Vankileirien Syväri
Re: Vankileirien Syväri
Ihan katsomisen arvoinen dokumentti.
Juttu käsittelee oikeastaan neljää eri aihetta. Stalinin pakkotyöleirejä 1930-luvulla, Suomen sodanaikaista toimintaa Itä-Karjalassa, sodan jälkeistä Stalinin aikaa ja vielä nykyoloja Syvärin liepeillä.
1930-luvulla Syvärin suunnalla oli käynnissä kaksi voimalaitostyömaata; Svirstroi eli Ala-Syväri, jonne voimalaitos valmistuikin jo ennen talvisotaa ja Podporoze eli Ylä-Syvärin voimalaitos, joka oli täysin keskeneräinen suomalaisten vallattua alueen syyskuussa 1941. Voimalaitostyömaiden lisäksi Syvärillä oli suuria metsätyöleirejä. Näitä varten oli rakennettu kenttäratoja, joita suomalaiset hyödynsivät omassa huollossaan (Podporoze - Shemenski rata ja lisäksi lyhyt rata Juksovan alueella). Huomattava puute Arvo Tuomisen dokumentissa on se, ettei hän ollenkaan mainitse suomalaisten osuutta Svirstroin voimalaitoksen rakentamisessa. Ns loikkarit, joita 1930-luvulla siirtyi Neuvostoliittoon Suomesta liki 10 000 olivat huomattava osa Svirstroin työvoimasta.
Dokumentissa kyllä kerrotaan väläyksenä, että Syvärin alueen venäläisväestö siirrettiin Petroskoihin. Tästä huolimatta annetaan syntyä käsitys, että siirtoleirejä olisi ollut nimenomaan Syvärin alueella. Huomiota herättää myös Tulvojan kylästä (Äänisniemellä) kuvattu filminpätkä, josta annetaan käsitys, että se olisi Syväriltä. No, tämä ei tee dokumentista huonoa.
Sodanjälkeisestä ajasta kerrottaessa annetaan varmaankin oikea kuva siitä, kuinka saksalaiset sotavangit rakensivat uusiksi Svirstroin kylää. Ja suomalaisia sotarikoksista tuomittujakin siellä sanotaan olleen. Sen sijaan tekijällä ei näytä olleen ollenkaan käsitystä siitä, että Svirstroin voimalaitos saatiin uudelleen käyttöön vain pienin korjauksin. Mutta että ihan eri asia oli Podporozen voimalaitoksen valmiiksi rakentaminen, joka tapahtui vasta v 1951.
Syvärin alueen nykyoloja Arvo Tuominen kuvaa ihan kivasti. Vodkamuseo vain jää mainitsematta.
Juttu käsittelee oikeastaan neljää eri aihetta. Stalinin pakkotyöleirejä 1930-luvulla, Suomen sodanaikaista toimintaa Itä-Karjalassa, sodan jälkeistä Stalinin aikaa ja vielä nykyoloja Syvärin liepeillä.
1930-luvulla Syvärin suunnalla oli käynnissä kaksi voimalaitostyömaata; Svirstroi eli Ala-Syväri, jonne voimalaitos valmistuikin jo ennen talvisotaa ja Podporoze eli Ylä-Syvärin voimalaitos, joka oli täysin keskeneräinen suomalaisten vallattua alueen syyskuussa 1941. Voimalaitostyömaiden lisäksi Syvärillä oli suuria metsätyöleirejä. Näitä varten oli rakennettu kenttäratoja, joita suomalaiset hyödynsivät omassa huollossaan (Podporoze - Shemenski rata ja lisäksi lyhyt rata Juksovan alueella). Huomattava puute Arvo Tuomisen dokumentissa on se, ettei hän ollenkaan mainitse suomalaisten osuutta Svirstroin voimalaitoksen rakentamisessa. Ns loikkarit, joita 1930-luvulla siirtyi Neuvostoliittoon Suomesta liki 10 000 olivat huomattava osa Svirstroin työvoimasta.
Dokumentissa kyllä kerrotaan väläyksenä, että Syvärin alueen venäläisväestö siirrettiin Petroskoihin. Tästä huolimatta annetaan syntyä käsitys, että siirtoleirejä olisi ollut nimenomaan Syvärin alueella. Huomiota herättää myös Tulvojan kylästä (Äänisniemellä) kuvattu filminpätkä, josta annetaan käsitys, että se olisi Syväriltä. No, tämä ei tee dokumentista huonoa.
Sodanjälkeisestä ajasta kerrottaessa annetaan varmaankin oikea kuva siitä, kuinka saksalaiset sotavangit rakensivat uusiksi Svirstroin kylää. Ja suomalaisia sotarikoksista tuomittujakin siellä sanotaan olleen. Sen sijaan tekijällä ei näytä olleen ollenkaan käsitystä siitä, että Svirstroin voimalaitos saatiin uudelleen käyttöön vain pienin korjauksin. Mutta että ihan eri asia oli Podporozen voimalaitoksen valmiiksi rakentaminen, joka tapahtui vasta v 1951.
Syvärin alueen nykyoloja Arvo Tuominen kuvaa ihan kivasti. Vodkamuseo vain jää mainitsematta.
СИБИРЬ УЧИТ!