Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Sanokaapas mikä tämän viimeistelyn nimi on Suomeksi ? Miten se tapahtuu ? Tekeekö kukaan Suomessa ?

Kirjokarkaisu on käsittääkseni suomenkielinen nimitys, käytännön hienoudet jätän viisaampien kerrottavaksi.

Miten se tapahtuu ? Tekeekö kukaan Suomessa ?

Kysymykseen kätkeytyy nyt kaksi eri asiaa; Onko tarve pintakarkaisulle jonka lopputulos on kuvissa näkyvä vaiko vain ko. prosessin aiheuttamaa ulkoasua matkiva lopputulos. Kummallekaan en suomesta kaupallista tekijää tiedä mutta sen tiedän että jotkut ovat harrastusmielessä oikeaa kirjokarkaisua kokeilleet. Käsittääkseni homma kyllä karkaisuteknisesti onnistuu ts. meltoteräksen pintaan saadaan ohut kova kerros mutta visuaalisesti homma yleensä jää hyvin vaatimattomaksi. Jos pelkkä visuaalinen ulkoasu riittää, on sitä mahdollista matkia samalla tekniikalla kuin tehdään ns. liekkisinistys eli pelataan kaasuliekillä ja teräksen päästöväreillä. Muistelisin että jenkeissä jopa myydään jotain kemiallista apuainetta käytettäväksi ao. touhuun.

Mikäli kuitenkin haluaa teettää oikean kirjokarkaisun jollakin sellaisella jolla oikeasti on kokemusta ja kykyä hoitaa homma niin kannattaa olla yhteydessä tuonne (tietääkseni euroopassakaan ei kaupallisesti hommaa kovin moni tee).

http://www.trwhiteguns.co.uk/about-us.html

Täältä voisi ainakin kysellä:

http://www.lynxrifles.fi/

Kirjokarkaisun tekemiseen tarvitaan käytännössä sepän paja karkaisu-uuneineen ja sammutusastioineen.
Pirkan Aseen eläkevaarilta (= Laaksosen Torsti) löytyy kyllä varmasti tietotaito hiilestämällä tehtyjen normaalien pintakarkaisujen tekemiseen mutta siltikin luulen että jo ao. yritys tarvitsee tuotteissaan kirjokarkaisua, teettävät he sen alihankintana brittein saarilla kuten esim. saksan ja itävallan asepajatkin tiettävästi tekevät.

Eikös tätä samaa sanota "kaasupillisinistykseksi" .Taitava metallimies saattaa saada samaa jälkeä helpollakin ? Ettei ihan Englantiin saakka tarvisi viedä .

Olen joskus nähnyt asetyleenipillillä tehtyä päästövärijälkeä mutta vaikka siinä kaikki värisävyt näkyvätkin niin ei se oikean oloinen ole.
Lisäksi kun kokeilee, kannattaa huomioida että kun väriläikkä näyttää hyvältä ja ottaa pillin pois niin väri sen kuin jatkaa muuttumistaan vielä jonkin aikaa.
Eli aika lailla kannattaa varautua harjoittelemaan eikä heti ala valmiiksi hiottua esinettä lämmittelemään - saattaa hionta mennä usean kerran uusiksi.

Eihän tuo sinistysmuoto käsittääkseni mikään karkaisu ole, sen englanninkielinen nimi on NITER BLUING tai (Nitre Bluing) ja jos olen ymmärtänyt oikein kappale upotetaan sulatettuun kaliumnitraatin ja natriumnitraatin seokseen jolloin kyseinen pintakäsittely pitäisi muodostua, Brownellssilla oli käsittääkseni jopa jonkunlainen valmis setti moisen pintakäsittelyn aikaansaamiseen, ja taisipa youtubessa olla jopa jokunen videokin käsittelyn tekemisestä, älkää nyt hyvät ihmiset vaan menkö lämmittelemään missään ahjoissa ainakaan aseen paineenalaisia osia ettei käy köpelösti.

