Spiess wrote:Palataanpa nyt tähän alkuperäiseen kysymykseen ....Patruuna...onko todellakin 37 mm:n ammus patruuna...??
Hyvä kysymys.
Suoralta kädeltä olisin tyrmännyt patruuna-nimityksen tässä kohdin, mutta ainakin O. Enqvist kirjassaan käyttää (vähän sekaisin) patruuna-nimitystä aina osaan 57mm tykkeijä asti.
Näin esim edellä mainitusta aseesta:
"viiden patruunan kammat"
"tallella pääosa runsasta 13000:sta 37/40 Po:n laukauksesta"
"laukaus 37-P mrmkrv"
"Huom patruunat 730-900g"
t: Sven
FTR-edit: Siirtelin tämän omaksi aiheekseen
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
Patruuna-nimitystä, joskus puhutaan "patruunalaukauksesta" käytettiin ainakin rannikkotykistössä sellaisista ampumatarvikkeista, joissa "elementit" (ammus, panos ja nalli) oli yhdistetty jo varikolla.
Muita vastaavia laukauskokonaisuustyyppejä olivat:
- irtopanos(laukaus), jossa ammus ladataan erikseen, sen jälkeen yhdessä tai useammassa erässä kangaspussissa oleva panos (ruuti) ja lopuksi lukkoon vielä nalli.
- kartussilaukaus, jossa ammus ladataan erikseen ja sen perään työnnetän sisään panoksen sisältämä hylsymäinen kartussi, jossa nallkin on jo valmiina paikallaan.
Myös kartussipatruunasta on puhuttu - tällä tarkoitettiin laukausyhdistelmää jossa ennen latausta yhdistettiin kartussi ja ammus patruunaksi.
Ammus pitää tässä ymmärtää laajassa merkityksessä eli kaikkien ao. asella ammuttavien heitteiden yleisnimeksi, ovat ne sitten tarkemmalta tyypiltään vaikka kranaattejan shrapnellaja tai jonkin erityisen sortin ammuksia (vaikka panssari-a).
Piippu alle 20mm putki yli 20mm, patruunalaukaus on mielestäni kranaatti+panos+nalli on samassa paketissa,eli kranaatti on liitetty hylsyyn jossa nalli ja ruuti esim. 75 mm vuoritykin a-tarvike oli patruunalaukaus kaikki tarvittava yhdessä paketissa putkeen ja narusta veto.
No huh huh. Olikohan edellisestä kirjoituksestani jäänyt alkusta osa pois. PATRUUNA ja AMMUS ovat eri asia - ammus on siis se joka LENTÄÄ eli hienosti sanottuna heite. PATRUUNA on kokonainen laukausyhdistelmä joka siis sisältää:
- ammuksen (joka voi olla esim. luoti tai kranaatti)
- panoksen, joka on se "ajoaine" eli yleensä ruuti, jonka paloenergialla ammus lähetetään matkaan
- panoksen "pakkauksena" voi olla metallihylsy, joka myös tiivistää panoskammmion/patruunapesän peräpään (jos ei ole hylsyä, niin sitten tiivystys pitää hoitaa muulla tavoin)
- nallin, jolla panos sytytetään
Nämä olivat niitä "elementtejä", jotka voidaan ladata erikseen tai eri tavoin yhdisteltynä. Jos kaikki laukauksen elementit ovat yhdistettynä, puhutaan patruunasta eli patruunalaukauksesta.
Mm. 152 mm rannikkokanuunoilla on ollut patruunalaukauksia ("hiukan" hankalia käsitellä, pituutta n. 150 cm, painoa n. 80 kg) - käytännön syistä siirryttiin kartussilaukauksiin (ammus ja hylsy erikseen). Panssarilaivojen 245 mm Bofors-tykeillä käytettiin kartussilaukauksia.
Tulikomentojen anto perustuu a-tarvikkeiden osalta käskettyihin komentonimikkeisiin - siksi esim. panssaroituja kohteita vastaan voidaan komentaa "panssariammuksia.." tms. komentonimikettä käyttäen. Patruunointia (laukauselementtien yhdistämistä) ei tulikomennossa käsketä - sellaiset valinnat on jo tehty asetta kehitettäessä tai varikolla a-tarvikkeita valmisteltaessa.
No näin kai se sitten on - tuon yleisen määritelmän mukaan. En nyt löytänyt lähdekirjoistani L-39:n osien nimityksiä. Olisko jollakin muulla sopiva lähde, johon viitata?
Tuota mörssärin määritelmäähän en tiedä. Hö, taas joutuun kuuklettaan, kun alkoi vaivata. Mutta sen tiedän, että kun putken kaliiperipituus alkaa lähentelemään 30:a aletaan laitetta kutsumaan kanuunaksi. Sitä ennen se on haupitsi.
Lähdeteoksen (ainoa joka nyt mökillä ollessani on käsillä) O.Enqvist: "Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918-1998" mukaan tykkien tyypit määritellään putken pituuskaliipeirn mukaan seuraavasti:
- mörssäri, kun pituuskaliiperi on alle 12
- haupitsi, kun pituuskaliiperi on yli 12 mutta alle 30
- kanuuna, kun putken pituuskaliiperi on yli 30.
Eikä sitten kannata näsäviisastella, että mikäs se sitten on jos pituuskaliiperi on tasan 30..
Määritelmä on ilmeisesti "joustanut" aikojen kuluessa - samassa lähdeteoksessa on mainittu kanuunaksi myös aseita, joiden putken pituuskaliiperi on vain 20 tai 22.
"Kanuunahaupitsi" nimitys voi johtua kahdesta eri syystä:
- aseeseen voidaan vaihtaa putki, jolloin se on putkesta riippuen kanuuna tai haupitsi (esimerkki 105 kh 36, ruotsalainen vaihtopurkiase, kanuuna kal 105 mm, haupitsi 152 mm)
- asetta voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kuten kanuunaa tai haupitsia (ammuksen lentorata laaka tai kaareva) - tähän vaikutetaan korkeussuuntausasetuksella ja mahdollisesti panosvalinnassa. Tästä ei ole nyt antaa esimerkkiä, kun kt-puolen kirjat ovat kotihyllyssä ja muisti nyt on jo mitä on..
