Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olisi tähtäimessä edullisehko M28-30, jossa raudat näyttävät ainakin kuvien perusteella oikein hyväkuntoisilta, mutta tukki vaikuttaa jokseenkin reissussa rähjääntyneeltä. Tukki on toisilta osiltaan kiiltävähkö, toisista paikoista varsin matta/ likainen. Saan laitettua kuvia myöhemmin tänään.

Tukki on perusväriltään hyvin tumma ja sellaisenaan miellyttää omaa silmääni. Kolhuja ja muita en todellakaan ala oikaisemaan tai hiomaan, ne kuuluvat asiaan, Mutta millä keinoilla tukkia voisi maltillisesti koittaa puhdistaa ilman, että historiallinen arvo alenee ja alkuperäinen pinnoite (lakkaus) kärsii? Öljyisellä rätillä? Pesten saippuavedellä? Muuten?

Asetta on aikomus käyttää perinnekiväärikisoissa, olettaen tietysti että tarkkuus riittää. Siinä mielessä puhdas ase on kiva

Mitä muuta M28-30 spesifistä olisi syytä tarkistaa ennen kaupan tekoa? Itselläni ei aikaisemmin ole moista ollut edes kädessä, kun on tullut harrasteltua Ukko-Pekalla.

Onko noissa uutena ollut lakkapinta ? Itse olen aina olettanut että tukin pintakäsittely kotimaisissa Mosineissa on vernissaa.

Keveään pintapuhdistukseen on SINOL (tms. denaturoitu sprii) aika hyvää tavaraa, ei ole liian tehokas. Tukin tummentumat ovat luultavasti aseöljyn syytä.

Laita uuniin, lämpö poistaa öljyseosta puunhuokosista.

Joskus on tullut käytettyä hiustenkuivaajaa ja rättiä tuohon hommaan. Toimii yllättävän hyvin.

EI EI EI EI sinolia!

28-30:sen "sellakka" pinta tai mitä siitä on jäljellä, lähtee sillä kävelemään.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... hilit=pomo

Kun se koko tukki on hyvin tumma. Shellakka lienee tosiaan se pinnoite. Yhden sellakalla pinnoitetun vitriinin elvytin rautakaupan tuotteella, joka oli jotain hemmetin kallista ja pahanhajuista Ranskalaista puleerausnestettä (ilmeisesti shellakkaa mukana vähän).

No täytyy nyt ensin katsoa, päätyykö ase omistukseeni. Samassa kuolinpesässä on muuten 27 ja 28 vielä vapaina. Jos kiinnostusta löytyy, voin toki pyytää kuvia työkaverilta. Esittelyt ja kaupat, jos sellaisiin päädytään hoidetaan ilmeisesti Punanotkonkadulla Helsingissä.

Jos ase on niin rasvainen, että siitä likaantuu kädet, kannattaa enin pyyhkiä kuivalla paperilla tms. Kemikaalien käyttö ei ole suositeltavaa, ne tappavat keräilyarvoa. Pomo-lakka tuskin kestää kuumuutta sen enempää kuin sellakka, joka taasen alkaa kuplia. Jos tukin rähjäisyys häiritsee, kannattaa ampumahommiin hankkia varikkotukki tai vaihtoehtoisesti jokin viimeisen päälle puunattu nykyajan kivääri.

No onkos sellakkaa käytetty muiden Mosinin mallien tukeissa ? Tuo m28-30:n pinnassa sen tavallaan kyllä ymmärtää...

Näissä keräilyhommissa taitaa tosiaan olla se kummallisuus että alkuperäisessä, hoidon puutteen takia huonossa kunnossa oleva tukki on arvokkaampi kuin sama tukki puhdistettuna. Itse olen ennemmän sitä koulukuntaa joka po. tapauksessa hyväksyisi tukin kunnollisen puhdistamisen ja ennallistamisen. Tämä siis siinä tapauksessa että aseöljyn aiheuttamia vaurioita on paljon ja alkuperäisestä pinnasta lähinnä rippeet jäljellä.

igorrock wrote:No onkos sellakkaa käytetty muiden Mosinin mallien tukeissa ? Tuo m28-30:n pinnassa sen tavallaan kyllä ymmärtää...

Venäläisistä malleista kaikkien tukit ovat/ovat olleet sellakkapintaisia. Suomalaisista malleista varhaisissa m/91- sekä m/27-kivääreissä on hivenen vastaava pinnoite, jota Palokangas nimittää kopaalilakaksi. Myös Suojeluskunnan m/24- ja m/28-kiväärien tukit ovat alun perin olleet lakattuja.

Kiitos, taas sitä viisastui vähäsen.

Pineenitärpätillä kevyesti kostutettu pehmeä rätti ei pilaa noista mainituista mitään pintaa, ja jättää patinan.

Itse puhdistanut muutaman tukin Universal Stone aineella...
( Ainetta saa monista tavarataloista ja luontaistuote kaupoista. )
Aineella puhdistus ei välttämättä ole vaivattomin homma, mutta ei myöskään näytä vaurioittavan tukkia.

Pikainen ohje.
1.Aseesta kannattaa irroittaa piippu yms.
2.Hinkkaat aineella kostutetulla sienellä tukin muutaman kerran läpi.
-Välillä kannattaa pyyhkiä tukki kostutellla pyyhkeellä.
-Paskaisimpia kohtia voi hinkata reilusti enemmän.
3.Pyyhit aseesta aineen liiat jäämät kostutella pyyhkeellä.
4.Annat tukin kuivaa. (1-2vrk)
5.Sitten viimeisenä öljyät tukin jollain tukkiöljyllä.
- Tukki voi näyttää hiukan "valkoiselta" ennen öljyämistä, mutta "valkoisuus" häviää kyllä.

Ohjetta ja ainetta voi testata omalla vastuulla.

Ps. Aine on myrkytön ja hapoton, joten käy myös monenlaiseen muuhun puhdistukseen...