuvasta SA-kuva 16629.

JP1:n (PPP1) historiikki kertoo että aluksi heillä oli jotain saksalaisten vanhoja ja kuluneita vehkeitä, mutta myöhemmin saivat (1923) Tiitus-merkkisiä lisää. Ja sitten v. 1924 saivat lopulta koko vahvuudelle Hursqvarna-pyörät. Yritän saada tuohon oheen pari kuvaa, joissa on varmaankin noita Husqvarnoja. Kovasti ovat tuon aiemmin esitetyn kuvan näköisiä.

Tuo ryhmäkuva (1./PPP1) on vuodelta 1929-30 ja toisessa on ukkini 1937-38. Valitettavasti kuvien laatu piti kitistää huonoksi, kun rajana oli 100kb... Kolmannessa on yksityskohtana tuo leijonamerkki - no tämä ei nyt sitten lataudukkaan?! Ei sitten...

Starikka wrote: Valitettavasti kuvien laatu piti kitistää huonoksi, kun rajana oli 100kb... Kolmannessa on yksityskohtana tuo leijonamerkki - no tämä ei nyt sitten lataudukkaan?! Ei sitten...

Yhteen viestiin voi liittää enintää kaksi kuvaa, joten laita uusi viesti johon lisäät taasen
max. sen kaksi kuvaa.
Hyviä pyöräkuvia

nostetaanpa aihe ylös!
Minulla on tuollaisella leijona-merkillä oleva pyöränrunko.
Toisaalla interwebissä pyörämiehet tiesi kertoa, että Ruotsista olisi ostettu puolustusvoimille pyöriä joihin laitettiin tuollainen leijonamerkki. Samalla keulamerkillä tehtiin pyöriä myös Suomessa.
Millon ja kuinka paljon pyöriä ostettiin Ruotsista ja paljonko näitä tehtiin Suomessa?

Sodan aikana koko suomen polkupyöräteollisuus teki pyöriä pelkästään pv:n tarpeisiin. Rintamalla oli v 44 arviolta 600-700 000 polkupyörää. Suojeluskunnat ja pv pakko-otti myös siviileiltä suuren määrän pyöriä armeijan käyttöön. Pyörän runkotehtaita oli suomessa periaatteessa 3 turun pyöräkellari(myöh tunturipyörä) kone ja terä Tampereella ja koneteollisuus pyrkijä Turussa. Yksittäisiä ns.pyöräkauppiaita ja pyörämerkkejä oli suomessa yli200. Nämä kasasivat polkupyöriä kotim ja ulkomaisista osista. Tämä siis 20-30luvun taitteesta alkaen. 20 luvulla suomessa liikkeet myivät pääosin saksalaisia ja ruotsalaisia polkupyöriä.
Sodan aikana siviilipolkupyörämyynti oli käytännössästopissa koska kaikki tuotanto ja esim pyörän kumit menivät armeijan tarpeisiin.
20-40 luvulla valtaosa polkupyöristä kasattiin sekaisin suomalaisista ja ulkom.osista. Ja tekijä käytti omaa tuotemerkkiään myydessään valmiit tuotteet. Laatu ja vaihtelevuus oli suurta, johtuen osien hankalasta ja vaihtelevasta saatavuudesta.
Itselläni on pari armeijan polkupyörää. Toinen husqvarnan tekele 30luvulta ennen sotia, jonka väri on lähes sama oliivinvihreä kun sä kypärissä(ja messinkinen leijonamerkki keulassa) Ja toinen siviilipyörästä muutettu turussa tehty 30luvun sa pyörä, joka on musta. Harvassa ovat aidot sotapyörät itse tiedän omilla kontakteillani 6 säilynyttä ns leijonapyörää. Värit sä pyörissä yleensä musta ja harmaa. Itseasiassa myös siviilipyörissä muut värit yleistyivät vasta aivan 30luvun lopulla.

melkonen sillisalaatti siis...mahtaako mistään tunnistaa, onko leijonapyörä Ruotsin tuontia vaiko Suomessa tehty?