wanhempimestari wrote:
Tottakai, sitähän näkyy lähes päivittäin tiedoitusvälineissä...
Mutta ajat onkin muuttuneet, nykyiset sodat käydään ihan eri tavalla:
Salaamista ja harhautusta - tällainen on venäläinen sota
Torstai 18.8.2016 klo 07.33
Venäjä on uudistanut asevoimiaan ja toimintatapojaan erityisesti vuonna 2008 käydyn Georgian sodan jälkeen.
Venäjän asevoimat on käynyt läpi laajan uudistuksen.
Venäjä on käyttänyt uusia ja uudistettuja toimintatapojaan Georgiassa ja Ukrainassa.
Operaatiot perustuvat salaamiseen ja harhautukseen.
Venäjän uudentyyppinen toimintatapa tuli länsimaiden tietoisuuteen Krimin miehityksen yhteydessä, kun niemimaalle ilmestyi tunnuksettomia sotilaita, niin sanottuja vihreitä miehiä.
Venäjän uudentyyppinen toimintatapa tuli länsimaiden tietoisuuteen Krimin miehityksen yhteydessä, kun niemimaalle ilmestyi tunnuksettomia sotilaita, niin sanottuja vihreitä miehiä. (SERGII KHARCHENKO/REX)
Venäjä on uudistanut asevoimiaan ja toimintatapojaan erityisesti vuonna 2008 käydyn Georgian sodan jälkeen. Hyökkäysoperaatiolla Georgiaan Venäjä osoitti, että se on valmis käyttämään sotilaallista voimaa itsenäisiä valtioita vastaan. Georgian sota myös vahvisti käsityksen, jonka mukaan Venäjä keskittää resurssejaan pienten, liikkuvien ja nopeasti keskitettävien asevoimien yksiköiden kehittämiseksi.
Toinen näkyvä osoitus Venäjän kehittyneistä toimintatavoista on vuonna 2014 alkanut Ukrainan sota. Venäjän operaatiot Krimillä osoittavat, että Venäjä kykenee yhdistämään tehokkaasti sotilaallisia ja valtiollisia keinoja saavuttaakseen päämääränsä.
Ukrainan operaatio jakautuu Venäjän kannalta neljään vaiheeseen. Se alkoi Krimin valtaamisella ja voiman kasvattamisella Ukrainan rajalle, jatkui Venäjä-mielisten separatistien tukemisella ja lopuksi tavanomaisten joukkojen sotilasoperaatiolla Ukrainan alueella.
Tutkijoiden mukaan Venäjän operaatio Ukrainassa on osoitus Venäjän asevoimien toimintakyvyn kasvusta ja monipuolisesta keinovalikoimasta.
Käytännössä ihmiset Krimillä tiesivät, että tunnuksettomat sotilaat ovat venäläisiä, ja Venäjäkin asian myöhemmin myönsi.
Käytännössä ihmiset Krimillä tiesivät, että tunnuksettomat sotilaat ovat venäläisiä, ja Venäjäkin asian myöhemmin myönsi. (SERGII KHARCHENKO/REX)
Nopeat liikkeet
Venäjän asevoimien valmiusvaatimuksen tärkeyttä kuvaavat vuonna 2013 aloitetut yllättävät valmiustarkastukset, eli esimerkiksi joukkojen hälyttäminen, nopea lähtö varuskunnasta, marssi omin välinein ilma- tai rautatiekuljetusten kuormausalueille, marssien ja kuljetusten suojaaminen sekä keskittäminen uuteen operaatiosuuntaan.
Valmiuskonseptia käytettiin hämäystarkoituksessa ensimmäistä kertaa Krimin operaatiossa, jolloin Venäjä harhautti ulkopuoliset tarkkailijat käyttämällä operaation peitteenä valmiusharjoittelun konseptia.
Myös Venäjän toimien ennakointi on haasteellista. Venäjällä päätökset tehdään tilanteen mukaan. Jatkuvan rynnäkön paineen nykyaikaista soveltamista kuvaa Venäjän pyrkimys pitää itsensä jatkuvassa kosketuksessa kansainvälisen politiikan tärkeiden toimijoiden kanssa, jos ei hyvällä, niin sitten pahalla pitämällä yllä poliittista ja sotilaallista jännitettä.
