Suomalaiset sotilasoppaat
Posted: Mon Mar 05, 2007 22:09
Tuossa muutama kuva, katsotaanpas minkälaisia teiltä löytyy?
Tuossa muutamia kirjoja minun hyllystäni
Keskustelua asehistoriasta ja militariasta
Keskusteluareenan tarjoaa teille Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys
http://pkymasehist.fi/phpBB2/
Suomalaiset sotilasoppaat
Page 1 of 1
Posted: Tue Mar 06, 2007 10:43
Tuossa muutamia kirjoja minun hyllystäni
Posted: Tue Mar 06, 2007 19:35
Onhan siinäkin opuksia! Nuo käsikranaattiaiheiset kiinnostaa erityisesti... mulla vain tämä:
Posted: Sun Mar 11, 2007 18:38
Meikäläinen tulee näitten kanssa toimeen !
Posted: Sun Mar 11, 2007 20:46
Tuo kyselyopas olisi kiva saada! Parjääköhän sillä nyky- Venäjällä 
jos sattuisi olemaan kysyttävää 
jos sattuisi olemaan kysyttävää Posted: Sun Mar 11, 2007 21:38
Posted: Mon Mar 12, 2007 14:08
Posted: Tue Mar 13, 2007 21:05
Mulla on oppaat aika vähissä
Posted: Tue Mar 13, 2007 22:36
sako92s pyysi parempia kuvia noista punakantisista opuksista, joten koitetaanpas ottaako scanneri paremman kuvan.
Posted: Fri Mar 16, 2007 15:29
Onhan noita kirjoja, mutten oli niitä skannannut, listaan tässä muutaman mielenkiintoisen (kun on osa keräilyaluetta, niin taitaa näitä joku satakunta yhteensä olla, ohjesääntöjä, käsikirjoja, vuosikirjoja yms.):
Tri Buch ja majuri Sivén: Kaasut sotavälineenä. WSOY 1926. Kahden suojeluskuntien palveluksessa olleen upseerin kirjoittama esitys taistelukaasuista I maailmansodan kokemusten perusteella. Kirjasta löytyy myös kaasujen käyttöohjeita.. Nämä kaverukset olisivat ehkä tilaisuuden tulen käyttäneet kaasuaseita.
Kustaa Sihvo: Miinanheittäjät Suomen armeijassa. Otava 1923. Kirjan piirroskuvat on tehnyt Alvar Aalto. Kirjassa oetetaan kantaa miehistövalintaan: maalaispojista saa paremman miinanheitinryhmän - kaupunkilaiset kun ovat usein sukupuolitautien vaivaamia..
V. Scherbakoff: Kenttäkanuuna v. 1902 mallia. Otava 1921. Kaikki mitä pitää/tarvitsee tietää 76 K 02:sta - paljon piirroksia.
V. Scherbakoff: Rannikkotykistön pikakanuuna. Otava 1922. Tyhjentävä esitys 152 45 C:n eli Canet-kanuunan anatomiasta. Kirjan tietoja olen itsekin käyttänyt asevlevollisuusaikana ja vielä nykyisinkin perinnetykin huolloissa.
Rikama - Gröning: Aseoppi. Otava 1928. Ehdoton klassikko, kokoelmassa on kaksi uudempaa vastaavaa kirjaa - mielenkiintoista vertailla. Ev. J.L. Rikama lienee ollut eräs sotavaltiomme älykkäimmistä miehistä.
Hannes Anttila: Upseeri ja aliupseeri opettajana. Sana ja miekka oy 1929. Anttilalla on ollut ihan omat psykologian käsitykset tai perin erikoiset lähdeteokset - luku 1., kappale D. "Muisti eli uudistuva mielikuvitus"
W. Kranck: Lyhyt venäjänkielen oppikirja. Otava 1929. Kirjoitettu kadettikoulua varten, tekijällä ei ole ollut minkäänlaista epäselvyyttä siitä, ketä vastaan seuraava sota tultaisiin käymään. Kirjan avulla oppii miten sanoa venäjäksi mm. "Piirustakaa minulle ampumahautasuunnitelmanne" ja "Jos minulle valehtelette, teidät heti ammun!".
