Ajattelin heittää veljille kysymyksen aiheesta jota minulta kysyttiin pari viikkoa sitten. Palokankaan Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918 - 1988 (osa 3, sivu 50) mukaan Suomen armeijan varastoon kertyneet 1.360 kpl ruotsalaisia Mauser-jalkaväkikiväärejä m/96 siirrettiin Suojeluskunnalle vuonna 1919. Kyseisen kiväärien suomalaiseen käyttöön kulkeutumisesta kerrotaan vain että ne olivat "kulkeutuneet sekalaisina ja osin yksityisinä hankintoina". Mutta mitä olivat nämä sekalaiset ja yksityiset hankinnat? Teorioita tulee mieleen, mutta tuo kiväärimäärä vaikuttaa melkoisen isolta niihin verraten. Kirja ei tarjoa kyseiselle tiedolle lähdeviitettä.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten mukana tuskin ovat voineet (kovin isolta osin) vapaussotaan saapua, koska kuuluisa Ruotsalainen Prikaati joka soti Tampereella oli ilmeisesti vahvuudeltaan vain n. 400 miestä ja se oli käytännössä ainoa jonkin kokoinen ruotsalainen vapaaehtois-osasto kyseisessä sodassa. Tunnetusti suojeluskunnat olivat ennen sotaa hankkineet kiväärejä ennen sotaa kaikista mahdollisista lähteistä, mutta luulisi että siinä tapauksessa ne olisi hankittu & salakuljetettu Lappiin ja länsirannikolle - ja kiväärimäärä vaikuttaa yhä erittäin suurelta verrattuna mm. Suojeluskunnan Tornion taisteluun keräämiin joukkoihin.
Ajatuksia?
6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
Re: 6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
Olisiko osa hommattu sodan aikana Ruotsista? Määrä on kuitenkin sellainen, ettei se ihan yksittäin haettuna tunnu mahdolliselta. En muista kunnolla, mutta eikös pitkien rihla-aseiden lupapolitiikka ollut aika tiukka Venäjä aikana, joten metsästys/urheiluammuntaan noita ei varmaan hirveää määrää ennen -18 oltu tuotu.
Re: 6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
Mutta mitä olivat nämä sekalaiset ja yksityiset hankinnat?
Hersalon suojeluskuntain historiassa, osa I, kerrotaan aseiden hankinnasta jotain. Voimaliiton ajoilta (v.1096). ss. 103-104. Pietarsaaresta: "Kaikilla oli graftonit ja niiden lisäksi pienoiskivääreitä ja ruotsalaisia mausereita."
Voimaliitossahan oli n. 10 000 miestä. Se hajoitettiin Senaatin toimesta marraskuussa 1906. Aseet kätkettiin)
Sivulla 101 sanotaan Eugen Schaumanista;
Hänen toimestaan perustettiin eri puolelle maata metsästys- ja ampumaseuroja, hän hankki niille aseita ulkomailta sekä toimitti ampumatoimintaa koskevia ohjeita. Niissä puuhissa auttoi häntä kenraali-isä, joka kuului kesäkuun asetusten johdosta eronneisiin senaattoreihin, jotka..."
Oululainen innokas aktivisti neiti Hanna Åström rahoitti mm. 2500 Graftonin ja 1.125 000 patruunan hankinnan. Sivu 104. Tämä ei ollut se John Graftonin epäonninen lasti vaan myöhempi (moottorikuunari Peter). Epäilenpä että rahoitti muutakin. Oulussahan oli tuolloin 250 miehinen komppania päällikkönä konttoristi J. Fr. Piirainen.
Hersalon suojeluskuntain historiassa, osa I, kerrotaan aseiden hankinnasta jotain. Voimaliiton ajoilta (v.1096). ss. 103-104. Pietarsaaresta: "Kaikilla oli graftonit ja niiden lisäksi pienoiskivääreitä ja ruotsalaisia mausereita."
Voimaliitossahan oli n. 10 000 miestä. Se hajoitettiin Senaatin toimesta marraskuussa 1906. Aseet kätkettiin)
Sivulla 101 sanotaan Eugen Schaumanista;
Hänen toimestaan perustettiin eri puolelle maata metsästys- ja ampumaseuroja, hän hankki niille aseita ulkomailta sekä toimitti ampumatoimintaa koskevia ohjeita. Niissä puuhissa auttoi häntä kenraali-isä, joka kuului kesäkuun asetusten johdosta eronneisiin senaattoreihin, jotka..."
Oululainen innokas aktivisti neiti Hanna Åström rahoitti mm. 2500 Graftonin ja 1.125 000 patruunan hankinnan. Sivu 104. Tämä ei ollut se John Graftonin epäonninen lasti vaan myöhempi (moottorikuunari Peter). Epäilenpä että rahoitti muutakin. Oulussahan oli tuolloin 250 miehinen komppania päällikkönä konttoristi J. Fr. Piirainen.
Re: 6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
Tuo Pietarsaari-tieto oli mielenkiintoinen. Ikävä että tuossa Suojeluskuntain Historia kirjasarjassa ei ole lähdeviitteitä. Suhtautuisin pienellä varauksella tuohon tietoon Voimaliiton miesvoimasta (10.000), ellei kyseistä tietoa pystytä jäljittämään riittävän luotettavaan lähteeseen. Asiasta on nimittäin käsittääkseni liikkunut keikenlaisia tietoja, joista humoristisimpina Bobrikov:in urkkijakoneiston mukaan sen lopulliseksi kooksi taidettiin väittää 250.000 miestä ja kalustoksi kiväärien ja konekiväärien lisäksi kenttätykkejä, panssarilaivoja, lentokoneita, ilmalaivoja ja sukellusveneitä... Kyseessä lienee lajissaan äärimmäinen esimerkki siitä mihin ilmiantajille yhä mielikuvituksellisemmista "tiedoista" annettujen palkkioiden maksaminen voi johtaa. Tuo 10.000 jäsentä olisi ollut aika hyvin järjestöltä, joka lakkautettiin vielä samana vuonna kun se oli perustettu.
