Onnellisten omistajien iloksi ohessa linkit, joitten takaa saa ladattua
1) kalustokirjan http://www.zshare.net/download/9441038238280bac/
2) huoltokirjan http://www.zshare.net/download/94410479e67cb37b/
taikka sitten ei saa; omissa koneissani homma toimii, mutta joidenkin muiden koneissa ei, lieneekö lapsilukko päällä tms.
Jos ongelmia tulee, niin viestiä yv:llä ja sähköposti pukkaa pdf:t.Ohessa vielä tietopläjäys tykin historiasta:
122K/60 - ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN KENTTÄTYKKI
Vuosina 1949-50 kävivätTampella ja Puolustusvoimien Pääesikunta neuvotteluja uuden kaliiperiltaan 122-150 mm:sen ja kantamaltaan 25 km:iin yltävän tykin valmistamiseksi. Suunnittelun edistyessä kävi yhä ilmeisemmäksi, ettei mikään tuolloin olemassa ollut tykkikonstruktio täysin täyttäisi Puolustusvoimien vaatimuksia ja niinpä aloitettiin uuden yleistykin suunnittelu.
Vuoden 1955 alussa kaikki haaveet yleistykistä haudattiin lopullisesti ja aloitettiin aivan uuden kenttäkanuunan suunnittelu. Maaliskuussa 1956 tykillä suoritettiin Niinisalossa Tykistön Koeasemalla ensimmäiset ammunnat, joiden tarkoitus oli lähinnä tutkia putken sisäballistiikkaa, ammuksen ulkoballistiikkaa ja 122 K/31:n jarrulaitteen käyttökelpoisuutta. Samaan aikaan alkoi täysin uuden putken, kiilamekanismiin perustuvan lukkokoneiston, jarrulaitteen ja ylälavetin suunnittelu. Uusi protoase 122K/57 valmistui huhtikuussa 1959 ja ensimmäiset koelaukaukset ammuttiin 20.05.1959. Kesäkuun 24. päivänä 1960 ensimmäinen täysin suomalainen kenttätykki 122K/60 oli lopulta valmis.
Kesällä 1962 Tampella ja Pääesikunta lopulta tekivät sopimuksen, jolla Tampella myi PE:lle 15 kpl 122K/60-tykkejä., joista viimeinen luovutettiin 1967
Tampellalla oli ollut kiinteää tuotekehitysyhteistyötä Israelilaisen Soltamin kanssa jo 1950-luvun alusta saakka ja oli väistämätöntä, että israelilaiset saivat kuulla myös uudesta tykistä. Kokemuksien keräämiseksi prototykki toimitetttin Soltamille Israeliin kenttäkokeisiin, joista tykki selvisi kokeista tykki selvisi erinomaisesti ja Soltam valmistikin ainakin kuuden tykin sarjan Israelissa.
122K/60:n käyttö Puolustusvoimissa jäi poikkeuksellisen vähäiseksi, ilmeisestikin tykin huomattava suuren painon, pienen kokonaismäärän, vähemmän tyydyttävän ampumatarvikkeen ja Neuvostoliitosta suurina määrinä ostettujen 122H63:n ja 130K54:n korvattua 122K/60:lle ajatellun tarpeen. Kaiken huipuksi kävi 1990-luvun alussa ilmi, että vähäiset ampumatarvikevarat olivat pilalla niin panosten kuin kranaattienkin osalta.
Vuonna 1989 Puolustusvoimat tekikin Tampellan kanssa sopimuksen yhden 122K/60:n (n:o 003) muuttamiseksi neuvostoliittolaisen 130K54:n ampumatarvikkeelle eli tavoitteena oli ampumatarvikehuollon yksinkertaistaminen. Näin syntynyt uusi tykkimalli 130K90-60 täytti kokeissa kaikki siihen asetetut toiveet ja keväällä 1992 Vammas Oy:n Aseyksikkö ja Puolustusvoimat tekivätkin sopimuksen kaikkien 14 muun sarjatykin muuttamiseksi 130K90-60:ksi vuoden 1993 kuluessa.
Tällä sopimuksella päätettiin 122K/60:n ura ja olemassaolo, eikä yhtään museoitua kappaletta ole enää olemassa. Kaiken kaikkiaan 122K/60 oli periaateratkaisuiltaan varsin nykyaikainen kenttätykki, jonka suurin merkitys oli siinä, että se toimi lähtökohtana 155 mm:n kenttätykkien jatkokehitykselle ja varmisti kotimaisen tykintekotaidon säilymisen.