http://www.youtube.com/watch?v=Z0va83Pk ... re=related
onkos kukaan ikinä päässy tommosella kokeileen.
onkohan tuo kovin kustannustehokas tommosilla hylsyttömillä ammuksilla eikä tuo lippaan asennuskaan kovin kenttäkelpoiselta näytä.
onko näitä päätynyt minkään maan palveluskäyttöön.
g11
Re: g11
Ompi muuten päässyt. Bundeswehr nimittäin osti pienen määrän aseita (1000 kpl?) erikoisjääkäreille. mutta ne poistettiin käytöstä muutaman vuoden kuluttua vähin äänin ja korvattiin MP5:llä ja G36:lla. G11-projektissa kävi kuten kotimaiselle rk95:lle: pyssy saatiin valmiiksi, mutta sitten raukkis neukut lopettivat lähes 80 vuotta kestäneen yhteiskunnallisen kokeilunsa, jonka mukana loppui kylmä sota ja YYA-sopimus ja doktriinit muuttuivat. Niinpä SA:kin osti alkuunsa vain 1000 kpl ysivitosia, mistä Sako veti tosi ison herneen nenäänsä, mutta se onkin taas kokonaan toinen juttu....
- Esa -
- Esa -
Re: g11
En ole päässyt kokeilemaan, paitsi tietysti Delta Force tietsikkapelissä, mutta sehän on melkein sama asia eikösrocky86 wrote:http://www.youtube.com/watch?v=Z0va83Pk ... re=related
onkos kukaan ikinä päässy tommosella kokeileen.
onkohan tuo kovin kustannustehokas tommosilla hylsyttömillä ammuksilla eikä tuo lippaan asennuskaan kovin kenttäkelpoiselta näytä.
onko näitä päätynyt minkään maan palveluskäyttöön.

Hylsyttömän ammuksen pitäisi nimenomaan massavalmistettuna olla kustannustehokkaampi, sillä puristettu energianlähde muodostuu massan sekoituksen jälkeen yhdellä työvaiheella, kun taas metallinen hylsy vaatii useita muokkauskierroksia ja on täten usein patruunan kallein komponentti.
Re: g11
Aluksi synteettistä nitroselluloosaa ja myöhemmin "denaturoitua" heksogeeniä. Nalli taitaa olla melko tavanomainen ja poistuu ilmeisesti karstojen ohella pyörähtävän lukon liikkeen avulla. Lukko on siis eräänlainen kiekko, jonka läpi kulkee reikä, kiekko pyörähtää lataussyklissä ja kaasutiivis (hylsyn tiivistys kun puuttuu) sulku muodostuu kun reikä osoittaa piipun suuntaisesti.rocky86 wrote:mitäs tavaraa tuo r aine on mitä tuohon on puristettu.
Ase oli tiettävästi sarjalla erittäin tarkka, lipaskapasiteetti suuri ja muutenkin hienosti valmistettu peli, mutta ilmeisesti aivan liian paljon edellä aikaansa. Lisäksi alkusarjan aseet kärsivät ilmeisesti ajoaineesta johtuneista "kiehahduksista", joissa patruuna laukesi itsekseen patruunapesän kuumuuden johdosta.
Edit: Lähteenä siis englanninkielinen wikipedia.
Re: g11
Hylsyttömiä käsiaseiden patruunoita on kehitelty aikojen saatossa vähän siellä ja täällä, ainakin USA:ssa, Itävallassa, Saksassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja neukuissa. Toistaiseksi ei kyseistä konstruktiota ole tiettäväti otettu laajempaan käyttöön kun tykin laukauksissa. Kotimaassakin palveluskäytössä olevien 155 mm kanuunoiden laukauksessa on hylsytön irtopanos, samoin 130 mm TK:ssa. Käsiaseissa ei ko. konstruktio ole kuitenkaan sen ilmeisistä eduista huolimatta ole ottanut tuulta. Ilmeisesti asekonstruktion monimutkaisuus on suurempi haitta kun kevyempi ja massatuotannossa halvempi a-tarvike.
Heckler&Kochin ja Dynamit Nobelin porukassa kehittämää patruunaa vaivannut itsesyttyminen saatiin G11-patruunassa tyyppimerkinnältään DM11 kuriin vaihtamalla ajoaine nitroselluloosapohjaisesta oktogeeniin perustuvaan HITP-ajoaineeseen, joka kestää syttymättä jatkuvan 250 °C pintalämpötilan.
G11/DM11 tarina on mielenkiintoinen, kestihän projekti lähes kolme vuosikymmentä ja vei yhden alan suuren toimijan konkurssin partaalle . Halukkaille löytyy aiheesta lisää luettavaa esim. ASE-lehti 2/2003 sekä vaikkapa Wolfgang Seelin kirjoittamasta kirjasta "Die G11 Story".
- Esa -
Heckler&Kochin ja Dynamit Nobelin porukassa kehittämää patruunaa vaivannut itsesyttyminen saatiin G11-patruunassa tyyppimerkinnältään DM11 kuriin vaihtamalla ajoaine nitroselluloosapohjaisesta oktogeeniin perustuvaan HITP-ajoaineeseen, joka kestää syttymättä jatkuvan 250 °C pintalämpötilan.
G11/DM11 tarina on mielenkiintoinen, kestihän projekti lähes kolme vuosikymmentä ja vei yhden alan suuren toimijan konkurssin partaalle . Halukkaille löytyy aiheesta lisää luettavaa esim. ASE-lehti 2/2003 sekä vaikkapa Wolfgang Seelin kirjoittamasta kirjasta "Die G11 Story".
- Esa -