Kalashnikovin toiminta supernopealla kameralla kuvattuna

[Schmarden]

http://www.youtube.com/watch?v=_sNDTdKQ ... grec_index

AK 47:kassa on eräs "kiusallinen" ominaisuus, jos haluaa ampua erittäin tarkasti kertatulta ja vetää liipaisinta TODELLA hitaasti,aseen lopulta lauetessa liipaisin täräyttää etusormen tunnottomaksi.

Olen nähnyt filmin jossa 47 oli leikattu soveltuvin osin auki laatikon oikealta puolelta.Kaikki osat oli maalattu eri väreillä selvyyden vuoksi.

Oli metkaa huomata kuinka esim. lippaan salpa heilui holtittomasti tärinästä,piti juuri ja juuri pintansa.. laatikon kansi aaltoili ylös alas. Todella
holtittoman näköistä. Tuon filmauksen ansiosta muutettiin kotimaisiin hieman laukaisukoneiston kulmia ja estettiin sormeen kohdistuva isku.(Jota
tavallisessa käytössä ei ole, eikä huomaa ! )

Voiko kotimaisessa kvkk:ssa esiintyä em. ilmiötä? Aikonaan armeijassa ollessani (-95), sain kerran radalla itselleni aseyksilön, joka löi ilkeästi sormelle. Oliko kyse kyseisen aseen ominaisuudesta vai onko tämä mahdollista saada aikaoon yllä kuvatulla tavalla hitaasti puristamalla?

[wanhempimestari]

http://www.youtube.com/watch?v=_sNDTdKQ ... grec_index

AK 47:kassa on eräs "kiusallinen" ominaisuus, jos haluaa ampua erittäin tarkasti kertatulta ja vetää liipaisinta TODELLA hitaasti,aseen lopulta lauetessa liipaisin täräyttää etusormen tunnottomaksi.

Olen nähnyt filmin jossa 47 oli leikattu soveltuvin osin auki laatikon oikealta puolelta.Kaikki osat oli maalattu eri väreillä selvyyden vuoksi.

Oli metkaa huomata kuinka esim. lippaan salpa heilui holtittomasti tärinästä,piti juuri ja juuri pintansa.. laatikon kansi aaltoili ylös alas. Todella
holtittoman näköistä. Tuon filmauksen ansiosta muutettiin kotimaisiin hieman laukaisukoneiston kulmia ja estettiin sormeen kohdistuva isku.(Jota
tavallisessa käytössä ei ole, eikä huomaa ! )

Voiko kotimaisessa kvkk:ssa esiintyä em. ilmiötä? Aikonaan armeijassa ollessani (-95), sain kerran radalla itselleni aseyksilön, joka löi ilkeästi sormelle. Oliko kyse kyseisen aseen ominaisuudesta vai onko tämä mahdollista saada aikaoon yllä kuvatulla tavalla hitaasti puristamalla?

Ei ole tullut tuollaista vastaan.En ole kuullutkaan.Tuollainen on aina mahdollista todella varovaisen liipaisimen vedon takia.Paljon häiriöitä niissä ilmeni.
Noissa muistan enemmän piippuongelmia. Olen ollu enemmän tekemisissä vastaavan venäläisen kanssa. Kotimaisia tehtiin muistaakseni vain n.6500?

Rk:t toimi yleisesti ottaen tosi hyvin.Ainoastaan itä-saksalaisissa oli ongelmia, kertoivat kolleegat.
Rynkyn peltilippaat oli suurin huolto erä.Istuivat niiden päällä tai availivat pulloja... Alkupään kotimaisissa rynkyissä oli piipun ruostumista varastorasvoista huolimatta.

[LV]

Voiko kotimaisessa kvkk:ssa esiintyä em. ilmiötä? Aikonaan armeijassa ollessani (-95), sain kerran radalla itselleni aseyksilön, joka löi ilkeästi sormelle. Oliko kyse kyseisen aseen ominaisuudesta vai onko tämä mahdollista saada aikaoon yllä kuvatulla tavalla hitaasti puristamalla?

Itse muistan kanssa yhden KVKK 62-ammunnan, jossa sama ilmiö esiintyi. Piti laittaa hanska liipasinkäteen, koska liipasin nakutti sen verran ikävästi etusormeen.

