Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Entisille taistelupaikoille rakennetaan nykyisin paljon satama-alueita ja teollisuuslaitoksia, onpa siellä kaasuputkikin tulossa. Hyvä, että pojat kaivaa vainajat esille ja saattavat heidät viimeiseen lepoon.

mikä pistin mahtaa olla tuossa pääkallokuvassa.on jotain tuttua

Ruottin mauserin pistin.

se minun pistin/ ruotsin mauser

Tuossa toiseksi alimmaisessa kuvassa on hieno tunnelma kaikessa karuudessaan. Voi mielessään hyräillä matushkaa ja ajatella ihmisen katoavaisuutta.

Sukunimi Грачев 1923-1943

Samanlaisia prinikoita kuin isoisällä oli kenkalaatikollinen....
oli nuorena miehenä innokas keräilijä kun TA hommissa hääri kannaksella.
Mistähän hyvästä nuo prinikat on saatu?

Leningradin puolustuksen mitalli.

Toinen näistä taitaa olla samanlainen mutta mikäs on tuo toinen missä kehväri ja sapeli ja kääntöpuolella numero???
ENtä minkäarvoisen soldaatin on tuo punanen poletti tms???




Peräisin ilmeisesti Lumisuolla kaatuneelta sankarilta.

-Alempi killutin on "For Military Merit" mitalia alettu myöntää 1938 alkaen-usein hopeaa..

-Punainen mitalin yläosan nauha on todennäköisesti ketjun alemman mitalin yläosa taikka sitten voi olla myös (samanlaiset yläosat) : medal "For Gallantry" mitalista samoin -38 alkaen myönnetty .

Eli ex omistaja on ollut sikäläisittäin "ihan kohtalaisen kova jätkä"

Ps. ikävää että tuo ylempi mitali on pilattu poraamalla tuo reikä jotta on saatu yhteen..

Ps2. Eli hemmo on osallistunut ensin Leningradin puolustukseen jossa tehnyt jonkun "uroteon" josta "For Military Merit" ja saanut myös Leningradin puolustuksen muistomitalin ja tullut sitten lumisuolle kuolemaan..

edit.Kirotusvirhe korjattu...

hmm vai että hopeaa...saattaa hyvin ollakin
Paljonkohan moisia on jaettu...tuossa on sarjanumba yli 300 000kpl.
Iso maa...paljon mitalleja.

Isoisä noita oli keräillyt kuulemma sota-aikana. Itse ei niistä kertonut juurikaan mitään.
Mutta sotaveteraanikaveri joka vuosittain poikkesi kävi kuoleman jälkeen ja kertoi kuinka he olivat monta kertaa kehottaneet
hävittämään muistolaatikon sillä perusteella että mieti miten sun käy jos joudut vangiksi...pappa oli vaan todennut että hän ei joudu koskaan vangiksi ja piti laatikon mukanaan läpi taisteluiden tien.
Jälkeenpäin sotahommat alkaneet kai mietityttämään ja ei niistä puhunut, ainoastaan joskus saunajuoman jälkeen kertoi kuinka -44 rankkojen torjuntojen lomassa joutui henkensä kaupalla hautaamaan suojattomassa etumaastossa vanjoja kunnei sitä hajua kestänyt kukaan kuumana kesäpäivänä....
Uutena vuotena antoi raketteja joskus ja sanoi jotta paukuttele sinä nuoremmaksesi hän on tarpeeksi paukutellut nuorena....