(ei tekijää) 45 mm:n jalkaväkitykkiopas. Päämaja 1940. Kirjassa on erikoinen rakenne - koviin pahvikansiin on liimattu vihkoset - etukanteen tekstiosa ja takakanteen kuvaosa, vihkot avautuvat kansien ulkopuolelle, niin että samanaikaisesti voi pitää molemmat auki - näppärää!
P. Huhtala: Rserviupseeri. WSOY 1940. Todellinen tietopaketti, tästä löytyy määrävahvuudet (no, kaikkihan tietävät miten eskadroona eroaa komppaniasta, jos ei niin..), erilaisten aseiden käyttö (kiikarikivääri, krh, kk:n epäsuora ammunta jne). Huhtala on kirjoittanut muitakin käsikirjoja - kaikki varsin kohtuullisia - merkittävä henkinen maanpuolustaja!
(ei tekijää) Kiväärikaliiperisten aseiden rakenne. Pääesikunta 1947. Jonkinlainen aseoppi tämäkin, esittelee eri asemekanismien periaatteita, ei tiettyjä aseita.
A.A. Pönkänen: Tulivoima maarintaman taisteluissa. Omakustanne? 1955.
Kirjasta käy ilmi, mihin sodassa kuollaan.. Tutkimuksen aineisto II maailmasodan kokemuksista.
Eli tiukkaan ottaen monikaan näistä ei ole "oikea" ohjesääntö, käsikirjat ovatkin usein paljon mielenkiintoisempia kuin kuivahkot ohjesäännöt.
Tri Buch ja majuri Sivén: Kaasut sotavälineenä. WSOY 1926. Kahden suojeluskuntien palveluksessa olleen upseerin kirjoittama esitys taistelukaasuista I maailmansodan kokemusten perusteella. Kirjasta löytyy myös kaasujen käyttöohjeita.. Nämä kaverukset olisivat ehkä tilaisuuden tulen käyttäneet kaasuaseita.
Kustaa Sihvo: Miinanheittäjät Suomen armeijassa. Otava 1923. Kirjan piirroskuvat on tehnyt Alvar Aalto. Kirjassa oetetaan kantaa miehistövalintaan: maalaispojista saa paremman miinanheitinryhmän - kaupunkilaiset kun ovat usein sukupuolitautien vaivaamia..
V. Scherbakoff: Kenttäkanuuna v. 1902 mallia. Otava 1921. Kaikki mitä pitää/tarvitsee tietää 76 K 02:sta - paljon piirroksia.
V. Scherbakoff: Rannikkotykistön pikakanuuna. Otava 1922. Tyhjentävä esitys 152 45 C:n eli Canet-kanuunan anatomiasta. Kirjan tietoja olen itsekin käyttänyt asevlevollisuusaikana ja vielä nykyisinkin perinnetykin huolloissa.
Rikama - Gröning: Aseoppi. Otava 1928. Ehdoton klassikko, kokoelmassa on kaksi uudempaa vastaavaa kirjaa - mielenkiintoista vertailla. Ev. J.L. Rikama lienee ollut eräs sotavaltiomme älykkäimmistä miehistä.
Hannes Anttila: Upseeri ja aliupseeri opettajana. Sana ja miekka oy 1929. Anttilalla on ollut ihan omat psykologian käsitykset tai perin erikoiset lähdeteokset - luku 1., kappale D. "Muisti eli uudistuva mielikuvitus"
W. Kranck: Lyhyt venäjänkielen oppikirja. Otava 1929. Kirjoitettu kadettikoulua varten, tekijällä ei ole ollut minkäänlaista epäselvyyttä siitä, ketä vastaan seuraava sota tultaisiin käymään. Kirjan avulla oppii miten sanoa venäjäksi mm. "Piirustakaa minulle ampumahautasuunnitelmanne" ja "Jos minulle valehtelette, teidät heti ammun!".
(ei tekijää) 45 mm:n jalkaväkitykkiopas. Päämaja 1940. Kirjassa on erikoinen rakenne - koviin pahvikansiin on liimattu vihkoset - etukanteen tekstiosa ja takakanteen kuvaosa, vihkot avautuvat kansien ulkopuolelle, niin että samanaikaisesti voi pitää molemmat auki - näppärää!