[Psjääkäri]

Wanhempimestari voisi valaista... Vuonna 1972 sai tuliterän rk:n kouraani ja kohta muutaman kerran ampumisen jälkeen valittelin asemestarille piipusta, josta oli irronnut kohta patruunapesän jälkeen rihlauksesta hyvänlainen kappale metallia omille teilleen. No mies ihmetteli ja jupisi kromatuista piipuista. Mulle tuli uusi tuliterä rk ja kuittaus. Sitä en muista oliko se "mureneva" Valmetin vai Sakon kasaama. Tällaista muistikuvaa pukkasi.

[wanhempimestari]

Wanhempimestari voisi valaista... Vuonna 1972 sai tuliterän rk:n kouraani ja kohta muutaman kerran ampumisen jälkeen valittelin asemestarille piipusta, josta oli irronnut kohta patruunapesän jälkeen rihlauksesta hyvänlainen kappale metallia omille teilleen. No mies ihmetteli ja jupisi kromatuista piipuista. Mulle tuli uusi tuliterä rk ja kuittaus. Sitä en muista oliko se "mureneva" Valmetin vai Sakon kasaama. Tällaista muistikuvaa pukkasi.

Noissa oli alkupään valmistuserissä ongelmana juuri tuo kovakromin kiinipysyminen. Valmistustekninen kysymys joka varmaan ratkaistiin aikanaan. Muistelen kuulleeni että se riippui siitä oliko piippu tehty takomalla vai vetämällä rihlat.
Kovakromihan halkeilee jo aikaisessa vaiheessa. Sitä ei silmällä näe, mutta endoskoopilla kyllä,halkeamista pääsee pikkuhiljaa ruutikaasut ja muu paska vaikuttamaan teräkseen. Sitten aikanaan.... Sieltä saattaa lähteä enemmänkin kromia,piippu näyttää niiltä osin kyntöpellolta. Ei nykyisin kuitenkaan ihan pienillä laukausmäärillä. Tehtailla on varmasti tarkempaa tietoa, mutteivat kerro, tietenkään...

[väärtti]

Liipasimen sormelle "lyönti" johtunee kuluneesta ja väljästä liipasimen rungon läpi menevästä tapista.

[Canet]

Itsellä on samanlainen mielikuva kvkk:n sormillelyönnistä..eikä aseyksilö ollut kuluneen näköinen - tiedä sitten oikeita laukausmääriä.. Ei siihen kuitenkaan mitään selitystä silloin tarjottu - taisi joku asian puheeksi ottanut kuulla jotain tyyliin "se nyt vaan on semmonen.." - eli joku näytti pitävän ominaisuutena..

[wanhempimestari]

Itsellä on samanlainen mielikuva kvkk:n sormillelyönnistä..eikä aseyksilö ollut kuluneen näköinen - tiedä sitten oikeita laukausmääriä.. Ei siihen kuitenkaan mitään selitystä silloin tarjottu - taisi joku asian puheeksi ottanut kuulla jotain tyyliin "se nyt vaan on semmonen.." - eli joku näytti pitävän ominaisuutena..

Kvkk:n laukaisukoneisto ei ole tarkkuuskiväärin vastaava. Se on ajateltu niin että liipaisin vaan vedetään reippaasti taakse, ja pidetään siellä.
"Hifistely" liipaisimen kanssa sarjatulivehkeissä saattaa tehdä ihme juttuja, esim. antaa kertatulella useamman jne.

Liipaisimen liike on aika lyhyt,eikä sitä ihan hillittömästi vatkata jatkuvasti,
niin luulis ettei juuri kulu akselit, muttei se mahdotonta ole.

[Nitro]

Turhaan tuota kotimaista aina moititaan, soittopeli se on kaikesta huolimatta. Tuli tuolla ammuttua melkoinen kasa patruunoita aikoinaan eikä liiemälti häiriötä ollut.7 vyötä yhteen putkeen paras saavutus mutta kyllä piipukin punoitti.

[jaska]

Onkos kotimaan rk.ssa ollut kovakromipiippua muuten kuin koe-erissä?Mun muistikuvani mukaan kotimaisen piipuissa ei ole kovakromausta.

[ojh]

Miten on, voisiko ajatella niin että painava lukko eteen tullessaan ja nallin syttyessä, pitää eteenpäin suuntautuvalla liikkeellä, omalla massallaan ,sekä palautusjousen voimalla hylsyä ja lukkoa hetken paikallaan ? Eikä niinkään kitka,( joka syntyy hylsyn laajetessa patruunapesän reunoihin) ?
.