P.T. Kekkonen väitti kirjoituksissaan että aktivistit olisivat hankkineet Ruotsin mauser:eja jo vuonna 1902, mikä olisi ollut useita vuosia ennen Voimaliiton virallista perustamista v. 1906. Muistaako onko Voimaliitosta kirjoitettu kunnon historiikkia tai kukaan kirjoittiko kukaan sen puuhamiehistä myöhemmin kirjaa jossa olisi luotettavaa tietoa kyseisestä järjestöstä?
http://guns.connect.fi/gow/arcane2.html
P.T. Kekkonen väitti kirjoituksissaan että aktivistit olisivat hankkineet Ruotsin mauser:eja jo vuonna 1902, mikä olisi ollut useita vuosia ennen Voimaliiton virallista perustamista v. 1906. Muistaako onko Voimaliitosta kirjoitettu kunnon historiikkia tai kukaan kirjoittiko kukaan sen puuhamiehistä myöhemmin kirjaa jossa olisi luotettavaa tietoa kyseisestä järjestöstä?
http://guns.connect.fi/gow/arcane2.html
-
- kers
- Posts: 128
- Joined: Mon Mar 01, 2010 16:30
- Location: Lapin lääni
Re: 6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
Itselläni on tallessa Mauserin tehtailla 1900 tehty M-96 ilman SA, tai muitakaan joukko-osastoleimoja.
Kulkeutui aikanaan Tampereen suunnilta meille ja ollut kuulemma siellä suunnalla v-18 asti.
Kulkeutui aikanaan Tampereen suunnilta meille ja ollut kuulemma siellä suunnalla v-18 asti.
Re: 6,5 mm kivääri m/96 Suomessa 1918 - 1919?
No nyt löytyi jotain tietoa.
Robert Branbergin kirjassa Suomi Sodassa (2017) sivulla 420. Kappale Vapaussodan alkutahdirt, tammikuu.
"Sunnuntaina (ilmeisesti 20.1.2018) senaatti (Vaasassa) lähetti sähkösanoman Suomen Tukholman lähettiläälle Alexis Gripenbergille. Hänet määrättiin pytämään Ruotsin hallitukselta lupaa ostaa suojeluskunnille viisituhatta kivääriä ampumatarpeineen..
Gripenberg esitti pyynnön ulkoministeri Johannes Hellnerille, joka neuvotteli asiasta pääministeri Nils Edenin kanssa. Molemmat suhtautuivat myönteisesti pyyntöön, mutta asia olisi vielä esitettävä Ruotsin vatiopäivien salaiselle valiokunnalle. Sekreta utskottet oli valtiopäivien tärkein valiokunta, joka käsitteli ulkomaan asioita ja puolustusta."
Sivulla 428 asiaan palataan
" Suomen pyyntöä saada ostaa aseita käsiteltiin Ruotsin valtiopäivien salaisessa valiokunnassa. Sosialidemokraatit vastustivat myyntiä, koska Suomessa oli käynnistynyt porvariston ja työväenluokan välinen taistelu, johon Ruotsin ei tulisi puuttua. Myös sotaministeri vastusti aseiden luovutusta, koska Ruotsin asevarastot olivat pienet.
Liberaaleihin lukeutuva ulkoministeri Johannes Hellner ohitti kuitenkin valiokunnan.
""Päätös koskee vain valtion asevarikoita"". ministeri Hellner sanoi lähettiläs Alexis Gripenbergille. "" Emme tule panemaan esteitä, jos Suomi hankkii aseita ja ammuksia yksityisiltä myyjiltä""
Robert Branbergin kirjassa Suomi Sodassa (2017) sivulla 420. Kappale Vapaussodan alkutahdirt, tammikuu.
"Sunnuntaina (ilmeisesti 20.1.2018) senaatti (Vaasassa) lähetti sähkösanoman Suomen Tukholman lähettiläälle Alexis Gripenbergille. Hänet määrättiin pytämään Ruotsin hallitukselta lupaa ostaa suojeluskunnille viisituhatta kivääriä ampumatarpeineen..
Gripenberg esitti pyynnön ulkoministeri Johannes Hellnerille, joka neuvotteli asiasta pääministeri Nils Edenin kanssa. Molemmat suhtautuivat myönteisesti pyyntöön, mutta asia olisi vielä esitettävä Ruotsin vatiopäivien salaiselle valiokunnalle. Sekreta utskottet oli valtiopäivien tärkein valiokunta, joka käsitteli ulkomaan asioita ja puolustusta."
Sivulla 428 asiaan palataan
" Suomen pyyntöä saada ostaa aseita käsiteltiin Ruotsin valtiopäivien salaisessa valiokunnassa. Sosialidemokraatit vastustivat myyntiä, koska Suomessa oli käynnistynyt porvariston ja työväenluokan välinen taistelu, johon Ruotsin ei tulisi puuttua. Myös sotaministeri vastusti aseiden luovutusta, koska Ruotsin asevarastot olivat pienet.
Liberaaleihin lukeutuva ulkoministeri Johannes Hellner ohitti kuitenkin valiokunnan.
""Päätös koskee vain valtion asevarikoita"". ministeri Hellner sanoi lähettiläs Alexis Gripenbergille. "" Emme tule panemaan esteitä, jos Suomi hankkii aseita ja ammuksia yksityisiltä myyjiltä""