Muistaakseni tietyntyyppistä teräslaatua sinistettäessä kuvan kaltaista muistuttava lopputulos syntyy (riippuen tietysti myös sinistysmenetelmästä) teräksen korkean nikkelipitoisuuden takia, esim. ryssän winsun lukonkehys...

Eihän tuo sinistysmuoto käsittääkseni mikään karkaisu ole, sen englanninkielinen nimi on NITER BLUING tai (Nitre Bluing) ja jos olen ymmärtänyt oikein kappale upotetaan sulatettuun kaliumnitraatin ja natriumnitraatin seokseen jolloin kyseinen pintakäsittely pitäisi muodostua

Nyt puhutaan taas ihan toisesta asiasta ts. keittosinistyksestä. Sillä ei ole mitään tekemistä kirjokarkaisun taikka edes sen visuaalisen matkimisen kanssa. Ja näissä asioissa pätee, taas kerran, se vanha totuus että itse ei kannata ryhtyä asiaa "kantapään kautta" opettelemaan, ainkaan jos harjoittelumateriaalina on jokin tuliase.....

Se punertavuus sinistettäessä tulee tietääkseni teräksen suuren nikkelipitoisuuden ja liian korkean keittolämpötilan yhteisvaikutuksena. Näin ainakin muistelen lukeneeni.

Jos nyt kuitenkin joku haluaa lähteä kirjokarkaisua omatoimisesti kokeilemaan niin niin oheinen linkki antaa jonkinlaisia eväitä alkuun:

http://www.homemodelenginemachinist.com ... rial-4520/

igorrock wrote:

Eihän tuo sinistysmuoto käsittääkseni mikään karkaisu ole, sen englanninkielinen nimi on NITER BLUING tai (Nitre Bluing) ja jos olen ymmärtänyt oikein kappale upotetaan sulatettuun kaliumnitraatin ja natriumnitraatin seokseen jolloin kyseinen pintakäsittely pitäisi muodostua

Nyt puhutaan taas ihan toisesta asiasta ts. keittosinistyksestä. Sillä ei ole mitään tekemistä kirjokarkaisun taikka edes sen visuaalisen matkimisen kanssa/

Ahaa, eli kyse on siis todellakin pintakarkaisusta, siis sama menetelmä kuin aikoinaan piilukkovehkeiden tuliraudan karkaisu siannahan sisällä nuotiossa, yhdennäköisyys nitraussinistykseen hämäsi silmää koska oli kyse modernista tuliaseesta joka ei ole pataraudasta viilattu, koska siihenhän tuota case/ color case hardeningia on käytetty huonon kulutuskestävyyden takia, color case hardeningissa on kyse siitä että käsiteltävät pinnat puhdistetaan ja kiillotetaan ennen karkaisua todella hyvin niin että samuraimiekoistakin tuttu "hamon" tulee näkyviin, ja mielestäni kyllä tuolla nitrebluing menetelmällä päästään kyllä hyvin samanlaiseen esteettiseen tulokseen vaarantamatta metallin ominaisuuksia alhaisemman käsittelylämpötilan vuoksi.
Minä kun luulin että keittosinistykseksi kutsutaan nimenomaan mustausta alkaaliliuoksessa n.140c lämpötilassa natriomhydroksidin, natriumnitaatin ja natriumnitriitin avulla , mutta onneksi on joku viisaampi oikomassa.

Minä kun luulin että keittosinistykseksi kutsutaan nimenomaan mustausta alkaaliliuoksessa n.140c lämpötilassa natriomhydroksidin, natriumnitaatin ja natriumnitriitin avulla , mutta onneksi on joku viisaampi oikomassa.

Keittosinistystä kyllä tehdään monilla vahvoilla emäksillä mutta nuo mainitsemasi ovat varmaan ne yleisimmin käytetyt.

