http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1
Kuusijokilinjan (Kilpelänkangas) ja Löytövaaran kovat taistelut
Löytövaara-Kuusijoki-linjalle oli lähetetty 29.1.1940 hyökkäyksen yhteydessä tulppaosasto estämään apujoukkojen pääsyä mottien avuksi. Löytövaaran itärinteessä tie saatiin katkais-tua. Taistelussa vallattiin panssarintorjuntatykin avustuksella hirsivarustettu linnoitus. Neu-vostosotilaita kaatui noin 50. Tie saatiin pidettyä suomalaisten hallussa Löytövaaran kohdalta sodan loppuun saakka.
Kuusijoella ei ollut varsinaisia ampumahautoja. Oli vain lumivalleja, korsuja ja ampujakoloja. Taistelujen aikana ampumakuoppia syvennettiin, konetuliaseille tehtiin sirpalesuojat ja osa korsuista tehtiin kranaatinkestäväksi.
Helmikuun 1940 aikana itärajan takaa saapuneet apujoukot yrittivät useita kertoja murtaa tulppaosaston asemat raskaiden tulivalmistelujen jälkeen suoritetuilla jalkaväen hyökkäyk-sillä. 1.2.1940 neuvostojoukot kävivät suomalaisten Löytövaaran huoltotien kimppuun Kylmä-järven pohjoispuolella. Tie vallattiin takaisin. Löytövaaralle hyökkäsi kymmenen kuorma-auton kolonna suojanaan hyökkäysvaunut. Tulijat torjuttiin. Suomalaiset valtasivat Löytövaaran eteläpuolella olleen hirsivarustuksen. Liikenne Klemetistä estettiin. 2.2.1940 taistelut jatkuivat Löytövaaralla. Neuvostojoukot häiritsivät yhä Löytövaaran huoltotietä, jota pitkin saapuivat elintarvike- ja ammustäydennykset sekä haavoittuneet kuljetettiin länteen päin.
Flinckin pataljoona siirtyi 8.2.1940 Jyrkänkoskelta Kälkäseen ja Löytövaaraan. 15.2.40 men-nessä III/JR65 oli työntänyt neuvostojoukot Kuusijoen taakse.
Neuvostojoukot tulittivat suomalaisten asemia Kuusijokilinjalla päivin tykeillä ja heittimillä rumputulella ja öisin 6 tuuman haupitseilla häirintätulella. Ilmapommitukset häiritsivät huolto-tietä, esikuntaa ja rintamasta kauempana olevia joukkoja.
Kuhmoon saapui Neuvostoliitosta 23.divisioona, joka oli koottu osin Suomussalmelta pelas-tautuneiden neuvostojoukkojen rippeistä. 23.divisioona oli taisteluissa mukana jo 20.2.1940. Samana päivänä hyökkäsi viisi panssarivaunua Kuusijokilinjalle. Suomalaiset räjäyttivät Kuusijoen sillan ja miinoittivat alueen. Neuvostojoukot korjasivat sillan.
Neuvostojoukot hyökkäsivät 21.2.1940 Riitakukkulalle (Kilpelänkangas) ja seuraavana päivänä paloi "keltainen talo" Kilpelänkankaalla. Suomalaiset olivat näkevinään talossa öisin neuvosto-sotilaita ja täten paikka sai nimen Keltaisen talon mysteeriokukkula.
Helmikuun 1940 viimeisinä päivinä neuvostoarmeija keskitti Kuusijokilinjalle lähes divisioonan vahvuisen osaston, joka pyrki murtamaan suomalaisten asemat. Saunajärventien pohjois-puolelta Kuusijoen ja Löytöpuron yhtymäkohdasta löytyi aukko suomalaisten puolustuslin-joista. Neuvostojoukot pyrkivät sivustahyökkäyksellä tien suunnassa puolustavien suomalais-ten selustaan. Suomalaisten kannalta 28.2.1940 oli raskaimpia päiviä; osumia sattui tulipesäkkeisiin ja korsuihin. Neuvostojoukot tekivät tukikohdan Kuusijärven ja Kaihlalammen välille.
Voimakkaassa hyökkäyksessä maaliskuun 1940 alussa jalkaväki eteni panssarikilvet suoja-naan ja tukistötuli tukenaan. Saarrostusuhan edessä suomalaiset joutuivat vetäytymään Kuusijokilinjalta ensin Kilpelänkankaalle ja 3.3.1940 Löytövaaraan, jonne oli varustettu kes-tävä puolustusasema Kuusijokilinjan turvin.
Seuraavien kymmenen päivän ajan, runsaita tappioita kärsineet, lepoa ja täydennystä vailla olevat yksiköt kävivät peräänantamatonta taistelua moninkertaista vastustajaa vastaan. Riihivaaran asemien raskas tykistö ampui suora-ammuntamenetelmällä parhaimmillaan 200 kranaatin minuuttivauhdilla suomalaisten asemia. Maastoa peittänyt metsä tuhoutui täysin, korsut ja katetut pesäkkeet sortuivat. Suomalaiset joukot menettivät jopa 100 miestä päivässä kaatuneina ja haavoittuneina. Löytövaaran huolto ei kyennyt toimittamaan kulutusta vastaavia määriä tarvikkeita.
Neuvostojoukot eivät saaneet vallattua Löytövaaraa hyökkäysten, lentopommitusten ja tykkitulen tuesta huolimatta.
Kilpelänkankaan ja Löytövaaran taisteluihin osallistui osa III/JR25:stä sekä Er.P14 1. komppania (Kauko Hankion komppania), II/JR65, III/JR65, IV/JR65, von Essen, I/JR27 sekä III/JR27.
Poijaat lapiot piiloon!!!
Poijaat siellä taitaa oikeasti olla jotain mielenkiintoista...
Mikähän lie tämäkin ollut, pellissä isolla fontilla teksi Fabrique Nationale.
kovia kokenut puu
Yksi Pystyssä olevista puista jotka katkenneet 70v sitten!
