Parc Mannerheim
Posted: Fri Aug 21, 2009 10:08
Kaupunkiloman kruunaaja "Parc Mannerheim".
Lupasin viedä vaimoni lyhyelle kaupunkilomalle hänen valitsemaansa paikkaan. Pitkän "valintaprosessin" jälkeen hän päätyi Geneveen, Sveitsiin. Kummallakan ei ollut Sveitsistä mitään kuvitelmaa, muuta kuin yleisellä tasolla.
Geneve on oivallinen kohde lyhyelle lomalle, koska sinne on suorat lennot kotimaisen lentoyhtiön voimin. Sinne lentää vajaat kolme tuntia ja kenttä on suht lähellä kaupunkia, vain kuuden kilometrin päässä. Kentältä pääsee näppärästi junalla kaupunkiin ja matka kestää kokonaista kuusi minuuttia. Matkatoimistossa oli tarjolla pakettimatka, jonka hinta oli yli 1000e/ henkilö, mikä ylitti "kipurajan". Mutta kun otettiin hotelli ja lennot erikseen, hinta tippui alle puoleen!
Järven rannalla sijaitseva Geneve on kaunis kaupunki ja äärimmäisen siisti. Tietenkin sieltäkin löytyy vähän köyhempiä asuinalueita rautatieaseman pohjoispuolelta, mutta sieläkin oli siistimpää kuin Helsingin keskustassa. "Seinämaalaustaidettakin" löytyi, mutta ei mistään julkisivusta vaan esim. tyhjiltä tonteilta yms. paikoissa.
Junamatkailua Geneve-järven pohjoisrannalla.
Sveitsissä junat kulkevat täsmällisesti. Junalippujen hinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa. "Kakkosluokan vaunu" saattaa olla hulppeampi kuin Suomessa "ykkösluokka". Junia kulkee mukavan tiheästi ja paikalliset ihmiset käyttävätkin niitä paljon. Kaikki toimii siististi ja täsmällisesti. Asemien vessatkin saattavat olla siistimpiä kuin oma WC kotona.
Kun itse Geneven kaupunki oli ravattu loppuun, päätimme lähteä tutustumaan lähimpään isoon kaupunkiin Lausanneen. Junalla sinne oli matkaa vain nelisenkymmentä minuuttia. Vanha kaupunki oli näkemisen arvoinen koristeelisine taloineen ja kapeine, jyrkkine kujineen.
Itselläni on aukko Suomen historiassa, koskien Suomen Marsalkka Mannerheimin sodan jälkeisiä aikoja. Muistelin kuitenkin, että täällähän taisi se Marskikin kavellä eläkepäivinään, näitä samoja kujia. Sillä lailla ajatellen, muuttui itselläni tunnelma katsellessani kaupunkia jo erilaisin silmin.
Tiedustelin kotipuolesta asiaa ja tilanne selvisikin helposti. Lähellä sijaitsevassa Montreux:n kaupungissa olisi jokin "muistomerkkikin" Marskin kunniaksi pystytettynä! Sinne siis...
Marsalkan eläkepäivät Sveitsissä.
Suomen Marsalkka Mannerheim vietti Montreux:ssä viimeisiä elinaikojansa Valmont'in parantolassa, joka sijaitsee Geneve-järven pohjoisrannalla. Seudun ilmasto oli Marskin mielestä juuri oikeanlainen eläkepäivien viettoon. Marski oli 79-vuoden ikäinen, kun hän päätti erota Suomen tasavallan presidentin virasta ja siirtyi ansaitulle eläkkeelle kirjoittelemaan muistelmansa.
Montreux:tä hän kuvaili eräälle ystävälleen paikkana, jossa pääsee huolistaan, löytyi rauha ja lepo. Päivittäiset kävelyretket suuntautuivat Montreux:n yläpuolisille rinteille aina Glionin kylään asti, missä hän joi kuuman kaakaonsa Steffenin kahvilassa. Kahvila on edelleen olemassa ja omistajana on sama rouva, joka aina toivotti Marskin tervetulleksi kahvilaansa. Hän kertoo myös marsalkasta tarinoita ja pitää Sveitsiläiseen tapaan perinteitä yllä. Marski kuoli Lausannessa 28.1.1951 ja hänen kunniakseen pystytettiin muistomerkki Montreux:hön, Geneve-järven rannalle.
