Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Iltaa foorumilaisille.
Allekirjoittaneella wanha Skohan Tikka, valmistusnumero alle neljänsadan eli lienee tuotannon alkupäästä. Raudat oikein hyväkuntoiset, Gecon diopterit. Alumiininen peräkoukku ja tukipallokin pitäisi löytyä jostain. Tukki on joskus katkennut kaulalta, korjattu kolmella ruuvilla ja jollain 2-k liimalla. Ruuvin kannat ovat tukin pinnan alla piilossa, reikien peitoksi tein "puukitin" liimasta ja tukin peräpäästä saadusta sahajauhosta. Tein tukkiin samalla perusteellisen "entisöinnin", lakan poisto kauttaaltaan, hionta, petsaus ja viimeistely Birchwood Casey:n tukkivahalla. Yritän saada kuvia tänne.
Minkä arvoinen mahtaa olla?

Ja kuvia.
Ostohetkellä, purettuna ja huollettuna:


Petsi ja täyteaineena käytetty liima:


Pintakäsittelyn vaihe 2.:


Tukin korjausruuvien kannat peitettynä:


Valmis:






Kaivelen vielä kuvia raudoista.

Pari kuvaa dioptereista jne.












Nämä kuvat siis ostohetkellä.

Muutamalla satasella noita näkyy liikkeissä myynnissä olevan, Lähdeniemi pyytää omastaan 300€ ja Rihlatuote vielä parisen kymppiä päälle...

Mutta ne lienevät ehjillä tukeilla?
Itse sanoisin hinnaksi max. satasen tänäpäivänä.

Joo, aivan unohdin tuon tukkivian. Se vie aseen arvosta aika paljon. Taloudellisessa mielessä aseen myynti ei taida juurikaan kannattaa, parempi vaihtoehto on etsiä ase-yksilölleen käypäinen paukku ja keskittyä pahvin puhkomiseen....

Ennemmin työnnän tukin uuniin ja raudat Romu-Keinäsen pataan kun luovun tuosta satasella

Olkoon kaapin täytteenä.

Aseen arvoon vaikuttaa eniten oikeastaan kaksi asiaa; ensimmäisenä tulee aseen yleinen haluttavuus ja sen jälkeen aseen yleinen kunto. Nykyisessä maailmassa kertalaukeavat vanhan pulttilukkoiset luotiaseet eivät näyttäisi olevan "tämmöistä halutaan" -listojen kärkikastissa ja kun po. aseen tukki vielä on rikkinäisestä korjattu, on valitettavasti aika hankalaa saada siitä kovin kummoista hintaa vaikka ase olisi kuinka hyväkäyntinen.

Itse olen joskus lahjoittanut pois parikin asetta, toinen meni Metsästysmuseoon Riihimäelle ja toinen tutulle kauppiaalle. Minulla ei ole asekeräilijän statusta enkä muutenkaan tunne itselleni kovin hyödylliseksi säilyttää asekaapissani sellaisia aseita joille minulla ei ole mitään käyttöä. Mutta kukin tavallaan...

Niin, tunne ja rahallinen arvo ei aina käy käsikädessä. Mutta mulla mahtas ehkä löytyä ehjä tukki, joskin käytetty sulle myydä. Pitää kaivella ja katella missä kunnossa se on jos kiinnostaa.

Kiitos, kylläpä voisi kiinnostaa Toki hinnasta riippuen. Jos saat kuvia muutaman joko tähän tai s.postiini jyri.kasi ät g mail piste com.