Tarkistin kuvailemasi "Nitre Bluing" -menetelmän ja se näyttäisi oleva lähinnä tuon edellämainitsemani liekkisinistyksen kemiallinen korvike. Eli prosessin tuloksena on pääasiassa melko selvästi sininen väri, siis paljon vaaleampi kuin yleisimmillä keittosinistysaineilla tulee. Pohjatöitä vaihtelemalla voidaan kuitenkin saada aikaan myös enemmän värejä ts. visuaalisesti paljolti kirjokarkaisua muistuttava lopputulos.

Samalla tuli kuitenkin varsin selvästi esille myös se että tämä(kään) menetelmä ei sovellu millekään sellaisille osille jotka ennestään on jo lämpökäsitelty eli käytännössä aseen paineenalaisille osille tuo ei onnistu, vaadittava lämpötila kun pyörii 300°:n paremmalla puolella mikä on jo reippaasti teräksen päästölämpötila. Eli jos niihin halutaan saada aikaiseksi po. tyyppinen visuaalinen ulkoasu, on homma tehtävä uusimalla koko lämpökäsittely.

Ja jos vielä palataan itse varsinaiseen kirjokarkaisuun niin nuo värit syntyvät vain siinä käytettävän perinteisen hiilestysmenetelmän sivutuotteena; karkaistavan kappaleen pintaan kuumennuksen aikana tarttuvan hiilen tuottamiseen käytetään orgaanisia aineita kuten nahka- ja luupaloja, viimemainittua usein myös jauheena. Sekaan laitetaan vielä normaalia hiilestyshiiltä ja kaikki tämä suljetaan yhdessä hiilestettävän/pintakarkaistavan kappaleen kanssa tiiviiseen kuumuutta kestävään keraamiseen astiaan, kuumennetaan ja lopuksi tehdään normaali pintakarkaisu. Olen itse tehnyt vastaavan jutun pelkällä hiilestyshiilellä jolloin saadaan kyllä aikaiseksi kova pintakerros mutta nuo epätasaisesti leviävät värit jäävät puuttumaan eli kiillottaminen ei niiden synnyttämiseen tässä yhteydessä yksin riitä.

Olipa muuten hyvä että Lu21fer otit puheeksi tuon "Nitre Bluing"-menetelmän, muistelin että jokin tuollainen systeemi olisi olemassa (taisin siitä aijemmassa tekstissäni jopa mainitakin) mutta menetelmän nimitys ja tarkempi toteutus oli päässyt minulta unohtumaan....

Tuotahan pitäis kokeilla tuota luujauho/ nahanpalahiiletystä käytännössä, on nimittäin senverran mielenkiintoinen aihe.

Joo se on kyllä totta että tuossakin työskennellään päästölämpötilojen yläpuolella vaikka Brownells:in Nitrebluing setin käyttöohjeessa on kyllä että suolat sulavat jo 135c lämpötilassa mutta värimuutoksia ei tapahdu vasta kuin 232c kieppeillä ja siinä on jo himpun verran liikaa jos päästölämpötila on jo esim.vaikka 175c ja 30min, tuskin kuitenkaan väri ehtii muuttua ennen kuin kappale on todellakin ainakin tuon rapiat 230c ja silloinhan päästyminen on jo alkanut.
http://www.brownells.com/userdocs/learn ... Bluing.pdf

Päästövärit muodostuvat noin 230-280 asteen välillä. Teräksen päästyminen ainakaan paineenalaisissa osissa ei liene ongelma, mielestäni kyseisiä osia ei ylipäätään karkaista vaan pikemminkin päästetään muokkausjännitysten poistamiseksi. Isompi riski mielestäni on osan pinnan karkeneminen väärässä kohteessa josta saattaa aiheutua pintahalkeamia ja niistä isompia vaurioita ammuttaessa.

Teräksen päästyminen ainakaan paineenalaisissa osissa ei liene ongelma, mielestäni kyseisiä osia ei ylipäätään karkaista vaan pikemminkin päästetään muokkausjännitysten poistamiseksi.

Tuo kyllä riippunee aika paljolti siitä mikä ja minkä ikäinen ase on kyseessä.....