Muistomerkki!
Montreux:n asemalta suuntasimme kohti aurinkoista rantaa. Rantaraitin välittömässä läheisyydessä löytyi INFO-piste. Nöyränä poikana kerroin olevani Suomesta ja kyselin ystävälliseltä henkilökunnalta josko löytyisi jonkinlainen muistomerkki, joka kuulemma on pystytetty Mannerheimin kunniaksi. "Tottakai, se on tässä (piirsi ympyrän antamaansa karttaan). Löydätte sen helpoiten kävelemällä rantaa pitkin. Se on heti tennis-klubin jälkeen. Rauhallisesti kävellen sinne on noin kahdenkymmenen minuutin matka. Ette voi eksyä"! ...Kiitos teille.
Lähdimme kävelemään rantaa idän suuntaan. Ihastelimme kaupungin kauneutta ja en enää ihmetellyt yhtään, miksi Marski oli ihastunut paikkaan. Aurinkoisen järvenselän takana siinsi upeat vuoret, vehmas luonto ja kaupungin takana jyrkat kalliorinteet tekivät vaikutuksen. Kaupungissa vierailee ja lomailee maailman kerma. Raitin varrelle oli istutettu erilaisia puita ja kasveja mitä eksoottisimmista maista ja paikoista. Geneve-järven turkoosi kimallus lumosi todella.
..."Tuossa on se tennis-klubi"! Vauhti kiihtyi huomaamatta. JA SIINÄ SE OLI:
Hyvin hoidettu nurmiaukio, jonka laidassa kyltti:"Parc Mannerheim". Aukion keskellä sijaitsi kivisellä alustalla suuri, ehkä noin kuusi-seitsemän metriä korkea, leikaukseltaa kolmion muotoinen kivi joka oheni ylöspäin. Marskin sauvat, vaakuna ja teksti:
"A la gloire de
la Finlande et de son peuple heroique
A la memoire du noble chevalier le
Baron Carl Gustaf Mannerheim marechal
de Finlande 1867 - 1951".
Vapaa käännös:
SUOMEN JA SEN SANKARILLISEN KANSAN
KUNNIAKSI
JALON RITARIN
VAPAAHERRA CARL GUSTAF MANNERHEIMIN
SUOMEN MARSALKAN 1867-1951
MUISTOKSI
Toisella sivulla luki:
"Tuossa on luonne
laivan keulassa kyllä
kun se syvien yllä
tietänsä kyntää".
A. Hellakoski
Ja vieressä:
"Ett litet lands största
styrka är enighet".
C.G. Mannerheim
Yhdellä sivulla vielä "Suomen leijona".
Katsoimme mykistyneenä muistomerkkiä, kaivoimme kameran esiin ja aloimme kuvata. Vieressä seisovat paikalliset ihmiset nyökkäsivät hyväksyvästi, koska huomasivat meidän olevan meille "pyhän" asian juurella. Kohteliaasti he väistivät, jotta saisimme kuvattua muistomerkin paremmin. Sveitsissä kun vielä ymmärretään itsenäisyyden, maanpuolustuksen ja perinteiden päälle, toisin kun meillä Suomessa nykyään. Heille ovat perinteet ja jokainen reserviläinen tärkeä ikään katsomatta, kun meillä yhä nuoremmat ja nuoremmat reserviläiset silputaan puolustusvoimien ylipäälliköttären "syvään, unohdettuun reserviin"!
Hetken hiljennyttyämme merkin juurella, teeskennellyn iloisena jätimme muistomerkin taaksemme ja aloitimme matkan takaisin Geneveen. Rinnassa, jossain syvällä, oli liikahtanut jotain. Mitä tai mikä se oli? ...Kansallistunto, ylpeys ja kunnioitus siellä kouri "hurtti-ukoksi" haukutun reserviläisen ylpeässä rinnassa. Tunsin kuuluvani "Suomen sankarilliseen kansaan", vaikka sen johtajat yrittävät kovasti tuhota ja unohtaa historiansa. ...Ja mustamaalata sen ainutlaatuiset sankarinsa.
