Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Sveitsiläisillähän oli tunnetut schmid-Rubin tai jotain sinnepäin olevat kiväärinsä, joissa tämmöinen systeemi oli. Suoravetolukkoa pidetään kait aika nopeana ampua? Kysynkin asiantuntijoiden mielipidettä: Miksi tämä lukkokonstruktio ei yleistynyt, etenkin kun maailmallla tuolloin oltiin vasta makasiinikivääreihin tulossa, mutta pulttilukot hallitsivat aina Toiseen Maailmansotaan asti!
Oliko lukon kestävyys sotilaspatruunalla ongelma?

Ps. Ampumahiihtäjien .22lr kivääreissä tuo näyttää aika vikkelältä.

Ongelma ei ollut niinkään lukon kestävyys, vaan lähinnä turhan monimutkainen ja hienoa työtä vaativa valmistus - yksinkertainen pulttilukko ei vaadi niin tarkkoja sovituksia ja voidaan sulkea hankalissa olosuhteissa "vaikka väkisin". Ensimmäisessä maailmansodassa kanadalaisilla oli Ross-merkkisiä suoravetokivääreitä, jotka olivat sinänsä varsin kelvollisia kapineita, mutta aseessa oli vaarallinen ominaisuus: jos lukko huoltopurkamisen yhteydessä koottiin väärin, siitä tuli tappava myös ampujalle - lukkopultti syöksyi pitelemättömästi kehyksestä ampujan päähän. Onnettomuuksia sattui useita, ja vasta kun eräs ase-au näytti ylemmille upseereille kuinka näin voi käydä, aseita alettiin vetää pois rintamakäytöstä. Tämä selittänee ainakin englantilais-amerikkalaisen militääripuolen kielteisen suhtautumisen suoravetolukkoihin - Ross-kivääreille jäi erittäin huono maine, vaikkei ase periaatteeessa ollut rakenteeltaan sen heikompi kuin tuon ajan pulttilukkoisetkaan.

löytyy itävaltalainen manlicher joka oli pitkään käytössä ja lienee nykyisten suoravetolukkojen esi isä

On muuten tuo sveitsiläisten kivääri ihan kelpo työtä. Taisi muuten Pauli Aapeli saada smitjaruupinin palkinnoksi jostain kilpailusta. Hienolta ase näytti kuvissa Aapin käsissä.( Respektiä )
Vaikka toistaiseksi olenkin lopettanut asekeräilyssä tuon ostopuolen, voi olla, että s&r tulee joskus hankintaan.