Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Muistan lukeneeni joskus, että Tali-Ihantalassa v. 1944 olisi sattunut molempien puolien tykistön kiivaan tulituksen aikana niin, että kaksi vastakkaisista suunnista tulevaa kranaattia olisi törmännyt toisiinsa. Ei kai se mahdotonta ole, kun ammuksia on paljon samaan aikaan ilmassa, mutta miten ihmeessä voidaan tietää, että on tapahtunut juuri tällainen yhteentörmäys? Jos ilmassa tapahtuu räjähdys molemminpuolisen tykistökeskityksen aikana, eikö olisi noin 1 000 kertaa todennäköisempää, että räjähdyksen on aiheuttanut sytyttimen virheellinen toiminta, eikä yhteentörmäys?

Eli kyseessä olisi "tykistön torjunta tykistö"
Mahtaa olla kaiketi tarua,tykistö kranaatin lento on kuitenkin aika nopeaa.. heittimen murkulat lentävät "vähän" hitaammin eli periaatteessa valmiiksi oikeaan paikkaan katsomalla voisi ehkä (!) teoriassa nähdä noiden törmäyksen. Mutta luulisin että tarina on jotain tälläistä että: " ilmassa oli niin paljon rautaa että kranaatitkin törmäilivät toisiinsa..."

leon wrote:Eli kyseessä olisi "tykistön torjunta tykistö"
Mahtaa olla kaiketi tarua,tykistö kranaatin lento on kuitenkin aika nopeaa.. heittimen murkulat lentävät "vähän" hitaammin eli periaatteessa valmiiksi oikeaan paikkaan katsomalla voisi ehkä (!) teoriassa nähdä noiden törmäyksen. Mutta luulisin että tarina on jotain tälläistä että: " ilmassa oli niin paljon rautaa että kranaatitkin törmäilivät toisiinsa..."

Kyllähän tarina tosiaan vaikuttaa legendalta. "Tykistöntorjuntatykistöstä" vielä sen verran, että juuri sitähän raskaat kanuunat ja kanuunahaupitsit olivat ja ovat. Kranaatintorjuntatykistöstä en kyllä ole kuullut, mutta jossain videossa Phalanx ampui osuman putoavaan KRH-kranaattiin.

Virallinen termi on jotain vastatykistötoiminta tai -ammunta. TJ-miekkoset luuraa tarkkana, missä vihulaisen suuliekit leimahtelee ja sitten annetaan omalle järeälle patteristolle lukemat. Talvisodan Taipaleessa Kaarnajoen patteri ampui usein juuri tuollaista vastatulitusta. Canetti oli kova sana haupitsiin verrattuna.

smokeball wrote:Virallinen termi on jotain vastatykistötoiminta tai -ammunta. TJ-miekkoset luuraa tarkkana, missä vihulaisen suuliekit leimahtelee ja sitten annetaan omalle järeälle patteristolle lukemat. Talvisodan Taipaleessa Kaarnajoen patteri ampui usein juuri tuollaista vastatulitusta. Canetti oli kova sana haupitsiin verrattuna.

Vastatykistötoimintaapa hyvinkin. Mutta ei kai siihen yleensä järeitä tykkejä käytetty, vaan raskaita.

smokeball wrote:TJ-miekkoset luuraa tarkkana, missä vihulaisen suuliekit leimahtelee ja sitten annetaan omalle järeälle patteristolle lukemat.

Lentoratatutkat on sitä varten...

en pidä yhtään ihmeellisenä että näin olis käynnyt....nähny kuvia monista WWI kivääreistä jossa vihun pati oli tullu piipusta sisään....kuullu monista lentokoneista jotka tippu tykistön takia lennettyään matalalla, eli miks ei??????

Savu wrote:en pidä yhtään ihmeellisenä että näin olis käynnyt....nähny kuvia monista WWI kivääreistä jossa vihun pati oli tullu piipusta sisään....kuullu monista lentokoneista jotka tippu tykistön takia lennettyään matalalla, eli miks ei??????