Venäjä maalaa itse itselleen uhkakuvia. Venäjän yleisesikunnan päällikkö armeijankenraali Valeri Gerasimov on todennut olevansa huolestunut siitä, että lännen tavoite on "panna Venäjä polvilleen" luomalla sen lähialueille kriisitilanteita järjestämällä ja tukemalla värivallankumouksia, jotka ovat jo toteutuneet Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa.
Venäjän sotilaallisen turvallisuuden uhkia koskevien näkemysten perusteella voidaankin arvioida, että Venäjä valmistautuu kolmenlaiseen sotatyyppiin, eli ydinaseilla käytävään sotaan, paikalliseen tai alueelliseen sotaan teknisesti kehittyneitä valtioita vastaan sekä paikalliseen aseelliseen konfliktiin jonkin Venäjään rajoittuvan valtion alueella tai Venäjän sisällä.
Ketterä armeija
Tällä hetkellä ainoastaan Venäjän heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa olevan asevoimien uudistusten esteenä. Asevoimissa on kuitenkin uudistettu lähes kaikki sotilaiden palvelussuhteista rakenteisiin, kalustoon johtosuhteisin ja organisaatioon.
Uudistusten myötä esille nousevat muun muassa joustavuus, uudenlainen aseistus, ketteryys ja yllätyksellisyys.
Heikosta taloustilanteesta huolimatta Venäjän panostus miehittämättömiin ilma-aluksiin on voimakasta. Maan puolustusministeriö ilmoitti vuonna 2014, että Venäjä aikoo investoida yhdeksän miljardia Yhdysvaltain dollaria sotilaallisiin miehittämättömiin ilma-aluksiin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa kehittämisohjelmassa. Puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti, että ohjelma lisää merkittävästi Venäjän asevoimien tiedustelun, johtamisen ja viestitoiminnan sekä vaikuttamisen suorituskykyjä.
Maskirovkan perinne
Maskirovkan eli salaamisen ja harhauttamisen perinne on Venäjällä pitkä. Maskirovka sisältää salaamisen, harhauttamisen joukoilla, valetoiminnan ja harhatiedon levittämisen.
Venäjän asevoimissa on korostettu yllätyksen ja harhauttamisen tärkeyttä, mikä on olennainen osa myös informaatiosodankäyntiä. Hyvä esimerkki on jälleen Krimin operaatio. Krimin valtaamisessa tärkeimpinä taktisina keinoina käytettiin salaamista (sotilaat eivät puhuneet medialle), harhauttamista (tunnuksettomat sotilaat) ja huomion suuntaamista muualle. Samaan aikaan kun Ukrainassa mellakoitiin ja elettiin olympiakisojen jälkeistä aikaa, Venäjä valloitti Krimin. Samaan aikaan alkoi tapahtua myös Itä-Ukrainassa.
Venäjän informaatio-operaatioiden nopeus ja häikäilemättömyys ovat yllättäneet länsimaat. Lisäksi Venäjä on perustanut ulkomaille suuntautuvaa viestintää varten informaatiokeskuksia ja -kanavia. Yksi esimerkki on Suomeenkin perustettu Sputnik, joka tosin on jo lopetettu.
Myös kiistäminen on tärkeä taktinen keino venäläisessä informaatiosodankäynnissä. Kiistäminen aiheuttaa sen, ettei tilannekuva selkene ja osalle kuulijoista jää epäilys asian todenperäisyydestä. Venäjän viime aikaisten operaatioiden suhteen ulkoministeri Sergei Lavrov on toiminut järjestään operatiivisena "puhuvana päänä", joka kiistää kaiken.
Tulevaisuudessa Venäjällä on todennäköisesti intressejä käydä informaatiosotaa omilla rajoillaan ja siellä, missä on venäläisiä vähemmistöjä kuten Baltian maissa ja Suomessa.
Lähde:
Venäjän asevoimat muutoksessa - Kohti 2030-lukua. Maanpuolustuskorkeakoulun 20 teema-artikkelin sarja, joka on julkaistu toukokuussa 2016.
NINA LEINONEN
nina.leinonen@iltalehti.fi