P. Huhtala: Rserviupseeri. WSOY 1940. Todellinen tietopaketti, tästä löytyy määrävahvuudet (no, kaikkihan tietävät miten eskadroona eroaa komppaniasta, jos ei niin..), erilaisten aseiden käyttö (kiikarikivääri, krh, kk:n epäsuora ammunta jne). Huhtala on kirjoittanut muitakin käsikirjoja - kaikki varsin kohtuullisia - merkittävä henkinen maanpuolustaja!
(ei tekijää) Kiväärikaliiperisten aseiden rakenne. Pääesikunta 1947. Jonkinlainen aseoppi tämäkin, esittelee eri asemekanismien periaatteita, ei tiettyjä aseita.
A.A. Pönkänen: Tulivoima maarintaman taisteluissa. Omakustanne? 1955.
Kirjasta käy ilmi, mihin sodassa kuollaan.. Tutkimuksen aineisto II maailmasodan kokemuksista.
Eli tiukkaan ottaen monikaan näistä ei ole "oikea" ohjesääntö, käsikirjat ovatkin usein paljon mielenkiintoisempia kuin kuivahkot ohjesäännöt.
Posted: Fri Mar 23, 2007 23:03
Kiitoksia kuvista Nitro! Nuo julkaistaan käskirjoituksena oppaat ovat melkoisen harvinaisia. Esim.tuo Ampumatarvikkeet puuttuu jopa Helsingin yliopiston kokoelmista.No, sinulla ja minulla tuo on joten ei hätiä 
Posted: Sun Mar 25, 2007 20:03
Kappas vaan, tuo olikin ihan uusi tieto että noinkin harvinainen kirja löytyy hyllystä. No joskus käy tuuri kun noita divareita kiertelee.
Olivat tulleet jonkun kuolinpesän kirjakasassa, ja kaikki neljä kirjaa lähti mukaan 20E
Olivat tulleet jonkun kuolinpesän kirjakasassa, ja kaikki neljä kirjaa lähti mukaan 20E
Posted: Mon Mar 26, 2007 14:04
Pari ohjevihkosta löytynee.
Bergman-konepistoolin rakenne Suojeluskuntia varten.
Suomentanut jääkärikapteeni A. Kaila vuonna 1923
Ja toinen on Tietoja neuvostovenäläisistä autoista ja traktoreista. Toimittanut Päämajan kuljetusvälineosaston moottoriajoneuvotoimisto vuonna 1942
Vihkosessa piiretty neuvosto henkilöautoja, kuorma-autoja, linja-autoja sekä traktoreita ja niiden tekniset tiedot.
Polttoaineen kulutus on ilmoitettu oudosti esim: 340g. hv/tun.
Mitäköhän tarkoittaa ? Onkohan se hv/tun, hevosvoimaa/tunti ?
Bergman-konepistoolin rakenne Suojeluskuntia varten.
Suomentanut jääkärikapteeni A. Kaila vuonna 1923
Ja toinen on Tietoja neuvostovenäläisistä autoista ja traktoreista. Toimittanut Päämajan kuljetusvälineosaston moottoriajoneuvotoimisto vuonna 1942
Vihkosessa piiretty neuvosto henkilöautoja, kuorma-autoja, linja-autoja sekä traktoreita ja niiden tekniset tiedot.
Polttoaineen kulutus on ilmoitettu oudosti esim: 340g. hv/tun.
Mitäköhän tarkoittaa ? Onkohan se hv/tun, hevosvoimaa/tunti ?
Posted: Mon Mar 26, 2007 14:54
Voisikohan olla esim. 90 hv moottori kuluttaa 340g X 90 /tunti.Eli noin 30.6 kiloa/litraa tunnissa. Nuo vanhat moottorit olivat tosiaan kovasyömäisiä, 50 l /100km ei ole vanhalle kuorkille kummoinenkaan saavutus.Armeijan oli varmaan viisain laskea polttoainemitat kiloina ihan kuljetusten takia.Tiedetään tynnyrien taara, polttoaineen paino ja voidaan heti laskea ,paljonko kuorma painaa. Kaikille kun ei aina ole ihan selvää ,että litra nestettä painaa noin kilon Bergmannin kirja on muuten kanssa hieno löytö...
Bergmannin kirja on muuten kanssa hieno löytö...Posted: Wed Mar 28, 2007 16:21
tuommonen
ja v. 1941
ja v. 1941