88:n PS-kranaatin pohjasytytin
Posted: Sat Jan 05, 2008 20:58
Suomessa oli 88 ITK 37 (8,8 cm Flak 37) -tykeillä käytössä kahta erilaista panssarikranaattia: 88 psakrv 54/65 K (8,8 cm Panzergranate mit Bodenzünder) ja 88 pshkrv 54/65 K (8,8 cm Panzergranate 39). Lisäksi kummastakin oli olemassa rautajohtorenkaiset versiot.
8,8 cm Pzgr. m. Bd.Z painoi ladattuna 9,5 kg sytyttimineen. Kranaatin täytteenä oli 34 g pentriittiä ja 134 g TNT:tä, eli yhteensä 168 g räjähdysainetta. Suomalaisten mukaan kranaattien täytteenä oli 31 g pentriittiä ja 117 g amatolia tai vaihtoehtoisesti TNT:tä.
8,8 cm Pzgr. 39 taas painoi ampumakunnossa, lähteestä riippuen, 10,16 tai 10,2 kg. Täytteenä oli 59 g flegmatoitua heksogeenia (joidenkin lähteiden mukaan 64 g).
Sytyttimenä kummassakin kranaattimallissa oli suomalaisten mukaan ps K Vj6-54/65 eli saksalaisittain Bodenzünder für 8,8 cm Panzergranate. Tämän sytytinmallin laipan leveys oli 64,5 mm ja kierreosan halkaisija kierteen harjasta harjaan 54 mm. Sytytin tietysti sopi mainiosti 8,8 cm Pzgr. m. Bd.Z:n sytytintilaan, mutta ei taas millään 8,8 cm Pzgr. 39:n sytytintilaan joka on selvästi kapeampi, arviolta 25-30 mm. 8,8 cm Pzgr. 39:n sytytin oli mallia Bd. Z. 5127. Kysymys on siis se, oliko Bd. Z. 5127:lla suomalainen nimike, ja jos ei ollut, niin miksi ei?
Mielessäni on pari selitysmallia. 1. Suomeen ei ole koskaan tullutkaan 8,8 cm Pzgr. 39-kranaatteja, mutta ne ovat saaneet suomalaiset nimikkeet jostakin syystä. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä.
2. Molempia kranaattimalleja on tullut Suomeen, mutta Bd. Z. 5127 on jäänyt vaille nimikettä mahdollisesti siksi että ensin ei ole huomattu tai tiedetty että hyvin samannäköiset kranaatit ovatkin erilaisia, samoin kuin niiden sytyttimetkin. Tämä taas on saattanut johtua siitä että kranaatit ovat patruunoituja, eikä sytytintä ole tarkoitettu poistettavaksi missään tilanteessa.
Kertokaahan mietteitänne.
EDIT:
katsokaa alla olevaa kuvaa. Ei ole mitenkään mahdollista, että oikeanpuoleisessa kranaatissa (8,8 cm Pzgr.) oleva sytytin sopisi vasemmanpuoleisen kranaatin (8,8 cm Pzgr. 39) sytytintilaan. Jostain kumman syystä Ilmatorjuntatykistön ampumatarvikkeet-nimisessä a-tarvikeohjesäännössä väitetään toisin, mikä ei voi olla mahdollista.
8,8 cm Pzgr. m. Bd.Z painoi ladattuna 9,5 kg sytyttimineen. Kranaatin täytteenä oli 34 g pentriittiä ja 134 g TNT:tä, eli yhteensä 168 g räjähdysainetta. Suomalaisten mukaan kranaattien täytteenä oli 31 g pentriittiä ja 117 g amatolia tai vaihtoehtoisesti TNT:tä.
8,8 cm Pzgr. 39 taas painoi ampumakunnossa, lähteestä riippuen, 10,16 tai 10,2 kg. Täytteenä oli 59 g flegmatoitua heksogeenia (joidenkin lähteiden mukaan 64 g).
Sytyttimenä kummassakin kranaattimallissa oli suomalaisten mukaan ps K Vj6-54/65 eli saksalaisittain Bodenzünder für 8,8 cm Panzergranate. Tämän sytytinmallin laipan leveys oli 64,5 mm ja kierreosan halkaisija kierteen harjasta harjaan 54 mm. Sytytin tietysti sopi mainiosti 8,8 cm Pzgr. m. Bd.Z:n sytytintilaan, mutta ei taas millään 8,8 cm Pzgr. 39:n sytytintilaan joka on selvästi kapeampi, arviolta 25-30 mm. 8,8 cm Pzgr. 39:n sytytin oli mallia Bd. Z. 5127. Kysymys on siis se, oliko Bd. Z. 5127:lla suomalainen nimike, ja jos ei ollut, niin miksi ei?
Mielessäni on pari selitysmallia. 1. Suomeen ei ole koskaan tullutkaan 8,8 cm Pzgr. 39-kranaatteja, mutta ne ovat saaneet suomalaiset nimikkeet jostakin syystä. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä.
2. Molempia kranaattimalleja on tullut Suomeen, mutta Bd. Z. 5127 on jäänyt vaille nimikettä mahdollisesti siksi että ensin ei ole huomattu tai tiedetty että hyvin samannäköiset kranaatit ovatkin erilaisia, samoin kuin niiden sytyttimetkin. Tämä taas on saattanut johtua siitä että kranaatit ovat patruunoituja, eikä sytytintä ole tarkoitettu poistettavaksi missään tilanteessa.
Kertokaahan mietteitänne.
EDIT:
katsokaa alla olevaa kuvaa. Ei ole mitenkään mahdollista, että oikeanpuoleisessa kranaatissa (8,8 cm Pzgr.) oleva sytytin sopisi vasemmanpuoleisen kranaatin (8,8 cm Pzgr. 39) sytytintilaan. Jostain kumman syystä Ilmatorjuntatykistön ampumatarvikkeet-nimisessä a-tarvikeohjesäännössä väitetään toisin, mikä ei voi olla mahdollista.
