suoja wrote:
Mulla on 28-30 vuodelta 1934, eli aika alkupään tuotoksia. Muutama kyssäri.
1. Kuinka usein putsaatte kuparit pois piipusta? Siis monenko laukauksen jälkeen?
Itsellä on myös yksi 1934-vuoden tuotos. Joku 200-300 laukausta yleensä kuparinpoiston väli.
suoja wrote:
2. Onko tuon aikakauden piipuissa jotenkin tyypillistä nopea kuparointuminen?
En ole huomannut. Sakolla piiput on läpätty hyvin. Mutta ajan ja käytön aikaansaamat syöpymät lisäävät kuparointia.
suoja wrote:Moi!
3. Mihin kohtaan kupari tarttuu eniten?
* viimeksi kun poistin kuparia, niin selvästi "ahtain" kohta piipussa oli ehkä 15cm patruunapesästä? Onko normaalia?
* Puhdistuksen jälkeen rassin "liuku" oli tasainen.
Liekö joku syöpymä, karkea kohta tms. johon kuparia kertyy?
suoja wrote:
4. Voiko huparointumista estää/vähentää jollain tapaa?
Jos vauhdit on liian hurjat, niin kuparointi voi lisääntyä. Tuskin siitä kysymys?
Jos piipussa syöpymää/karkeutta, niin eipä sille sitten mitään mahda.
suoja wrote:Moi!
5. Voiko liian tiheästä kuparinpoistosta olla haittaa piipulle tai tarkkuudelle?
Ei, jos aineet ja pudistusmenetelmät on järkevät.
Kuluneet piiput käy yleensä paremmin, kun niissä on vähän kuparia. Syöpymien "kuopat" tasoittuvat.
suoja wrote:Moi!
6. Miten 20- ja 30-luvuilla kupari poistettiin piipusta? Annettiinko aseen haltijalle jokin ohje, vai poistiko kuparin joku aseseppä/varikkohemmo?
Veikkaisin ammoniakkia. SK-miehet lienevät hoitaneet aseensa itse.
Armeijan kuvioista en osaa sanoa. Varmaan varuskuntien varikoilla silloin tällöin.
suoja wrote:Moi!
7. Millä itse poistatte kuparin? Mitä tuotteita käytätte?
Joskus käytin RoblaSoloMil:iä. Ammoniakkipohjainen myrkky, tehokas ja karmean hajuinen.
Nykyään kuparinpoistoaineena on BoreTech Copper Remover. Erinomainen tuote.