Lupasin viedä vaimoni lyhyelle kaupunkilomalle hänen valitsemaansa paikkaan. Pitkän "valintaprosessin" jälkeen hän päätyi Geneveen, Sveitsiin. Kummallakan ei ollut Sveitsistä mitään kuvitelmaa, muuta kuin yleisellä tasolla.
Geneve on oivallinen kohde lyhyelle lomalle, koska sinne on suorat lennot kotimaisen lentoyhtiön voimin. Sinne lentää vajaat kolme tuntia ja kenttä on suht lähellä kaupunkia, vain kuuden kilometrin päässä. Kentältä pääsee näppärästi junalla kaupunkiin ja matka kestää kokonaista kuusi minuuttia. Matkatoimistossa oli tarjolla pakettimatka, jonka hinta oli yli 1000e/ henkilö, mikä ylitti "kipurajan". Mutta kun otettiin hotelli ja lennot erikseen, hinta tippui alle puoleen!
Järven rannalla sijaitseva Geneve on kaunis kaupunki ja äärimmäisen siisti. Tietenkin sieltäkin löytyy vähän köyhempiä asuinalueita rautatieaseman pohjoispuolelta, mutta sieläkin oli siistimpää kuin Helsingin keskustassa. "Seinämaalaustaidettakin" löytyi, mutta ei mistään julkisivusta vaan esim. tyhjiltä tonteilta yms. paikoissa.
Junamatkailua Geneve-järven pohjoisrannalla.
Sveitsissä junat kulkevat täsmällisesti. Junalippujen hinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa. "Kakkosluokan vaunu" saattaa olla hulppeampi kuin Suomessa "ykkösluokka". Junia kulkee mukavan tiheästi ja paikalliset ihmiset käyttävätkin niitä paljon. Kaikki toimii siististi ja täsmällisesti. Asemien vessatkin saattavat olla siistimpiä kuin oma WC kotona.
Kun itse Geneven kaupunki oli ravattu loppuun, päätimme lähteä tutustumaan lähimpään isoon kaupunkiin Lausanneen. Junalla sinne oli matkaa vain nelisenkymmentä minuuttia. Vanha kaupunki oli näkemisen arvoinen koristeelisine taloineen ja kapeine, jyrkkine kujineen.
Itselläni on aukko Suomen historiassa, koskien Suomen Marsalkka Mannerheimin sodan jälkeisiä aikoja. Muistelin kuitenkin, että täällähän taisi se Marskikin kavellä eläkepäivinään, näitä samoja kujia. Sillä lailla ajatellen, muuttui itselläni tunnelma katsellessani kaupunkia jo erilaisin silmin.
Tiedustelin kotipuolesta asiaa ja tilanne selvisikin helposti. Lähellä sijaitsevassa Montreux:n kaupungissa olisi jokin "muistomerkkikin" Marskin kunniaksi pystytettynä! Sinne siis...
Marsalkan eläkepäivät Sveitsissä.
Suomen Marsalkka Mannerheim vietti Montreux:ssä viimeisiä elinaikojansa Valmont'in parantolassa, joka sijaitsee Geneve-järven pohjoisrannalla. Seudun ilmasto oli Marskin mielestä juuri oikeanlainen eläkepäivien viettoon. Marski oli 79-vuoden ikäinen, kun hän päätti erota Suomen tasavallan presidentin virasta ja siirtyi ansaitulle eläkkeelle kirjoittelemaan muistelmansa.
Montreux:tä hän kuvaili eräälle ystävälleen paikkana, jossa pääsee huolistaan, löytyi rauha ja lepo. Päivittäiset kävelyretket suuntautuivat Montreux:n yläpuolisille rinteille aina Glionin kylään asti, missä hän joi kuuman kaakaonsa Steffenin kahvilassa. Kahvila on edelleen olemassa ja omistajana on sama rouva, joka aina toivotti Marskin tervetulleksi kahvilaansa. Hän kertoo myös marsalkasta tarinoita ja pitää Sveitsiläiseen tapaan perinteitä yllä. Marski kuoli Lausannessa 28.1.1951 ja hänen kunniakseen pystytettiin muistomerkki Montreux:hön, Geneve-järven rannalle.
