Petsamon tiestä ja ruotsalaaisista kuskeista

[smokeball]

Kiinnostavaa materiaalia mm ruotsalaisten lentokoneiden kuljetuksesta.
http://areena.yle.fi/tv/2296039 Vielä pari viikkoa nähtävissä.

[Nitro]

Kovaa hommaa,ja vielä kovempia miehiä silloin.Nykyistä tietä oiottu aika paljon,alkuperäinen on ollut paljonkin mäkisempi sekä mutkilla
sinne tänne.Aikoinaan löytyi vielä tuota alkuperäistä uraa tieoikaisun molemmilta puolilta,osa ajettavissa maasturilla.Nostan kyllä hattua
silloisille kuskeille

[igorrock]

Aikoinaan löytyi vielä tuota alkuperäistä uraa tieoikaisun molemmilta puolilta,osa ajettavissa maasturilla

Yhdessä vaiheessa oli entisillä kotinurkilla tilanne jossa rinnakkain kulki kolme eri ikäistä "jäämeren tietä", se ensimmäinen joka valmistui -30 -luvulla, seuraava joka tehtiin sodan jälkeen ja sitten viimeinen, yhä edelleen käytössä oleva joka tuli 1970 -luvun alkupuolella.

Yksi mielenkiintoinen asiaan liittyvä huomio on se että keväällä, kun Ivalojoki tapansa mukaan tulvi, jäi näistä uusimmista oikaisuista usein osa veden alle mutta nämä tulvapaikat pääsi yleensä kiertämään sen alkuperäisen tieuran kautta joka oli/on edelleen käytössä ns. kylätienä.

Vähän samantapaista rahtiliikennettä ajettiin muuten aijemminkin, jo venäjän vallan aikana 1915-16. Silloin reitti kulki Kantalahdesta (osa ns. Valkeaa merta) Rovaniemelle ja työtä tehtiin hevospelissä. Puhuttiin ns. kassinajosta.

Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).

Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin kohtuullisina".

Kantalahden Karjala oli vanhastaan huomattava kauppapaikka, jossa käytiin paljon Suomen puoleltakin, varsinkin Kuolajärven itäosista. Lähteistä ei kuitenkaan ilmene "kassinajon" lisäksi muuta näin laajaa hevossavottaa. Hevonen syrjäytti pororaidon rahdinajossa vuoteen 1913 mennessä, todetaan Sallan historiassa.

[riude]

OT, mutta onko kukaan käynyt käynyt tai selvitellyt aihetta, mitenkä petsamon suunnalla saa venäjän puolella liikkua nykyään?

[igorrock]

Tuolta varmaan löytyy vastauksia riuden kysymykseen, ei välttämättä suoraan sivustolta mutta seuran aktiivit varmaan osaavat auttaa....

http://www.petsamoseura.net/

[caporal]

Onkos joku kirjakin Suomalaisista kuljettajista Jäämerentieltä ?

[HL/A]

Kirjasta en tiedä, jos on niin olisi kiva lukea. Edesmennyt appiukkoni ajoi välirauhan aikana kuorma-autoa Rovaniemen ja Petsamon välillä.
Edesmennyt isäni taasen oli Petsamon Osuuskaupan palveluksessa samaan aikaan ja kuljetti rahoja tuolla välillä. Hän sai tuolloin luvan taskupistoolille joka on vielä omassa kokoelmassani

[igorrock]

Petsamossa ajoivat kuorma-autoa suunnilleen kaikki sellaiset miehet jotka siihen suinkin kykenivät . Edesmennyt hyvä tuttavani, kotoisin Salmijärveltä, oppi 16 -vuotiaana ennen sotaa ajamaan kuorma-autoa Liinahamarin satamassa ja teki välirauhan aikana hetken samaa hommaa armeijan leivissä kunnes lähti Jatkosotaan krh:n tulenjohtajaksi.

Löysin netistä tämmöisen vuosien 1939-41 Petsamon autoliikenteeseen liittyvän linkin josta aukeaa Tampereen Yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma PDF -tiedostona. Sen lopussa on aika laaja lähdeteosluettelo asiaan tavalla tai toisella liittyvistä kirjoista.

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1