En tiedä onko liian tyhmä tai laaja kysymys, mutta itseäni on ainakin mietityttänyt jo pidemmän aikaa seuraava kysymys.
Millä periaatteella hyvinkin kirjava kivääriaseistus jaettiin joukoille. Sen verran tiedän, että ainakin jatkosodassa laivasto ja ilmatorjunta saivat monesti aseekseen ruotsin mauserin, tykistö, huolto ja ilmatorjunta taas jakoivat Ternit. Entä muu kivääriaseistus? Lähinnä tarkoitan nyt malleja M/91 (mukaanlukien lotta-kiväärin, näitä ei käsittääkseni eroteltu) M/27, M/28, M/28-30, M/39 ja M/91-30.
Olivatko tietyn mallin aseet käytössä lähinnä etulinjan porukoilla, tai tarkemmin eriteltynä tietyille joukoille etulinjassa. Luulisin ettei olisi ollut kovinkaan viisasta huollon sohteen jos joukkueenkin tasolla olisi näkynyt puolta tusinaa eri mallin kivääriä. Vai?
M/91-30 malliahan nyt saatiin sotasaaliiksi melko paljon ja monesti se varmaan otettiin oman mahdollisesti heikompikuntoisen kiväärin tilalle suoraan, samoin Tokarevit ja Simonovit, entä ne aseet jotka päätyivät armeijan varikoille, jaettiinko niitä sieltä eteenpäin tasaisesti etulinjan porukoille vai jäivätkö taakse?
Kivääriaseistuksen jakautuminen talvi-jatkosodissa
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Re: Kivääriaseistuksen jakautuminen talvi-jatkosodissa
Kyllä ne Mosin-Nagant -tyyppiset kiväärit oli jaettu mallista riippumatta (ei keskitetty malleittain).
Rannikkojoukoilla ja Pohjois-Suomessa olleilla joukoilla oli käytössä sitten myös saksalaiskaliiperin aseita kuten pikakiväärejä.
It-, Kt- ja muut ei jalkaväkijoukot oli varustettu sekalaisin kiväärimallein, jotka lensi lepikkoon sitä mukaa kun sotasaaliskivääreitä osui eteen.
Älyttömintä, minun mielestäni, oli se ettei sotasaalis-konepistooleja jaettu KOOTUSTI jollekin yhtymälle tai rintamanosalle. Sen sijaan nuo noin 4000 asetta kerättiin varikoihin/varastoihin missä niitä makuutettiin sodan loppuun.
Rannikkojoukoilla ja Pohjois-Suomessa olleilla joukoilla oli käytössä sitten myös saksalaiskaliiperin aseita kuten pikakiväärejä.
It-, Kt- ja muut ei jalkaväkijoukot oli varustettu sekalaisin kiväärimallein, jotka lensi lepikkoon sitä mukaa kun sotasaaliskivääreitä osui eteen.
Älyttömintä, minun mielestäni, oli se ettei sotasaalis-konepistooleja jaettu KOOTUSTI jollekin yhtymälle tai rintamanosalle. Sen sijaan nuo noin 4000 asetta kerättiin varikoihin/varastoihin missä niitä makuutettiin sodan loppuun.
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Re: Kivääriaseistuksen jakautuminen talvi-jatkosodissa
Tuota olen itsekkin ihmetellyt, käsittääkseni jatkosodan aikana kuitenkin tilattiin saksasta 7,63 mauserin patruunaa suuri erä, olen ymmärtänyt että juuri sotasaalisaseita varten, kyseinen patruunahan menee 7,62 tokarevia käyttävään aseeseen mutta toiseen suuntaan jos vaihtaa niin tulos ei ole aivan yhtä onnistunutTPTK wrote:Älyttömintä, minun mielestäni, oli se ettei sotasaalis-konepistooleja jaettu KOOTUSTI jollekin yhtymälle tai rintamanosalle. Sen sijaan nuo noin 4000 asetta kerättiin varikoihin/varastoihin missä niitä makuutettiin sodan loppuun.

Olen jostain kuullut että pystykorvia olisi keikkunut enimmäkseen taistelevien ryhmien olkapäillä. Mutta toisaalta uudenveroista m/91:stäkin pukkasi tikkakoskelta, joka kyllä päihittää huonokuntoisen ja jossain välissä huonoista materiaaleista tehdyn m/27 kiväärin.

Re: Kivääriaseistuksen jakautuminen talvi-jatkosodissa
Totta: 7,62mm Tokarevilla saa ennemmin tai myöhemmin mm. Ukko-Mauserista luistin otsaan...
PPSh:n osalta oli suunnitelma muuntaa aseet 9,00x19mm piipulle ja Suomi-kp:n lippaille. Käytännössä m/44 Pelti-kp:n valmistus ja käyttöönotto sitten syrjäytti ko. hankkeen.
PPSh:n osalta oli suunnitelma muuntaa aseet 9,00x19mm piipulle ja Suomi-kp:n lippaille. Käytännössä m/44 Pelti-kp:n valmistus ja käyttöönotto sitten syrjäytti ko. hankkeen.
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.