Vastoin yleistä luuloa, kappaleen hitaus ei pysty pitämään kappaletta paikallaan, ei pientäkään hetkeä. Heti kun kappaleeseen alkaa vaikuttaa nettovoima, kappaleen liike alkaa muuttua. Massasulkuisessa kp:ssa lukkoon vaikuttava voima on ruutikaasun paineesta aiheutuva voima - hylsyn kitka - lukon palautusjousen voima - lukon kitka. Vakaa uskoni on että ruutikaasun voima voittaa kaikki muut heti panoksen sytyttyä. Jos kitka pystysi pitämään hylsyn paikallaan, se korkkaisi kannasta. Lukko alkaa siis aueta kun luoti on vielä piipussa. Lukko liikkuu kuitenkin luotiin nähden niin hitaasti, että luoti ehtii pois piipusta ja paine laskee, ennen kuin hylsy ehtii tulla pois patruunapesästä enempää kuin kantavahviketta myöten. Piippuun luodin poistuttua jäävä "jäännöspaine" ei pysty käyttämään lukkoa takana; eihän pelkkä luoditon paukkupatruunakaan pysty siihen, vaan vaaditaan kuristus piippuun nostamaan painetta.

[TAK85]

Ei kannata aliarvioida tuota hitausvoimaa. Kyllä se on niin että lukko menee yhteen suuntaan kerrallaan, palaa takaisin vasta sitten kun energiaa on tarpeeksi takana.Onhan tuo M/31:n palautusjousi sellainen "rimpula" ettei sillä juurikaan sidota sellaista energiaa mikä on luodin iskuvoima. Veikkaimimpa että jos siihen jousen päähän sidottaisiin metallikuppi johjon täräytettäisiin vastaava luoti niin ei jouseen jäisi milliäkään löysää.
Mutta onhan kyseisessä aseessa ilmaventtiilikin. Käsittääkseni ilmavirtaukset kanavassa hidastavat lukkoa kumpaankin suuntaan vaikka jotkut väittävät toimintaa yksipuoleiseksi.

[ojh]

Täytyy kai tässä vaiheessa paljastaa että opetan fysiikkaa työkseni, ja olen ihan tosissani miettinyt aseissa esiintyvien ilmiöiden selityksiä. Ei se vaadi juuri muuta kuin Newtonin lakien soveltamista, mutta valitettavasti koulufysiikka yhä ja aina vaan kovin usein epäonnistuu luomaan niille todellista ymmärrystä. Myös asekirjoittajat kirjoittelevat monasti tässä suhteessa aikamoista tuubaa. Juuri lukaisin Cooperin "The Art of The Rifle":n ja ja eikö vain sieltäkin löytynyt "selityksiä", jotka rikkovat ei vähempää kuin kahta fysiikan kolmesta suuresta säilymislaista (liikemäärän säilyminen ja pyörimismäärän säilyminen; se kolmas on energian säilyminen).

Mutta asiaan.

Onko Suomi-kp:ssä kelluva tuli, eli nalli syttyy kun lukko on vielä liikkeessä eteen? Jos on, niin silloin homma menee näin: lukon liike alkaa hidastua kun panos syttyy ja ruutikaasu kohdistaa voiman hylsyyn ja sen kautta lukkoon. Eli lukolla on kiihtyvyyttä taaksepäin. Tämä kiihtyvyys muuttaa lukon nopeutta niin, että lukon liikkeen suunta kääntyy ja lukko alkaa perääntyä. Mutta lukko ei pysähdy kuin siksi hetkeksi, jolloin liikeen suunta kääntyy. Kysymys on todellakin yhdestä ajan hetkestä, jolla ei ole kestoa. Tässäkin tapauksessa lukon täytyy alkaa perääntyä ennen kuin luoti ehtii ulos piipusta, koska lukon liikkeen suunta ei voi muuttua enää kun paine on piipusta haihtunut.

Energian avulla ei näitä ilmiöitä kannata yrittää selittää, koska luoti ja lukko saavat eri suuret liike-energiat. Kun kahden kappaleen välinen vuorovaikutus muuttaa kummankin nopeutta, raskaamman kappaleen (lukon) liike-energia muuttuu vähemmän. Energian muutosten suhde on sama kuin massojen suhde kääntäen.