Väliin vähän kevyempää asiaa.Kuvan avaamenperä ei liene mikään harvinaisuus mutta kyseisellä yksilöllä on ittelleni suuri merkitys.Muistan (reilusti)yli 20 vuotta sitten kuinka himoitsin tuota avaimenperää,se vaan oli pikkupojan mielestä niin hieno.Paappani oli sotainvalidi, ehdoton auktoriteetti ja ankara mies,joten ei tullu mieleenkään sitä pyytää itselle(varsinkin kun on päähän taottu että kerjätä ei saa!),hyvä kun uskalsi pyytää lupaa kädestä pitäen katsoa.
Myöhemmin kapistus ehti jo unohtuakki,mutta jokin aika sitten kun pengoin isovanhempieni jäämistön läpikotaisin vielä viimeisen kerran ettei varmasti mee mitään tärkeää roskiin niin eräältä laatikonpohjalta tulikin vastaan tämä!!Että voi jokin pieni esine tuottaa näin paljo iloa!Ei tässä enää kakaroita olla mutta mielestäni tämä on ehkä edelleen maailman hienoin avaimenperä!!
Syyspäivän jatkoa,
terv.Jaska


P.S.
Laitoin kuvat hieman isompana,varsinkin alemmassa kuvassa,avaimenperässä n.klo10 näkyy selvä kolhu/kuluma.Ettei vaan olisi kaljapulloja availtu(Paapalle kyllä maistui,tapas aina sanoa että"viina viinana ja mehu mehuna...")
