Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Jokin aika sitten selvisi, että olin elänyt vuosikymmeniä valheessa. Paljastui nimittäin, että AK-47 -nimistä asetta ei koskaan ollut Neuvostoarmeijan tai minkään muun armeijan käytössä. Sen sijaan ilmeisesti eräs Mihail Kalašnikovin suunnitelema prototyyppiase tunnettiin nimellä AK-47. Kun Kalašnikovin suunnitelema rynnäkkökivääri hyväksyttiin sotavarusteeksi 1949 se sai nimikkeen "7,62 mm avtomat Kalašnikova", joka lyhennettiin vain ja ainoastaan "AK" (7,62-мм автомат Калашникова [АК]). Taisteluvälineindeksiksi tuli 56-А-212.

Länsimaissa yleistynyt nimitys "AK-47" oli ilmeisesti seurausta vajavaisista tiedustelutiedoista. Tämä ei välttämättä ole mikään ihme, sillä uuden aseen osalta noudatettiin kunniakkaimpia neuvostoliittolaisen salailun perinteitä. Ensimmäinen Kalašnikovin rynnäkkökivääri, jonka nimikkeessä todella oli numero, oli AK74.

LV wrote:Sen sijaan ilmeisesti eräs Mihail Kalašnikovin suunnitelema prototyyppiase tunnettiin nimellä AK-47. Kun Kalašnikovin suunnitelema rynnäkkökivääri hyväksyttiin sotavarusteeksi 1949 se sai nimikkeen "7,62 mm avtomat Kalašnikova", joka lyhennettiin vain ja ainoastaan "AK" (7,62-мм автомат Калашникова [АК]). Taisteluvälineindeksiksi tuli 56-А-212.

Näin on. Tuo on mainittu selvästi esimerkiksi Bolotinin kirjassa (1986, 147) ja se on helppo tarkistaa myös neuvostoliittolaisista ohjesäännöistä.

Voit toki lohduttautua edes hieman sillä että Räätärin(kin) kirjassa on tuolta osin vellit ja puurot (proto ja sotavaruste) sekaisin, tämä kun väittää sotavarusteen nimikkeen olleen "AK-47 7.62 Avtomat Kalashnikova" (2004, 221).

Vuoden 1957 AK-ohjekirja ei muuten erottele tavallista (56-A-212) ja taittoperäistä (56-A-212M) AK-mallia mitenkään nimikkeen perusteella, vaikka siis selostaa molemmat mallit seikkaperäisesti. Ilmeisesti vasta AKM:n aikaan taittoperämallille annettiin oma nimike (AKMS). Räätäri tosin väittää että 56-A-212M olisi ollut nimikkeeltään AKS-47...

Berlioz wrote:Vuoden 1957 AK-ohjekirja ei muuten erottele tavallista (56-A-212) ja taittoperäistä (56-A-212M) AK-mallia mitenkään nimikkeen perusteella, vaikka siis selostaa molemmat mallit seikkaperäisesti. Ilmeisesti vasta AKM:n aikaan taittoperämallille annettiin oma nimike (AKMS). Räätäri tosin väittää että 56-A-212M olisi ollut nimikkeeltään AKS-47...

Eikä ilmeisesti erottele vuoden 1960 ohjekirjakaan. Onkohan "AKS" lyhenne ollu koskaan Neuvostolassa käytössä tarkoittamassa taittoperäistä AK:ta?

LV wrote:Eikä ilmeisesti erottele vuoden 1960 ohjekirjakaan. Onkohan "AKS" lyhenne ollu koskaan Neuvostolassa käytössä tarkoittamassa taittoperäistä AK:ta?

On, mutta pitäisin aika varmana että se on otettu käyttöön vasta AKM/AKMS-rynnäkkökiväärien sotavarusteeksi hyväksymisen yhteydessä.

Em. opusten lisäksi myöskään vuodelta 1958 peräisin olevan 7,62-мм автомат Калашникова (АК) -korjausohjesääntö (käsikirja) ei erottele 56-A-212 ja 56-A-212M malleja eri nimikkeille, vaikka siinä on mm. erittäin tarkat mittapiirrustukset molemmista perämalleista. On vain sama AK joko puisella tai metallisella tukilla.

Sen sijaan 70-luvun alussa painettu jalkaväen AK/AKM/RPK-ohjekirja tuntee jo erikseen nimikkeet 7,62-мм автомат Калашникова АК (56-A-212) ja 7,62-мм автомат Калашникова АКS (56-A-212M). Tässäkin tosin AKS mallissa todetaan edelleen olevan nimenomaan metallinen tukki (металлическим прикладом), kun AKMS ja RPKS on varustettu taittuvilla tukeilla (складным прикладом).