Ei se toki ole mahdotonta, mutta kuten sanottu, miten voidaan tietää, että kaksi kranaattia on törmännyt?

Ei se toki ole mahdotonta, mutta kuten sanottu, miten voidaan tietää, että kaksi kranaattia on törmännyt?[/quote]

Eikö se helpoin tapa ole todeta näkemällä ko tapahtuma ??

Tämä lie yhtä pitkäkestoinen pohdinta, kuin kysymys:
Jos metsässä kaatuu puu eikä kukaan kuule sitä, niin aiheutuuko siitä mitään ääntä

JR33 wrote: Eikö se helpoin tapa ole todeta näkemällä ko tapahtuma ??

Mitenköhän sinä näet useiden kilometrien, tai vähintäänkin useiden satojen metrien päässä olevat, monta sataa metriä sekunnissa liikkuvat kappaleet, ja kaiken lisäksi vielä niin tarkasti että voit sanoa kahden sellaisen törmänneen?

Periaatteessa toki mahdollista, mutta kyllä tuossa taas vähän on legendan makua.
Moni muukin syy on voinut johtaa kranaatin tai lentopommin (vastapuolen ilmatoimintahan oli myös massiivista) räjähtämiseen korkealla ilmassa.

Lentoratatutkat on näitä nykyajan vempaimia - ei niitä talvi- eikä jatkosodassa käytetty. Valo- ja äänimittausta kyllä sekä perinteistä tähystystä, jonka perusteella suoritettiin vastatykistötoimintaa eli pyrittiin tuhoamaan vihollistykistöä. Kaarnaojan patteri ei ollut järeä vaan raskas - 4 x 152 mm. Rannikkotykistössä järeän raja on ollut 200 mm. TIETYSTI Canet on AINA kova sana..

Kahden ammuksen törmäys on tosiaan teoriassa aivan mahdollinen - mutta havainnointi ei välttämättä luotettavaa silloinkin kun muutenkin paukkuu varsin taajaan. Joku insinööri varmaan osaisi laskea todennäköisyyden ja kertoa, montako tällaista törmäystä itse asiassa on saattanut tapahtua Tali-Ihantalan taistelujen aikana..

Jossain suomalaisessa viime sodista kertovassa kirjassa (en millään muista missä) on kuva kenttätykistä, jonka putken suulle on osunut vihollisen kranaatti (näin siinä kuvatekstissä muistaakseni väitettiin) ja putken suu on levinnyt viuhkamaisina repaleina joka suuntaan kuin jokin kukka. Vai onko tässä kyseessä lähellä putken suuta tapahtunut putkiräjähdys? Mene ja tiedä..

LV wrote:

JR33 wrote: Eikö se helpoin tapa ole todeta näkemällä ko tapahtuma ??

Mitenköhän sinä näet useiden kilometrien, tai vähintäänkin useiden satojen metrien päässä olevat, monta sataa metriä sekunnissa liikkuvat kappaleet, ja kaiken lisäksi vielä niin tarkasti että voit sanoa kahden sellaisen törmänneen?

Miten kaukana se törmäys sitten muistin mukaan tapahtui ?
En voi millään todistaa tapahtumaa, enkä väittää kenenkään niin nähneen, en myöskään voi kieltääkkään, koska en ollut paikalla.

Kiivaan tykistötulen sekaan jos on vielä tarjoiltu IT:aa, niin johan siellä taivaalla leimahtelee - otappa siitä sitten selkoa.

Majuri EinoTirronen kertoo kirjassaan Jylisevät Tykit sivulla234.kuinka maataistelukone (ilmeisesti IL-2)törmäsi ilmassa 7./KTR 9;n ampumaan kranattiin,jäi toiseksi kohtaamisessa ja hajosi ilmassa.