Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Uuden otsakkeen syntymisen innostamana, ratakivääri projektini (ikuisuus) rakennuslupa vuoden loppuun voimassa, joten pitää tehdä jotain...

Lähtökohtana Valmet TAK-85 piippuaihio, jota en raaskinut lähteä sorvaamaan, ainakaan aluksi ohuemmaksi halk. 32 m, piipun paino on melkoinen, joten lukonkehys joutuu melkoiselle rasitukselle onhan piippu 705 mm pitkä. TAK tyyppinen holkki olisi ollut piipulle varmaan kaikista paras petaus ratkaisu, mutta päädyin kansanmiehenä kevyempään ratkaisuun, tehdä vanhasta kehyksestä jäykempi ja paremmin pedattava.

Kehykseen on nyt hitsattu pisteillä, kiertämisen vähemtämiseksi 2 kpl 4x30 lattarautoja, toiselle puolen on jyrsitty ulosheittäjälle tila. päädyin nyt kuitenkin perinteiseen laukaisuun, edelliseen kivääriin sain aikaan sen verran hyvän laukaisun, etten nyt ryhtynyt seppäämään laatikossa olevaa Anschüzin koneistoa kehykseen, teen sen sitten johonkin muuhun !

Täytyy kiikuttaa itsensä kauppaan ostamaan rekyyliä, siellä taitaa olla artikkeli Valmet Sniperista ?

No kehykseen tulee vielä usampi muukin muutos, mutta niistä kun saan ne tehtyä.

Sivussa sitten pitää väsäillä tukkia, tuossa lahden toisella puolen kun on puukeskus, laminaattitavara oli helppo hankkia, sitäpaitsi se tuntui kaikkein helpoimmalta työstää kotikonstein, kun ei nyt ihan sellaista pajaa ole, kun toivoisi... eli 12 mm vanerista ruuvasin 5 levy aihiota yhteen ja skitsasin haluamani tukin mallin ja leikkasin paketin vannesahalla.

Yhdestä levystä sitten tein keskimmäisen palan.




muut neljä palaa edellen ydessä kiinni, joten isompaan nippuun oli helppo ryhtyä tuntumalla, jyrsimellä ja dremelillä jyrsimään kehykselle pesää, hieman suurempi tila kehykselle, kuin tarvis, niin saa paremmin petausmassan (lasikuitukitti) mahtumaan ja täyttämään aukot.

Rokka wrote:Uuden otsakkeen syntymisen innostamana, ratakivääri projektini (ikuisuus) rakennuslupa vuoden loppuun voimassa, joten pitää tehdä jotain...

Lähtökohtana Valmet TAK-85 piippuaihio, jota en raaskinut lähteä sorvaamaan, ainakaan aluksi ohuemmaksi halk. 32 m, piipun paino on melkoinen, joten lukonkehys joutuu melkoiselle rasitukselle onhan piippu 705 mm pitkä. TAK tyyppinen holkki olisi ollut piipulle varmaan kaikista paras petaus ratkaisu, mutta päädyin kansanmiehenä kevyempään ratkaisuun, tehdä vanhasta kehyksestä jäykempi ja paremmin pedattava.

Kehykseen on nyt hitsattu pisteillä, kiertämisen vähemtämiseksi 2 kpl 4x30 lattarautoja, toiselle puolen on jyrsitty ulosheittäjälle tila. päädyin nyt kuitenkin perinteiseen laukaisuun, edelliseen kivääriin sain aikaan sen verran hyvän laukaisun, etten nyt ryhtynyt seppäämään laatikossa olevaa Anschüzin koneistoa kehykseen, teen sen sitten johonkin muuhun !

Mitenkähän nuo hitsaukset muuttaa kehyksen lujuutta, näyttäisi olevan vielä migillä hitsattu. Luulisi jonkunlaista paikallista karkenemista tapahtuvan joista hiusmurtumat saavat alkunsa. Kehyshän ottaa kaikki rekyylin rasitukset vastaan. Mitä sanoo viisaammat metallurgit?

