Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Voisi hyvin käyttää pöytänä.

..ja 70 kiloa painavana sangen tukeva pöydäksi

http://fi.wikipedia.org/wiki/SK_C/34

Oikeastaan kyse on kartussihylsystä. Kartussihylsyä käytetään ns. kartussilaukauksissa, joissa ammus on erillinen ja ladataan erikseen. Patruunalaukauksen ja kartussilaukauksen välimuotokin on olemassa - kartussipatruuna, jossa ammus ja panoksen sisältävä hylsy liitetään toisiinsa vasta ennen latausta (ei siis varikolla tms.).

Saksalaisessa 38 cm/52 SK C/34 -laivatykin panos oli kaksiosainen. Ammuksen jälkeen ladattiin yhdellä kertaa kangaspussiin pakattu 99,5 kg:n "etupanos" (irtopanos) ja kartussihylsyyn pakattu 112,5 kg:n "pääpanos". Kartussihylsy tiivisti panospesän takapään eli erityisiä tiivisteitä (kuten irtopanosaseissa) ei tarvittu.

Mutta on se tosiaan komean kokoinen. MUTTA myös DORAssa eli 80-cm-Kanone (E):ssä käytettiin kartussihylsyä. Doran kartussihylsy kävisi melkein kylpytynnyristä..

On se tosiaan komean kokoinen, vaan minkähän näköinen on ollut se prässi jolla tuo on puristettu??Juhlavan näköinen peli pitää olla jotta tuommoisia messinkihylsyjä puristellaan.

Kyllä hylsyn aihio on joko syvävedetty tai kuumapuristettu ja sitten sorvissa viimeistelty. Eihän tämä vielä ole isokaan esine puristamalla tehtäväksi. Esimerkiksi 500-kiloisen lentopommin kuoria tehtiin puristamalla teräksestä.

noko tuo hylsä messinkiä.
on meinaan aika arvokas messinkistä saa 2€ kilolta.

Kun katsoo mikä on kokonaiskustannus että pystyy yhden tuon kaliberin ammuksen ampumaan niin messingin osuus on olematon. Hylsythän oli myös tarkoitus käyttää uudelleen tai kierrättää. Toki teräshylsyihinkin alettiin jossain vaiheessa siirtyä joka puolella, ei ehkä messingin hinnan vaan puutteen takia.

rocky86 wrote:noko tuo hylsä messinkiä.
on meinaan aika arvokas messinkistä saa 2€ kilolta.

On aivan sama, paljonko järeän laivatykin hylsyn messinki maksoi, kun samaan aikaan ammuttiin miljoonia ja taas miljoonia kiväärikaliiperisten aseiden ja tykkien messinkihylsyisiä laukauksia.

btw, miten monta kertaa tuonkin kaliberin hylsyä on voinut käyttää uudelleen ?
Samoiten normaalin tykistön kohdalla, kestääkö hylsyt isältä pojalle ?

kiväärin hylsyjähän on koemielessä ladattu ja tösäytetty ilm. joku tuhat kertaa ilman repeilyä.

HL/A wrote:Kyllä hylsyn aihio on joko syvävedetty tai kuumapuristettu ja sitten sorvissa viimeistelty. Eihän tämä vielä ole isokaan esine puristamalla tehtäväksi. Esimerkiksi 500-kiloisen lentopommin kuoria tehtiin puristamalla teräksestä.

Samaa mieltä, ei tuollaista sorvilla tehä. Jo materiaali hukka sillä hetkellä jos tangosta tekee on melekoinen vaikka sulattoonhan ne lastut meneekin.
Arvaisin että vetämällä tahi puristamalla se on tehty ja viimeistely sorvissa.

Ois kyllä hieno nähä tuon hylsyn supistus holkki

minä meinasin sitä että tulee nykyaikana kallis terassin pöytä jos hylsyjen myyjä tietää messingin arvon romu messingistä saa sen 2€ perkilo.

Mitäs tykistöasiantuntijat sanovat; tarvitseeko isompia tykistön hylsyjä ylipäätään supistaa uudelleenladattaessa
76mm hylsyissä näkyy joskus lähemmäs 10 uudelleenlatausmerkkiä mutta en ole ainakaan kuullut että niitä olisi suopistusholkissa käytetty. Samoin kartussihylsyt taidettiin osin uudelleenladata kenttäolosuhteissa?

Mikäli putki ei vaihdu,niin ei tarvinne supistaa.Rovalla joskus ladattiin 150H40.n kartusseja uudestaan ,eikä niille tehty muuta ,kuin laitettiin uudet nallit ja ruutipussit.

Vääntäkääs nyt rautalangasta että miten tuo uudelleen ladataan, kiinnostaa varmaan muitakin.

Vaihdetaan uusi pohjanalli, pistetään ruutiannospussit hylsyyn ja hylsyn suuhun painetaan pahvinen suojakuppi. Patruunalaukauksissa pitänee jonkinlaisella puristimella niipata ammus kiinni.