Muistomerkki!
Montreux:n asemalta suuntasimme kohti aurinkoista rantaa. Rantaraitin välittömässä läheisyydessä löytyi INFO-piste. Nöyränä poikana kerroin olevani Suomesta ja kyselin ystävälliseltä henkilökunnalta josko löytyisi jonkinlainen muistomerkki, joka kuulemma on pystytetty Mannerheimin kunniaksi. "Tottakai, se on tässä (piirsi ympyrän antamaansa karttaan). Löydätte sen helpoiten kävelemällä rantaa pitkin. Se on heti tennis-klubin jälkeen. Rauhallisesti kävellen sinne on noin kahdenkymmenen minuutin matka. Ette voi eksyä"! ...Kiitos teille.
Lähdimme kävelemään rantaa idän suuntaan. Ihastelimme kaupungin kauneutta ja en enää ihmetellyt yhtään, miksi Marski oli ihastunut paikkaan. Aurinkoisen järvenselän takana siinsi upeat vuoret, vehmas luonto ja kaupungin takana jyrkat kalliorinteet tekivät vaikutuksen. Kaupungissa vierailee ja lomailee maailman kerma. Raitin varrelle oli istutettu erilaisia puita ja kasveja mitä eksoottisimmista maista ja paikoista. Geneve-järven turkoosi kimallus lumosi todella.
..."Tuossa on se tennis-klubi"! Vauhti kiihtyi huomaamatta. JA SIINÄ SE OLI:
Hyvin hoidettu nurmiaukio, jonka laidassa kyltti:"Parc Mannerheim". Aukion keskellä sijaitsi kivisellä alustalla suuri, ehkä noin kuusi-seitsemän metriä korkea, leikaukseltaa kolmion muotoinen kivi joka oheni ylöspäin. Marskin sauvat, vaakuna ja teksti:
"A la gloire de
la Finlande et de son peuple heroique
A la memoire du noble chevalier le
Baron Carl Gustaf Mannerheim marechal
de Finlande 1867 - 1951".
Vapaa käännös:
SUOMEN JA SEN SANKARILLISEN KANSAN
KUNNIAKSI
JALON RITARIN
VAPAAHERRA CARL GUSTAF MANNERHEIMIN
SUOMEN MARSALKAN 1867-1951
MUISTOKSI
Toisella sivulla luki:
"Tuossa on luonne
laivan keulassa kyllä
kun se syvien yllä
tietänsä kyntää".
A. Hellakoski
Ja vieressä:
"Ett litet lands största
styrka är enighet".
C.G. Mannerheim
Yhdellä sivulla vielä "Suomen leijona".
Katsoimme mykistyneenä muistomerkkiä, kaivoimme kameran esiin ja aloimme kuvata. Vieressä seisovat paikalliset ihmiset nyökkäsivät hyväksyvästi, koska huomasivat meidän olevan meille "pyhän" asian juurella. Kohteliaasti he väistivät, jotta saisimme kuvattua muistomerkin paremmin. Sveitsissä kun vielä ymmärretään itsenäisyyden, maanpuolustuksen ja perinteiden päälle, toisin kun meillä Suomessa nykyään. Heille ovat perinteet ja jokainen reserviläinen tärkeä ikään katsomatta, kun meillä yhä nuoremmat ja nuoremmat reserviläiset silputaan puolustusvoimien ylipäälliköttären "syvään, unohdettuun reserviin"!
Hetken hiljennyttyämme merkin juurella, teeskennellyn iloisena jätimme muistomerkin taaksemme ja aloitimme matkan takaisin Geneveen. Rinnassa, jossain syvällä, oli liikahtanut jotain. Mitä tai mikä se oli? ...Kansallistunto, ylpeys ja kunnioitus siellä kouri "hurtti-ukoksi" haukutun reserviläisen ylpeässä rinnassa. Tunsin kuuluvani "Suomen sankarilliseen kansaan", vaikka sen johtajat yrittävät kovasti tuhota ja unohtaa historiansa. ...Ja mustamaalata sen ainutlaatuiset sankarinsa.