Oma ajatukseni on tuossa kun tehty pisteillä sen lujuuden muutos on tuskin huomattava ! Samainen ajatushan on ollut asevarkon rakentamissa kivääreissäkin ? lisäksi kun mosinin kehyksessä on periaatteessa 3 lukituspintaa lukolle, on tutun aseseppänikin mukaan lukkokonstruktio idioottivarma, mutta sitähän en tiedä kuinka idiootti olen

- j o n i -

Minusta tuo kehyksen hitsaus olisi verrattavissa auton paikkapeltien liittämiseen ruuvein hitsauksen sijaan...

Rokka wrote:Oma ajatukseni on tuossa kun tehty pisteillä sen lujuuden muutos on tuskin huomattava ! Samainen ajatushan on ollut asevarkon rakentamissa kivääreissäkin ? lisäksi kun mosinin kehyksessä on periaatteessa 3 lukituspintaa lukolle, on tutun aseseppänikin mukaan lukkokonstruktio idioottivarma, mutta sitähän en tiedä kuinka idiootti olen

- j o n i -

Uunititko kappaleen hitsauksen jälkeen?

Vedä pisteitä lisää ja laita uuniin. Varmaan kestää noinkin, mutta vähän lisä varmuutta.

Spiess wrote:Jos joku on lukenut uusimman Rekyyli-lehden takasivuilta tätä aihetta sivuavan artikkelin....

juu, romurautaahan tuo, mutta harrastus, siinä missä muutkin, vanhoista osista kasaamalla pääsee eteenpäin kotikonstein, lähes ilmaiseksihan noita osia saa, joten se satsaaminen on mielestäni rahllisesti vähäistä, mutta näpertelyä sitäkin enemmin, vaikka kyseessä onkin hyvä .308 piippu, ja jos konstruktio epäonnistuisikin, voi piipun käyttää muualle...

Mitä muuhun tulee, en ole uunittanut, itseasiassa pisteiden vähäisyyden johdosta, voisihan tuon päästääkkin uunissa, mutta taidan kuitenkin mennä tuolla, enkä usko että lisä saumalla lisää jäykkyyttä saisi juurikaan ?

- j o n i -

Juu Lauantaina hieman liimailin vanereita yhteen, äärettömän hyvä liima tähän tarkoitukseen löytyy ainakin Kiillolta:


Puristimia ei varmasti koskaan liimatessa ole liikaa, muutaman olen jo kuvaa ottaessa poistanut, taisi olla tukkia liimaillessa kaikkiaan 8 puristinta, muutama pieni olisi voinut olla enemminkin työn helpottamiseksi, mutta ihan ok onnistui näilläkin !

Sitten annettiin liimausten kuivua sunnuntaihin, kun jo poltteli kovasti päästä aihioimaan, tukkia. Ensin jyrsin alle kiskouran, jonka jälkeen työstäminen kohti oikeita muotoja, tässä vaiheessa vasta haen raaka muotoa. En tiedä millä muut tekee, itse tein pikku laikalla ja lamellikiekolla joka taisi olla karkeudeltaan 60. suht helppoa, mutta pölyä syntyy melkoisesti, onneksi sunnuntainan paistoi aurinko





Hieman täytyy yrittää vielä keventää, kun vaimokkeen mielestä tukki vaikuttaa hieman massiiviselta... aika voimakas pistooli tuli tehtyä, massiivinenhan tuo lapa on, mutta ensimmäinen tukkinihan tämä on, joten seuraavissa haetaan hieman siroutta ja säädettävyyttä

projekti jatkuu...

Vaihtoehtona on ottaa tukista keskusta pois. Joko sivusta, että jätät raamit.

Mua ei toi häiritsisi. Perästä kyllä voisi harkita tehdä ontto???

Muutama kuva nyt 22.10.2007




Nyt alkaa hiominen sitten viimeistely...

Näyttää hyvältä