Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olen pidemmän aikaa pähkäillyt miksi monissa 1800-luvun lopulla suunniteltujen rannikko- ja laivatykkien 47-152mm hylsyissä on laippakanta porrastettu? Mitä sillä voitetaan? Mielestäni sekä hylsyn että patruunapesän koneistuksessa tulee ylimääräinen työvaihe tuon takia.

Yleisestihän tiedetään että laippakantainen hylsy on mekaanisesti heikompi kuin vastaava ura- tahi vyökantainen joten oma epäilykseni on että tuo "porrastus" on hylsyn kannan rakenteellinen vahviste.

Mutta kun myöhemmin tuosta tuplaporrastuksesta on suurelta osin uudemmissa tykeissä luovuttu

Ehkäpä ruudit ovat nykyään tasalaatuisempia ja tästä syystä latausten teho pystytään paremmin laskemaan niin että hylsyjä ei enää tarvitse tehdä "kaiken varalta" vahvemmiksi....

Toinen perinteinen syy vyökantahylsyjen käyttöön on ollut sulkuvalin helppo mitoitus mutta laippakantahylsyn kanssa tämä ei tuota mitään ongelmia.

Tuo "Yleisestihän tiedetään että laippakantainen hylsy on mekaanisesti heikompi kuin vastaava ura- tahi vyökantainen" on jotenkin päässyt livahtamaan ohi silmieni, vaikka olenkin pian 25 vuotta ollut aseteollisuudessa, voisiko joku avata asiaa vähän?

Lataustaulukoissa on aivan yleisenä käytäntönä se että laippakantapatruunan aloituslataukset ovat aina pienempiä kuin vastaavat ura- tai vyökantaisilla. Toki tähän voi olla jokin muukin syy mutta useissa yhteyksissä mainitaan syynä olevan juurikin hylsyn rakenne.

Joo, näinhän se usein on, mutta syyt lienevät historialliset s.o. kyseiset patruunat ja NIITÄ AMPUVAT ASEET on mitoitettu pienemmille paineille. Sittemmin ei juurikaan enää ole kehitetty laippakantaisia patruunoita, lähinnä muiden aseteknisten ongelmien (lipas, syöttö) takia, ei siis hylsyjen kestävyysongelmien takia.

Eräissä vanhemmissa laippakantahylsyissä oli (valmistusteknisistä syistä) käytössä ns. "balloon head" eli hylsyn sisällä on vetotuurnan tekemä hylsyä kiertävä puolikkaan munkin muotoinen rengastila, josta ei ole kuin pierunkuorenvahvuus metallia hylsyn kantalaipan ja rungon saumaan tehtyyn väistöuraan.

Ajatusleikkinä: jos tehdään täysin sylinterimäinen hylsy ja siihen koneistetaan kantaURA, on melko varmaa, että kantalaipan LISÄÄMINEN samaan konstruktioon ei ainakaan huononna hylsyn kestävyyttä.

Uusin laippakantahylsy Suomessa on 120 mm AMOS-aseen alumiininen tumppihylsy ja sitäkään kehitettäessä urankantaa ei edes harkittu.

Joo, varmasti hylsyn kanta voidaan suunnitella siten että ei ole tuontaivaallisen merkitystä sillä onko kannassa ura vaiko laippa. Mutta pitäisi varmaan tehdä muutama käytännön koe esim. 8x57 IS:n ja saman kaliiberin laippakantaversion ts. IRS:n kanssa että selviäisi onko po. asialla merkitystä lujuuden suhteen....

Vyökanta lisää hylsyn ainevahvuutta aika tavalla niin uskoisin että se ainakin jonkin verran lujittaa hylsyn kantaa.

Voisikos tuo porrastus olla vaikka siksi,että hylsyn perä asettuu aina oikealle kohdalle iskurinpiikkiin nähden.Kompensoi kaikenlaisia epätarkkuuksia ja kuluneisuutta patruunapesässä.Pieni olake hylsyssä ja ura putkenperässä toimisivat eräänlaisina ohjureina