Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Ruuti jota käytettiin lentsikkakonekivääreiden patruunoissa. Sisältää 64.7% PETNiä ja loput ?tavallista nitroselluloosaruutia?. Paine ei väitetysti nouse ollenkaan mutta potkii kun muuli, parantaa lähtönopeutta olennaisesti ja tuhoaa kiikaritähtäimet. Ilmeisesti palaa piipun loppuun asti korkeapaineisempana? Suuliekkiä ja savua ei kuitenkaan muodostu juuri lainkaan.

Tietääkö kukaan Nipoliitista enempää? Mielenkiintoinen WW2-aikainen kehityssuunta. Nykypäivinä puhutaan HNIW:n käyttämisestä ajoaineena. Kumpikaan ei kuitenkaan ottanut tuulta siipiensä alle - miksi?

Nipolitin käytöstä ruutina en osaa sanoa, mutta Nipolit-räjähdysaineesta tiedän jotain. Nipolit oli keksitty saksassa rakettipolttoainekokeilujen seurauksena ja käsittääkseni sitä pääasiassa käytettiin räjähdysaineena. Nipolit oli kiinteää, bakeliitinomaista hyvin voimakasta räjähdysainetta, josta työstettiin suoraan käsikranaatteja ja miinoja. Nipolitista tehtiin monen muotoisia käsikranaatteja (ns Volksgranat) joissa ei ollut ollenkaan (pelti)kuorta, vaan koko kranaatti oli tehty puhtaasta Nipolitista. Ainoastaan sytyttimelle työstettiin räjähdysaineeseen kierteet. Syytä siihen, miksi Nipolitista ei tullut sodan jälkeen "hitti"tuotetta en tiedä. Aine oli kuitenkin tehokkaampaa, kuin muut r-aineet.

Elite Argom wrote:Ruuti jota käytettiin lentsikkakonekivääreiden patruunoissa. Sisältää 64.7% PETNiä ja loput ?tavallista nitroselluloosaruutia?. Paine ei väitetysti nouse ollenkaan mutta potkii kun muuli, parantaa lähtönopeutta olennaisesti ja tuhoaa kiikaritähtäimet. Ilmeisesti palaa piipun loppuun asti korkeapaineisempana? Suuliekkiä ja savua ei kuitenkaan muodostu juuri lainkaan.

Tietääkö kukaan Nipoliitista enempää? Mielenkiintoinen WW2-aikainen kehityssuunta. Nykypäivinä puhutaan HNIW:n käyttämisestä ajoaineena. Kumpikaan ei kuitenkaan ottanut tuulta siipiensä alle - miksi?

En harmikseni osaa pahemmin auttaa, vaikka kysymys onkin ehdottomasti tutkimisen arvoinen. Nipoliten koostumukseksi mainitaan: 29-34 % nitroselluloosaa, 20-30 % nitrogylseriiniä tai dietyleenidiglykolia ja 35-50 % pentriittiä (eli PETN).

http://www.freilassung.de/div/texte/spreng/lexikon.htm

Eikös se ollut yli-ikäistä tykkiruutia, jolle keksittiin uusiokäyttöä sitä "jatkamalla" ?


t: Sven

JVA wrote:Syytä siihen, miksi Nipolitista ei tullut sodan jälkeen "hitti"tuotetta en tiedä. Aine oli kuitenkin tehokkaampaa, kuin muut r-aineet.

olisiko syynä ollut herkistyminen tai se että olisi muuten vaan epävakaata tai"ei niin turvallista" räjähdettä? näitä kranaatteja ei ilmeisesti ole käytetty suomessa?

PETN, RDX, HMX ja vastaavat aineet ovat stabiloituina vakaimpia nitroyhdisteitä TNT:n ohella ja niiden säilytysaika&vakaus käytännön olosuhteissa on erittäin pitkä. Teoreettisia vaihtoehtoja saattaisivat olla massaräjähdyksen vaara(tavallisia patruunoita ei saa massaräjähtämään missään olosuhteissa, epäilen erittäin vahvasti nipoliittienkaan niin tekevän), reagointi metallien kanssa muodostaen herkempiä yhdisteitä, syöpyminen ja ehkä, hyvin lievästä haihtumisesta johtuen patruunoiden sisäisen paineen kasvaminen. EOS todellakaan sanoa, mikä on todellinen syy. Voihan hintakin vaikuttaa, nitroselluloosa kun on astetta helpompaa valmistaa. Armeijoilla on myös perinteisesti tapa jumittua vanhoihin hyväksi todettuihin juttuihin, ja vaikka alikaliiperiset flechettet puhuvat puolestaan kaikilla ominaisuuksillaan, vanhoja hyviä luoteja käytetään yhä eikä minkäännäköistä loppua ole edes kuviteltavissa.

Nipoliittiä käytettiin mm "kansankäsikranaatissa" lopun edellä.

Kmikko wrote:Nipoliittiä käytettiin mm "kansankäsikranaatissa" lopun edellä.

tuollahan niitä näkyy sivun puolessa välissä http://www.lexpev.nl/grenades/europe/germany/index.html

Tällainen

http://www.lexpev.nl/grenades/europe/ge ... anate.html

Hmm. Eikö varsinainen räjähdysaine sitten räjähdäkään mikäli sen lataa patruunaan, edes "laimennettuna"? Gunwriters puhui että patruunat voisivat olla puhdasta TNT:tä, mutta vasta Brainiac totesi ettei varsinaisista ole propellantiksi niiden liian korkean ja terävän palonopeuden ja kaasunmuodostamisen vuoksi. Toisaalta - saisiko varsinaisilla lisää lähtönopeutta, esmes HMX:n palonopeus on muistaakseni yli 10km/s?