Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Minkälaisella työkalulla onnistuisi parhaiten kuluneiden karhennusten kunnostus? Pienellä kolmio viilalla harjoiteltu mutta jälki oli jostain säälittävän ja naurettavan välimaastosta.

Tarkoitustaan varten karhennustyökaluilla.

http://www.midwaysuomi.com/apps/ebrowse ... +***+10516+***

Juu kun tuon sarjan laittaa niin alkaa salmiakkikuviota syntyyn (ja pienene harjoituksen jälkeen)pitäis investoida itellekkin.

Olihan näitä näköjään. Onko käytännön kokemusta tilaanko suoraan tommosen starter kitin vai millä pääsee alkuun?

Starter kit includes a fine short single line cutter (F-1), coarse single line cutter (C-1), and a 2-edge spacer tool in the lines per inch specified. Also includes replacement cutters (wide border cutter, fine single line cutter and right hand spacing cutter) as well as a checkering gauge. This is an excellent choice for beginning carvers and craftsmen.

Tuota kun tulkitsee niin meneekö mettään jos ajattelin että mulle riittää pelkkä kahva ja siihen terä?

esim. http://www.midwaysuomi.com/apps/eproduc ... mID=854346 ja http://www.midwaysuomi.com/apps/eproduc ... mID=743414

Tarpeena siis olemassa olevien karhennusten elvytys.

Selvitä ensin montako uraa on tuumaa kohden että osaat tilata oikeanlaisen kapistuksen. Jos uratiheys on väärä niin eihän se muuta kuin tärvää karhennuksen.

Mienasin että yksi osaisella terällä aloitetaan. Uutta jälkeä sillä ei varmaan saa mutta vanhojen korjaukseen.

AkuK wrote:Mienasin että yksi osaisella terällä aloitetaan. Uutta jälkeä sillä ei varmaan saa mutta vanhojen korjaukseen.

Korjauksessakin on tuo kaksiosainen ihan ok, sellainen jossa on yksi leikkaava ja yksi sileä "terä". Se sileä ohjaa paremmin, varsinkin jos on huono karhennus. Yksiteräisellä pitää olla varovainen ja vakaakätinen. Malttia kun tekemiseen ja vähän vaan kerrallaan syventää leikkuuta. Periaatteessa yhdellä kahvalla ja irtoterillä pärjää ihan hyvin.

Kiitoksia kaikille avusta. Tilasin kahvan sekä yksiosaisen terän että sellaisen missä on toinen terä ohjurina.

Laitetaan joskus ennen ja jälkeen kuvia jos nyt ei satu aivan pilalle menemään.

No niin. Ei se nyt aivan pieleen menny. Pari aloittelijan havaintoa:

- Useampi kahva tarpeen, terän jatkuva vaihtaminen alkaa äkkiä nyppiä.
- Vanhojen ehostus yksiosaisella terällä. Tod.näk. mikään saatavilla oleva jako ei mene tasan vanhojen kanssa.
- Jos vanha hyvin kulunut, hio pois ja tee kokonaan uusi.
- Uusien tekeminen taas ei onnistu yksiosaisella ollenkaan.
- Tarkkuutta joka vetoon, varsinkin kaarevilla pinnoilla lähtee helposti viemään johonkin suuntaan.
- Tarkkaile etenemää jatkuvasti ettei lähde kiristymään mihinkään päin.
- Siinä vaiheessa kun alkaa tuntua että "tämähän on helppoa", menee yleensä pieleen.

AkuK wrote:No niin. Ei se nyt aivan pieleen menny. Pari aloittelijan havaintoa:

- Useampi kahva tarpeen, terän jatkuva vaihtaminen alkaa äkkiä nyppiä.
- Vanhojen ehostus yksiosaisella terällä. Tod.näk. mikään saatavilla oleva jako ei mene tasan vanhojen kanssa.
- Jos vanha hyvin kulunut, hio pois ja tee kokonaan uusi.
- Uusien tekeminen taas ei onnistu yksiosaisella ollenkaan.
- Tarkkuutta joka vetoon, varsinkin kaarevilla pinnoilla lähtee helposti viemään johonkin suuntaan.
- Tarkkaile etenemää jatkuvasti ettei lähde kiristymään mihinkään päin.
- Siinä vaiheessa kun alkaa tuntua että "tämähän on helppoa", menee yleensä pieleen.

Kyllä vanhojen ehostus on helpompaa 2 -osaisella jossa sileä ohjuri. Aloittaminen reunasta yksiosaisella, sitten jatkat 2 -osaisella, jolla katat kaikki isot alueet. Tietenkin kaikki kulmat, ulkoreunat ja muu pikkuräpellys on tehtävä yksiosasella. Pitää vaan tarkistaa mikä on jako/tuuma, kyllä minä ainakin olen löytänyt sopivat terät (DemBart), olen käyttänyt niitä mm. FN35, Colt 1911, Mauser HSc, FN Auto-5. Tarkkuutta tämä vaatii, kuten mainitsit, nämä terät lähtevät äkkiä viemään, jos ei ole tarkkana. Minulla on vain 2 kahvaa käytössä, toinen yksiosaiselle ja toinen kaksiosaiselle.

DemBart terä oli 18 linjaa tuumalle. Alku meni hyvin mutta vei koko ajan vähän yli ja kymmenen linjan jälkeen oli jo vanhan "päällä". Mitta-asteikolla yritin kattella enkä saanut käymään tasan minkään mitan kanssa. 20 linjaa tuumalle oli jo liian kireä. Olisi voinut mennä pienellä harjoittelulla niin että ei ota kovin vahvaa ohjausta edellisestä linja vaan lähinnä yrittää ottaa suuntaa siitä. Hioin kuitenkin ylitte ja tein kokonaan uudestaan niin että aloitukset yksiosaisella ja siitä sitten kaksiosaisella silä jaolla mikä oli. Vähän meinasi lähteä kaartumaan väärään suuntaan mutta kun otti mittaa joka välissä niin huomasin ajoissa ja sai paikattua.

Toisen puolen tein yksi osaisella kokonaan ja kun vanha ei ollut aivan puhki niin onnistui melko hyvin. Ensin kevyellä otteella linja puhtaaksi ja sitten syvennys. Jos sattui alkuun hyppäämään yli niin sai vielä paikattua.

Ainut oli että kokonaan uudestaan tehdystä kuviosta tuli syvempi kuin ehostetusta. Ei siinä mitään kun ittelle tekee käyttöpyssyyn ja jälki on edes vähän parempi kuin mitä se oli niin käy mulle. Kannatti kokeilla ja ehkä seuraava onnistuu jo paremmin.

Toisen puolen tein yksi osaisella kokonaan ja kun vanha ei ollut aivan puhki niin onnistui melko hyvin. Ensin kevyellä otteella linja puhtaaksi ja sitten syvennys. Jos sattui alkuun hyppäämään yli niin sai vielä paikattua.

Tuo tapa on se paras vanhojen korjauksessa; vaikka uratiheys saattaa ollakin nimellisesti jokin tietty, voi eri valmistajien työkaluissa olla sen verran mittaeroja että yhtä uraa tekevällä työkalulla pääsee parhaaseen lopputulokseen.
Viime keväänä avasin yhden vanhan Sauerin karhennukset ja yksiteräinen työkalu oli mielestäni erittäin toimiva.