Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Onko varikkomiehillä tietoa, miten sotilaskivääreiden patruunapesät kiillotettiin kalvamistyön yhteydessä? Ilmeisesti sopivalla lumppulaikkajigillä ja hiomatahnalla? Huomasin tuossa aiemmin varikko-m/39:n tekevän ammuttujen hylsyjen takaosaan aivan ruutitilan pohjan kohdalle "sydänkäyrää" muistuttavan poikittaisen painauman. Sulkuväli on kunnossa, joten hylsyjen katkeamista enteilevästä tilasta ei ole kyse. Tutkin sittemmin vikaa peilillä ja törstön paikallistettuani yritin poistaa sitä varovasti katkaistulla teräshylsyn pätkällä ja hienolla venttiilinhiomatahnalla. Moinen sepitys osoittautui idioottimaiseksi tempuksi, sillä tahna naarmutti pesän tuolta alueelta. Onneksi mitään muutoksia pesän mittoihin ei parilla pyöräytyksellä kerennyt tulla.

Pesä on kyllä tullu kunnon kalvaimella ihan kiiltäväks, ihan amatöörin tekemänäkin.

Eipä niitä ole paljon kiilloteltu valtionkaan toimesta, hyvällä kalvaimella tulee hyvä jälki.

Sama juttu, itse olen joskus tehnyt patruunapesän hyvällä ja terävällä kalvaimella eikä se ole hiontaa tarvinnut.

OK, kiitos tästä. Eli siis mitään jigiä ei ole olemassakaan.

Olen tässä hissukseen tasoitellut naarmuja pesurin ympärille laitetulla teräsvillatupolla. Käsipelissä suhteellisen hidasta hommaa, mutta näyttäisi toimivan. Vielä on yksi pieni skraadi poistamatta, mutta siitä hylsyihin tuleva haitta lienee puhtaasti kosmeettinen, ei tunnu edes kynnen päällä kokeilemalla.

Alkuperäinen törstökin näyttää hylsyistä päätellen pienenneen jonkin verran, mutta kumma juttu kun tähystelin taas patruunapesää peilillä, niin vika näyttää ennemminkin joltain railolta kuin törstöltä. Mitenkähän mahtaa olla syntynyt? Lapuan boxer-nallisissa ruutitila alkaa sen verran ylempää, ettei umpimessinkiin jää jälkiä, mutta berdan-nallisissa tila ulottuu tuolle korkeudelle ja hentoinen "sydänkäyrä" on edelleen havaittavissa. Tiedä sitten, onko tuolla suurempaa vaikutusta hylsyjen käyttöikään. Toisaalta, rujoja sotakoneitahan nämä ovat. Tarkkuus vaikuttaa pitkien petausähellysten jälkeen ihan kohtalaiselta, viisi laukausta pystyy parhaimmillaan pitämään pistoolitaulun kympissä sadalta metriltä. Hihnalta en ole vielä kerennyt kokeilemaan.

Mikä on törstö?

Semmoinen kohollaan oleva jäysteen tapainen.

Ok.

Timanttitahnalla on tullut joskus eräitä puristimen holkkeja hiottua.
Toimisi varmaan tuossakin hommassa.

Hommaa hienoa >600 hiomatahnaa. Ota messinkihylsy ja tee nallin paikalle reikä + kierteet esim. M5. Sopiva puhdistuspuikko tms. ja päähän kierre, joka käy hylsyyn. Vähän tahnaa hylsynpintaan ja aseöljyä pesään + akkukoneella pyöritystä, niin sillä se hoituu. Varo, ettet hio pesää pilalle...

Et viitsisi laittaa kuvaa ammutusta hylsystä?

RSHA wrote:Hommaa hienoa >600 hiomatahnaa. Ota messinkihylsy ja tee nallin paikalle reikä + kierteet esim. M5. Sopiva puhdistuspuikko tms. ja päähän kierre, joka käy hylsyyn. Vähän tahnaa hylsynpintaan ja aseöljyä pesään + akkukoneella pyöritystä, niin sillä se hoituu. Varo, ettet hio pesää pilalle...

Itse asiassa tulin tarjoilleeksi sitä venttiilinhiomatahnaa (karkeampaa kuin tuo, vaikka fineä olikin) juuri tällä menetelmällä. Tosin hylsy oli katkaistu noin 15 mm pätkäksi, ettei vahingossakaan mentäisi lähelle ylimenoa. Poraa en tohtinut käyttää ja hyvä niin. Mittailin ammuttuja hylsyjä mikrometrillä ennen ja jälkeen tuunauksen, eikä turpoamista ollut havaittavissa.

Re-Activator wrote:Et viitsisi laittaa kuvaa ammutusta hylsystä?

Pitää laittaa heti huomenissa, jahka taas pääsen romujen äärelle.

Tässäpä heikkolaatuinen kuva aiheesta. Mahtaakohan vaikuttaa käyttöikään? Ajattelin ottaa pari hylsyä kokeeksi ja ladata niitä kaula-/täyssupistuksin jonkun viisi kertaa, josko siitä selviäisi, mitä vekki vaikuttaa.

Tuntuuko kolo sisäpuolelta koukulla kokeillessa?

Ei tunnu eikä näy, vedin nimittäin hylsyn halki. Omalla latauksella (D-166, 2,8 g N140, 75,5 mm) hylsyt merkkautuvat varsin vähän, mutta eräs katkeamistapaus sattui taannoin, kun ammuin samalla aseella erään tutun tekemiä "300 m latauksia", joissa oli sama luoti, mutta ruutina N150. Ko. hylsyt vaikuttivat minusta jo useampaan kertaan ladatuilta ja nähtävästi ruutiannos oli aivan tapissa, kun patruunapesän jättämä jäljet olivat voimakkaita ja eräs hylsy repesi tuota railoa myöten reilun kolmanneksen ympärysmitastaan. Taisivat olla VPT:n pahamaineista 70-luvun alun tuotantoa. En tosin muista, miltä vuodelta tuo katkennut hylsy oli.