Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tässä erään sukulaismieheni asiakirjoja liittyen haavoittumiseen ja sitä seuranneeseen kuolemaan Jatkosodassa. Henkilön nimi on peitetty.

JSP:lla potilaan mukana lähtenyt lipetti. Diagnoosi kohdassa mainintaa ainakin (ampuma)haavasta ja uloskulkuaukosta. Ja morfiinia sekä Tetanus-rokote on annettu.


Seuraavaksi sairaskertomus.

Jotain käännettynä selväkielelle:
Diagnoosi = Ampumahaava (aivo)lohkossa.
Anamnesis = Potilaan esitiedot = Tajuissa
St. pr = Tilanne tällä hetkellä = Haava, aivot ulkona.
Terapia et... = Terapia ja sairauden kulku = Haavan reunan puhdistus ja ompelu

Lääkityksenä käytetty sulfalääkettä ja bakteeritulehduslääkettä.

26.10. maininta oikeanpuoleisesta halvauksesta ja kyvyttömyydestä tuottaa/ymmärtää puhetta.


Seuraavaksi ilmoitus kuolemantapauksesta


Ja lopuksi jäämistötodiste

tuollaisen lukeminen pysäyttää aina. enkä usko että vastausten puutten syynä tähän ketjuun on mielenkiinnon puute, vaan ainoastaan käsiteltävän aiheeen koskettavuus.

Kyllä, aika hiljaiseksihan tällaiset paperit vetävät.

Kyllä tuollainen pistää ajattelemaan, isäkin selvisi yli 5v. kuurista ilman naarmuakaan, toisille kävi noin.
Mutta ihan asiaa muuten liikoja miettimättä: Haavoittunut lähetetty JSP:ltä 25.10 klo 6.30 (missä?) Saapui A/29 KS:aan 25.10 klo 11 (mihin?) Siirto kesti 4,5 tuntia. jos oikein tuota tulkitsin.
Nyt vaan noita siirtomatkoja mietin ja niihin käytettyä aikaa. Miten paljon miehiä menetettiin noin pitkiin siirtoaikoihin kunnon hoitoa saamaan.

Haavoittumispaikka oli Seesjärven rannalla Karjalan Maaselässä. 29 Kenttäsairaalan A-osaston sijainninkin selvitin joskus, mutta en enää muista missä se tarkalleen sijaitsi tuolloin.
Aika pitkältähän tuo siirtoaika vaikuttaa, mutta on muistettava, että haavoittuneiden kuljetus ei tapahtunut sota-aikaan aina jouhevasti. Kuljetuskalustoa ei ollut heti saatavilla yms. vaikeuksia oli varmasti riittämiin. Kyllähän se on selvää, että paljon menetettiin miehiä, koska siirtoajat olivat pitkiä, mutta varmasti siellä jokainen teki parhaansa niissä olosuhteissa.

Vaikka oma porukka olisikin pystynyt kuljettamaan, niin naapuri saattoi aiheuttaa hidastusta keskityksellä, partiotoiminnalla tai pommituksella.

Usein kuitekin rautateillä ja teillä ammus ja miehistökuljetukset menivät kaiken muun edelle.

Kenttäsairaala 29:n A-osasto sijaitsi tuolloin Paateneessa, Paateneen kunnansairaalassa ja B-osasto kansakoululla.

Tässä kartta suomen sota osa 4
Paatene on siinä länsirannalla, en löytäny sivua mistä olisi tuon joukko-osaston tiennyt, mutta JR4:n joukoista lienee kyse.
http://img215.imageshack.us/i/seesjrvi002.jpg/

1449=9/Jr4
1445=III/Jr4
1633=29KS
2579=14.KEK

Tässä lyhyt kuvaus taisteluista, missä tämä haavoittuminen sattui. Sukulaismiehen joukko-osasto oli siis JR 4:n 9.komppania.



24.10. kello 21.30 JR 4 etenee kohti Karjalan Maaselkää, kun muita osastoja oli joutunut mottiin pisteen 199.3 läheisyydessä. III/JR 4 oli marssimassa kohti tienkatkaisukohtaa ja näin heille tuli tehtäväksi motin avaaminen. 9.komppania sai tämän avaamistehtävän tien suunnassa ja 7.komppanian oli määrä koukata sivustaan. Tien avaaminen onnistui vain tilapäisesti, koska vihollinen työnsi alueelle lisää joukkoja. Tilanne oli erittäin epäselvä yön pimeydessä. 25.10. aamulla kello 5.00 aloitti Pataljoona hyökkäyksen Kuusniemen parakkikylän tasalta. 8. ja 9. komppania hyökkäsivät tien suunnassa ja 7.komppania jatkoi saarrostustehtävää. Hyökkäys sujui tuloksellisesti ja kahden tunnin rajujen taistelujen jälkeen oli tie avattu. Tien aukaisu vaati tappioita seuraavasti: 7.komppaniassa 3 kaatunutta, 8.komppaniassa 3 kaatunutta, 9.komppaniassa 3 kaatunutta ja 2 haavoittui kuolettavasti (toinen näistä sukulaismies). Haavoittuneita oli Pataljoonalla 20 miestä. Vihollisen tappioina löytyi taistelumaastosta lähes 300 vihollissotilaan ruumiit.

Aika hieno homma tietää nuin tarkasti taistelupaikat ja -ajat.
Oletko käynyt paikanpäällä tai suunnitelmissa, tuonnehan taitaa olla ihan ajettavat tiet nykyjäänkin.

JR33 wrote:Aika hieno homma tietää nuin tarkasti taistelupaikat ja -ajat.
Oletko käynyt paikanpäällä tai suunnitelmissa, tuonnehan taitaa olla ihan ajettavat tiet nykyjäänkin.

Paljon löytyy tietoa, kun tutkii kirjallisuutta ja mm. sotapäiväkirjoja. Eikä ole suunnitelmissa lähteä paikkoja katsastamaan ainakaan lähiaikoina. Olisihan niitä katsomisen arvoisia sotapaikkoja paljonkin.