Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Mäntyvaaran taistelun muistomerkki on noin 20 km:n päässä Kemijärvestä Sallan suuntaan. Tienviitta ja pysäköintialue, sekä hyvä taistelukuvaustaulu.



Muistomerkki :"TÄSSÄ AUTTOI HERRA"

Venäläisten joukkohauta. 380 Kaatunutta.


Ja matkalla takaisin tielle löysin tien viereen pukatun kuorma-auton? "raadon". Ajoneuvo oli siinä mielessä "hyvässä kunnossa", että sen oikeasta ovesta pystyi vielä lukemaan vihreän naamiovärin ja osasto-tunnukset!



.. Villi mielikuvitukseni alkoi laukkaamaan ja mietin voisko tämä olla se ajoneuvo, joka kuului ruotsalaisten 2.Autokomppaniaan, joka tuhoutui ilmahyökkäyksessä päivää ennen rauhatekoa. Hyökkäyksessä kaatuivat vapaaehtoiset A. Jonsson ja W. Roth ja heidän muistokivi löytyy ylläolevan Mäntyvaaran muistomerkin vierestä..

Hmm...taitaa olla uudempi auto ja merkinnät kertovat omapainon, kantavuuden ja kokonaispainon, jos oikein muistan....

-70 luvunalussa loppui ovista nuo maalaukset ja niitä oli pakettiautossakin.

Mutta jämerällä taistelupaikalla olet käynyt, eikös se tuolla juuri mennyt puukkotappeluksi yönkähmässä.

Auto on ollut 1940 Ford, myös "hävittäjänä" tunnettu.

Pikku-Berliini wrote:Mutta jämerällä taistelupaikalla olet käynyt, eikös se tuolla juuri mennyt puukkotappeluksi yönkähmässä.

Kyllä vain, tuossa yörytäkässä oli uhkana, että itänaapuri olisi päässyt katkaisemaan ja motittamaan suurella joukolla koko suomalaisten Sallan-rintaman puolustuslinjat, jolloin suora reitti Kemijärvelle ja siitä aina Rovaniemelle saakka olisi avautunut melko esteettömäksi.
Melkoisen harvinaista ja kiivasta pistin- ja puukkohippaahan siellä vaaralla harrastettiin yön pimeässä aivan käsikähmässä, ja rajusti alivoimainen suomalaisosasto onnistui viimein ajamaan nuo yllättäen ilmestyneet epätervetulleet tulijat tiehensä.

Komendantti wrote:

Pikku-Berliini wrote:Mutta jämerällä taistelupaikalla olet käynyt, eikös se tuolla juuri mennyt puukkotappeluksi yönkähmässä.

Kyllä vain, tuossa yörytäkässä oli uhkana, että itänaapuri olisi päässyt katkaisemaan ja motittamaan suurella joukolla koko suomalaisten Sallan-rintaman puolustuslinjat, jolloin suora reitti Kemijärvelle ja siitä aina Rovaniemelle saakka olisi avautunut melko esteettömäksi.
Melkoisen harvinaista ja kiivasta pistin- ja puukkohippaahan siellä vaaralla harrastettiin yön pimeässä aivan käsikähmässä, ja rajusti alivoimainen suomalaisosasto onnistui viimein ajamaan nuo yllättäen ilmestyneet epätervetulleet tulijat tiehensä.

No niinhän se olikin. Sikäli jännä puukkohippanen että kun oli pimeä, niin ei kannattanut puhua mitään ettei kansallisuus paljastu. käsikopelolla tunnustella että onko pussakka selässä jos oli niin puukkoa kylkeen.