Grapeshot på finska?

[TKK]

Eikös termi ole nimenomaan rypälepanos? Itse kutsuin niitä juuri sillä nimellä työskellessäni museo-oppaana 90-luvulla. (Työpaikka oli linna, jossa 1600-luvun suurmiehen varuskamari ja siellä kanuunoiden ja styckien ammuksia.)

[LV]

Eikös termi ole nimenomaan rypälepanos?

Muussa paitsi vulgaareimmassa kielenkäytössä panos tarkoittaa ruutipanosta. Sen sijaan rypälelaukaus tai rypäleammus voisivat olla käyttökelpoisia nimityksiä.

[Juha Tompuri]

Minäkin pahoin pelkään, että suomalainen aseoppi ei tunne näiden kahden A-tarviketyypin välistä eroa. Voisi kuitenkin luulla, että Ruotsin vallan aikanan olisi nämä opittu erottamaan toisistaan (druvhagel vs. kartesch).

Druvhagel " Rypälehaulit" tms. Eikös se ole sama asia kuin kartessi ?

Ehkä Ruosissa eroiteltiin nämä "raekon" mukaan ? Armeijan museosta varmaan löytyy vastaus...

Aika monessa kohden olen nähnyt tuon druvhagel (alunperin ilmeisesti drufhagel) käännettynä suomeksi "raehauli".
Jossain on kirjoitettu sen tarkoittavan myös sitä rauta/kivirojulla ladattua ammusta, muutta ainakin tältä istumalta luulisin että raehauli(laukaus?) olisi lähinnä (alunperin käytetty) grapeshottia tarkoittava sana suomen kielessä.

Noista olen nähnyt käytettävän nimityksiä tankoammus ja ketjuammus.

Riippuen siitä etsiskelemmekö alkuperäisiä tyyppinimityksiä vai nykyisiä, niin ammus-sana lienee uudehkoa perua, ja vanhemmat(?) nimitykset noille lienevät tankokuula ja ketjukuula.

t: Juha

[Canet]

Sattui käteen kirjahyllystä Jyri Paulaharjun "Vanhat Tykit - Rautaruukusta Helvigiin". Sieltäpä löytyi yksi esitys erilaisten "muinaisten" ammusten suomenkielisistä nimistä:

Raehauliammus (skrot, die Schrot tai das Schrotschuss) = ammus koostui kuoresta ja rautakuulista tai -romuta ja rouheesta. Täyte ladotiin keskirungon ympärille kartioksi ja päällystettiin kankaalla tai pergamentilla. Ammuttaessa hajosi heti - lähitaistelu ampumatarvike.

Kartessi (kartesch, die Büschenkartätsche, case shot, cartouche) = ammus, jossa täytteenä olevat kuulat tai romu pakattiin puiseen tai metalliseen lieriöön. Yleensä täytteen joukkoon lisättiin hiekkaa, kipsiä tai sahanpurua estämään täytteen vapaata liikettä. Ruotsalaisen säännön mukaan kartessin rautakuulien tuli painaa tykin naulaluvun mukainen määrä painoluoteja (painoluoti, luoti = 1/32 naula). Laivatykkejä varten koottiin ns. tankokartesseja, joiden täytteenä oli nippu nelikulmaisia rautatankoja. Ilmeisesti (oma olettamus) tuolla ammuskuorella saatiin vaikutusmatkaa hiukan pidemmäksi..

[Juha Tompuri]

Sattui käteen kirjahyllystä Jyri Paulaharjun "Vanhat Tykit - Rautaruukusta Helvigiin". Sieltäpä löytyi yksi esitys erilaisten "muinaisten" ammusten suomenkielisistä nimistä:

Raehauliammus (skrot, die Schrot tai das Schrotschuss) = ammus koostui kuoresta ja rautakuulista tai -romuta ja rouheesta. Täyte ladotiin keskirungon ympärille kartioksi ja päällystettiin kankaalla tai pergamentilla. Ammuttaessa hajosi heti - lähitaistelu ampumatarvike.

Tästä kuvasta taitaa löytyä noita mainittuja ominaisuuksia:

Kartessi (kartesch, die Büschenkartätsche, case shot, cartouche) = ammus, jossa täytteenä olevat kuulat tai romu pakattiin puiseen tai metalliseen lieriöön. Yleensä täytteen joukkoon lisättiin hiekkaa, kipsiä tai sahanpurua estämään täytteen vapaata liikettä. Ruotsalaisen säännön mukaan kartessin rautakuulien tuli painaa tykin naulaluvun mukainen määrä painoluoteja (painoluoti, luoti = 1/32 naula). Laivatykkejä varten koottiin ns. tankokartesseja, joiden täytteenä oli nippu nelikulmaisia rautatankoja. Ilmeisesti (oma olettamus) tuolla ammuskuorella saatiin vaikutusmatkaa hiukan pidemmäksi..

Eräs kartessimalli:

http://www.vikingsword.com/vb/showthread.php?t=15143

Silti luulisin, että kartessin puu/metallikuoren tehtävänä enempi oli vain pitää ammuksen (pienijakeinen) sisältö helpommin käsiteltävänä. Kantamaan en luulisi kartessien kuorien juurikaan vaikuttaneen, vaan luulisin raehauliammuksen/laukauksen karkeampien kuulien omanneen pidemmän vaikutusetäisyyden.
"Romulaukausten" kantamat olivat taasen mm. epäaerodynaamisuuksistaan johtuen oma lukunsa. Varmaan suurinpiirtein yhtä lyhyitä molemmilla ammustyypeillä.

t: Juha

[Juha Tompuri]

Muutamat asiaa sivuavat likit.

