Unkarilainen miinamunakranaatti.

[maiske]

Tälläinen "helvetinkone" löytyi erään edesmenneen sotaveteraanin piirongin laatikosta. MiliWikistä löytyy myöskin tästä tietoa. Mutta miten näma Suomeen hankittiin; ostettu, Talvisodan hätäapua, sotasaalista?

Kranussa on kaksi stanssausta ylä- ja alaosassa, yhdistelmä G9. Sekä kirjain G nahkaisessa sokan vetimessä. Mitähän merkinnät tarkoittavat?

MiliWikin mukaan aika erikoinen kapistus heittää vainoojan kintuille...

Liitteenä 2 kuvaa , toivottavasti linkit toimii?

http://www.aijaa.com/v.php?i=4512119.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=4512196.jpg

[Sturmmann]

Ko. kranaatti poistettiin jo sota-aikan käytöstä epävarmuutensa takia. Kranaatti saattoi jäädä virityneenä kentäälle, jolloin ohikulkija potkaisseessaan tätä aiheutti kukkumisen. Näin tuli paljonkin jalkapuolia epävarman kapistuksen tähden. Tämä kranu vaati syttyäkseen iskun jompaan kumpaan päähänsä, mutta lappeelleen tullen ei välttämättä toiminut.

[LV]

Ilmeisesti jonkun sadistisen huumormiehen keksintö.

[Ned Flanders]

Serkkujen kielellä tiukkaa faktaa: http://militiahungarorum.extra.hu/1920_f_k_ga_k_6.html
Olisiko näiden hankinta ajoittunut samaan kuin kypäröidenkin ja ehtivät vasta välirauhan aikanana perille.

G= Mavag, Budabest.

[JTV]

Serkkujen kielellä tiukkaa faktaa: http://militiahungarorum.extra.hu/1920_f_k_ga_k_6.html
Olisiko näiden hankinta ajoittunut samaan kuin kypäröidenkin ja ehtivät vasta välirauhan aikanana perille.

Kuuluivat liikemies Wilhelm Hilbert:in Suomen armeijan edustajana tekemiin hankintoihin Unkarista. Osa niistä ehti talvisotaan. Tilattiin 300.000 kpl, joista ensimmäinen 20.000 kpl erä luvattu toimittaa 5.1.1940 mennessä. Luvattu alunperin toimittaa kaikki 300.000 kpl 1.2.1940 mennessä, mutta myöhemmät erät viivästyivät hiukan - ilmeisesti helmikuun loppuun mennessä oli valmistunut 200.000 kpl ja loput maaliskuussa. Käsikranaattien myyjä oli Vitéz Gira és Becsey niminen yritys.

[Ned Flanders]

Serkkujen kielellä tiukkaa faktaa: http://militiahungarorum.extra.hu/1920_f_k_ga_k_6.html
Olisiko näiden hankinta ajoittunut samaan kuin kypäröidenkin ja ehtivät vasta välirauhan aikanana perille.

Kuuluivat liikemies Wilhelm Hilbert:in Suomen armeijan edustajana tekemiin hankintoihin Unkarista. Osa niistä ehti talvisotaan. Tilattiin 300.000 kpl, joista ensimmäinen 20.000 kpl erä luvattu toimittaa 5.1.1940 mennessä. Luvattu alunperin toimittaa kaikki 300.000 kpl 1.2.1940 mennessä, mutta myöhemmät erät viivästyivät hiukan - ilmeisesti helmikuun loppuun mennessä oli valmistunut 200.000 kpl ja loput maaliskuussa. Käsikranaattien myyjä oli Vitéz Gira és Becsey niminen yritys.

Oletko mahdollisesti törmännyt Saksalaisten kranujen määriin, malleihin ja tuonti ajankohtiin 20-luvulla ja 30-luvun alussa?
Vai onko kaikki vanhemmat esim. varsikranut 1918 vuoden perintöä. Vai onko vaikkapa Ranskasta dumpattu tänne ylimääräiset rojut.

[JTV]

Oletko mahdollisesti törmännyt Saksalaisten kranujen määriin, malleihin ja tuonti ajankohtiin 20-luvulla ja 30-luvun alussa?
Vai onko kaikki vanhemmat esim. varsikranut 1918 vuoden perintöä. Vai onko vaikkapa Ranskasta dumpattu tänne ylimääräiset rojut.

Valittavasti ei mitään tietoa. Arkistossa noita tietoja on tullut etsittyä Päämajan tväl-osaston papereista - ja kun ennen sotaa ei ollut Päämajaa, niin ei niiden joukosta löydy sotaa edeltäviä papereitakaan. Kyseiset tiedot voisivat löytyä vastaavasti 20-luvun ja 30-luvun Puolustusministeriön tväl-osaston paperien joukoista, mutta niiden tutkimiseen ei ole aika ainakaan vielä riittänyt. Käsikranaatit ovat kaiken kaikkiaan aiheena aika selkeä väliinputoaja - vasta viimeeksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa käydessä tuli ihmeteltyä henkilökunnan kanssa, ettei kukaan ole ilmeisesti kirjoittanut kirjaa niiden historiasta (heiltä ei löydy ainakaan yhtään kirjaa aiheesta) - kyseessä on kuitenkin erittäin laajasti käytetty melkoisen vanha ase ja eri variaatioita on kehitelty vaikka miten paljon.