Tämä bulgarialainen käsikirja on miltei vastavallankumouksellisesti nimetty.

http://loadoutroom.com/7967/kalashnikov ... re-part-1/

http://loadoutroom.com/7985/kalashnikov ... re-part-2/

Berlioz wrote:...Voit toki lohduttautua edes hieman sillä että Räätärin(kin) kirjassa on tuolta osin vellit ja puurot (proto ja sotavaruste) sekaisin...

Kuinkas muuten Räätärin kirja, onko ostamisen väärti? Jonkun aikaa kuitenkin miettinyt sen hankkimista.

On siinäkin monia seikkoja joita ei muissa kirjoissa ole mainittu, mutta mielestäni ei mitenkään käänteentekevä opus. Jos hinta on kohdillaan niin ihan hyvä kirjahyllyn täyte.

Moskovassa Isänmaansodan museossa oli niitä modifikaatioitta kuusi tai seitsmen, aika vaikea oli niitä erotella toinen toisista, en ymärrä tähän saakka, missä on vedetty viiva 47 ja AKM-n välille!

Olin eilen kahvilla vanhan ystäväni kanssa ja jostain kumman syystä tämä aihe nousi esille.

Leningradin valtionyliopistossa motomekanisoidun yhtymän oikeuskomissaarin pätevyyden saavuttanut ja Walter Ulbrichtin kuvaa edelleen seinällä pitävä ystäväni oli sitä mieltä, että Saksan demokraattisessa tasavallassa valmistettuja ja sen todellisen kansanarmeijan käyttämiä AKM-kiväärejä tulisi kutsua mallinimillä 7,62-mm MPi KM ja MPi KMS. Minä taas olin 7,62-mm MPi KM-72 ja MPi KMS-72 –mallinimien kannalla.

Kansanarmeijan korjausopas A/050/1/506 vuodelta 1978 näyttäisi kuitenkin käyttävän mallimerkintöjä 7,62-mm Machinenpistolen KM ja 7,62-mm Machinenpistolen KMS-72.

Onko tämä tulkittavissa nyt niin, että taittoperällä varustettua KMS-mallia on päivitetty vuonna -72, minkä johdosta (vain) sille on annettu uusi mallimerkintä?

Merkinnät

7,62-mm Machinenpistolen KM
7,62-mm Machinenpistolen KMS-72.

muotoa tukevat useat lähteet erityisesti Saksalaiset oppaat (tosin väitettä KM-72 myös monet yleensä US pohjaiset lähteet)

mallinimikesuomennoksissa käytetään Saksan koodeja muunnettuina (RK käsikirja PVMATLE 1997)

7.62 RK 72 (MPi-KM) (puinen/"muovinen" tukki)
7.62 RK 72 TP (MPi KMS-72) (taittoperä)
7.62 Rk 72 VA (Mpi KMH) (valonvahvistinkiskolla)

Ilmeisesti kansandemokratian mallimerkinnät (ja vastaavat kantamallit) menevät jotakuinkin näin:

7,62-mm Machinenpistole K (AK)
7,62-mm Machinenpistole KmS (AKS)

7,62-mm Machinenpistole KM (AKM)
7,62-mm Machinenpistole KMS-72 (AKMS)

5,45-mm Machinenpistole AK-74N (AK74N)
5,45-mm Machinenpistole AKS-74N (AKS74N)
5,45-mm Machinenpistole AKS-74NK (AKS74UN)

Metallisella/taittuvalla tukilla varustetulle AK-kloonille annettu KmS-nimike on ilmeinen syy lisätä vuosimalli AKMS-kloonin nimikkeeseen.

Herää kysymys, voidaanko SNTL:ssä ja DDR:ssä valmistetut AKM- ja AKMS-rynnäkkökiväärit erottaa NVA-nimikkeiden perusteella toisistaan.

Tämäpä yhteensattuma – itse näin perjantaina unta, jossa ystäväni "Aapo", tuttavien kesken XV/11/88, pohti täsmälleen samaa kysymystä.

Olisiko nyt niin, että sosialistisen suurvallan alkuperäisiä automaatteja on ollut kansanarmeijan käytössä niin pieniä määriä, että näille ei ole annettu omia taisteluvälinenimikkeitä? Sopimus omasta (MPi K ja KmS) tuotannosta tehtiin kuitenkin lähes välittömästi NVA:n perustamisen jälkeen (1957) ja tätä aikaa edeltäneillä kansanpoliisijoukoilla näkyy olleen käytössä vain sodan aikaista kalustoa.

MPi KM:n tuotanto on ilmeisesti aloitettu -68 ja MPi KMS-72:n nimikkeen mukaisesti -72.