Ehkäpä vähemmän tunnettua historiaa Suomen Sodan tiimoilta:

Venäläisosaston valitsema asema oli vahva, koska kalliokarit suojasivat tykkiveneiden sivustoja. Napoleonin sotien brittiläisen merihistorian kirjoittanut William James huomautti, että venehyökkäys oli pakko tehdä suoraan tykkejä ja niiden kartesseja ja raehauleja vastaan.

http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=porkk ... _tykkivene


Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf:

Lähietäisyydeltä elävää voimaa vastaan tehokkaimpia ammuksia olivat raehauliammukset ja kartessit. Raehauliammus oli täytekuulilla, erilaisella romulla ja rouheella täytetty pergamentti- tai kangaspakkaus. Ammuksen täyte ladottiin kartiomaiseen muotoon keskirungon ympärille. Laukaistaessa pakkaus hajosi ja kylvi tuhoa lyhyelle etäisyydelle. Kartessin erona oli se, että täyte ladottiin puiseen tai metalliseen lieriöön. Jotta kuulat ja romu eivät liikkuisi lieriön sisällä, täytettiin se hiekalla, kipsillä tai sahanpuruilla. Laivakäyttöön oli kehitetty oma versionsa kartessista eli tankokartessi, joka oli täytetty rautatangon kappaleilla. Sen funktio oli sama kuin tankoammuksilla (Paulaharju 1992: 128.)

http://www.helsinki.fi/hum/meh/gustav_a ... _tykit.htm


USA:n sisällisodan aikusesta tykistöstä ja a-tarvikkeista:

1 Vollkugel aus Eisen (Solid Shot)
2 a Sprenggranate (Shell)
b Schrapnell (Case Shot)
3 Büchsenkartätsche (Canister Shot)
4 Sprenggranate (Shell)
5 Büchsenkartätsche (Canister Shot)
6 Hagelgeschoß (Grape Shot)

http://www.bigcountry.de/index.php?Seit ... erie_2.htm



Pohdintaa siitä kenen kuula surmasi Kaarle XII:n:
http://bengt_nilsson.tripod.com/Historia/fjeld.htm

Osaisiko joku kääntää tuon vanhan ruotsinkielen osion:

9. Överkurs – skråsäckar och kartescher


En annan invändning mot Fjelds (och före honom Ståhls) resonemang är den ihärdiga sammanblandningen av kartescher och skråsäckar, två projektiler med helt olika uppbyggnad och utseende. Fjeld gör också, som nämnts ovan, en rad fullständigt obestyrkta och dessutom grovt felaktiga påståenden om skillnaderna mellan svenska och dansk-norska skråsäckar och kartescher. Så här berättar Daniel Grundel om den de svenska varianterna i sin Nödig underrättelse om artilleriet till lands och siös (1705):

”Till Drufhagels eller Skrottsäckars förfärdigande swarfwas först en spegel ½ kula hög och 1 kula uti diametern, af gott fast trä, åfwan med en karfwa inswarfwat, at mann säcken med segelgarn wid spegelen fastbinda kan. Mitt uti denne spegel båras ett hål, ¼ kula widt, hwaruti sätties en pinne 1 ½ kula lång, som åfwan till äfwen som spegelen litet inswarfwad är, på det den fyllte skrottsäcken så åfwan som nedan må med segelgarn kunna fast giöras. Vide fig. 10: Tab: VIII.

Sedan tillskiäres säcken af Bulldan 1 ½ kula hög, förutan det som tillgifwes för binningen så åfwan som nedan, och 3 kulor bred, förutom det som tillgifwes sömmen, hwilken göres med segelgarn. När sömmen är färdig bindes säcken nedan wid den i spegelen inswarfwade karfwan wäl fast och så med drufhagel fylles, som till swåra stycken stöpas af järn men till smärre som regementz-stycken tages musquete kulor. De af järn gutne hagel måste mann uti beck döpa, att rosten af järnet icke buldanet förtärer och fylles säcken med ettdhera af bemelte skrott till dess han lika wicht med kulan bekommer. Där kulorna sig icke just inpassa kan om pinnan något kringlindas att skrottsäcken lika diameter med kulan bekommer, bindandes mann sedan säcken fast åfwan till med segelgarn och där på streckarn rundtikring snäckewis jämwäl med hysing eller märling dess storlek det fordrar. Effter hwilken streckning hela säcken med spegelen och alt döpes uti 2 delar beck och 1/7 del tiära och så är skrottsäcken färdig, som ses Fig. 10 à 11. Tab. VII.

[Juha Tompuri]

Kyllä taitaa sen nimi suomeksi olla nyt vain se Kartessi, missään ei tosin ole spesifioitu minkä kokoisia kuulia/hauleja/metalliromua kartessissa pitäisi käyttää.

Pieni Tietosanakirja vuodelta 1926 mainitsee kartessien kuulakooksi 50-200g
http://runeberg.org/pieni/2/0219.html

t: Juha