Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Talvisodan aikan pakkaset olivat poikkeuksellisen kovat. Mahtaako tuolta ajalta olla tapauksia, joissa sotilaskiväärit menivät niin jäähän, etteivät enää olleet toimintakunnossa. Kai yksittäisiä tapauksia on voinut olla, mutta en ole törmännyt tietoihin joistain laajemmista vaikeuksita. Huollon vaikeuksien tai virheidn johdost? Miten silloin mahdettiin menetellä. Oljyt pyyhittiin pois liikkuvista? Tiedossa on, että saksalaisila kyllä oli myöhemmin vaikeuksia aseiden toimintakunnossa pidossa esimerkiksi 1941 Moskovan edustalla.

armeijassa oltiin lapissa, ja siellä kevyt kk ainakin takkus pahasti pakkasen takia. mutta aiheeseen, kyllähän jäykkä rasva varmasti kiusaa teki, kuten myös ammunnasta lämmin kivääri lumeen, jäähtyminen , jäätyminen. tiedä sitten mitä tapahtui seuraavaksi, mutta epäilen kovaäänistä kiroamista ja vahvempaa vääntöä lukonkammesta.

Pullttilukko on itseasiassa aika tunnoton pakkasen vaikutuksille. Enemmän haittaa teki esim. kranaattien nostattama hienojakoinen hiekka.
Legenda Venäläisten lukkojen vaihtamisista on ehkä syntynyt juuri tästä syystä. Suomalaisten kiväärien lukot olivat täynnä hietaa, hyökkäävien venäläisten lukot olivat puhtaita, koska heidän ei ollut tarvinnut maata jatkuvassa kranaattisateessa.

Lahti-Saloranta oli ainoa, joka suomalaisista aseista menetti täysin kasvonsa talvisodassa. Syy varastorasvoissa pakkaseen.

Käsittääkseni kiväärit toimivat mainiosti.

Itseä pelottaisi nykyrynkyllä lähtee sotimaan 40-paunan pakkasessa ja hiekkasateessa. Hetkeksi unohtuu vaihdin alas, niin harasoo

Syndalenin hiekkaa puolillaan ainakin toimi vielä mutta tämä tapahtui kesäiseen aikaan. Talvella joskus tahtoi jäätyä liikkuvat jumiin,mutta tästä selvisi puuta vasten rytkäyttämällä.

Itänaapurin aseistuksesta Simonov AVS-36 havaittiin lukemani mukaan epäluotettavaksi. Eri tapaus olivat sitten myös useissa lähteissä mainitut itänaapurin osastot jotka olivat saapuneet rintamalle vielä varastorasvoissa olevien automaattikiväärien kanssa.

Talvikäytössä asiaan vaikutti varmaan silloinkin paljolti miten aseita säilytettiin - nykyäänkin aseet säilytetään ulkona ja syystä. Kiväärien yhtenään kuskaaminen lämpimään ja takaisin pakkaseen ei ole luottavuuden kannalta hyväksi.

Sopivat talvi-voiteluaineet tuntuvat olleen varsinkin talvisodan alussa monissa suomalaisissakin yksiköissä vielä hakusessa - esim it-tykeistä esiintyi yleisesti ongelmia voiteluaineiden hyytymisen seurauksena.

Itselläni on jonkin verran kokemusta Ukko-Pekalla talvipakkasilla ampumisesta ja kokemukset ovat sen mukaiset että aseen luotettavan toiminnan kannalta hiukan pakkaskestävää öljyä sen lukon sisällä on selvästi hyväksi.

Jarkko

sako92s wrote:Syndalenin hiekkaa puolillaan ainakin toimi vielä mutta tämä tapahtui kesäiseen aikaan. Talvella joskus tahtoi jäätyä liikkuvat jumiin,mutta tästä selvisi puuta vasten rytkäyttämällä.

Itselläni intti-ajoilta eräästä harjoituksesta saman suuntaisia kokemuksia. Rätäpäillä ladatulla RK 62:lla paikallisessa Saharassa ryynätessä vaihdin oli jäänyt kertatuli-asentoon ja laatikon sisälle valui jossain välissä n. kourallinen hienoa hiekkaa - mutta ei haitannut toimintaa, rutina vain kävi latausliikettä tehdessä mutta ase paukahti edelleen niin kauan kun liipasinta paineli ja panoksia riitti.

Hiekan siivoaminen pois oli sitten vähän monimutkaisempi operaatio - onneksi eräs palveluskaveri osasi purkaa koko koneiston pois ja kasata sen takaisinkin.

Jarkko

olikohan alpo reinikaisen kirjassa "posliinipojan talvisota" et kyl jumi kiväärit....se siin ihmi miten suomes voi käydä niin....sit ne oppi ottamaan rasvat veke.....panikohan jotain värttinäöljyy sit lukkoon ripsauksen.....

Wittmann wrote:Eikös talvisodassakin ollut.

Ottakaa ryssiltä lukot, niin ne toimivat paremmin???

"Ottakaa naapurien kivääreistä lukot, ne on väljiä ei hiekka haittaa" mikäli tarkasti pilkkua viilataan ja oikein muistan Takuuseen en mene.

Aiheeseen, tai aihetta sivuten, eikös nykyään intissä neuvota korvaamaan aseöljy lamppuöljyllä? Kannattaa katsoa Puolustusvoimien Talvitaistelu-elokuva, varsin mielenkiintoinen http://media.tietotalo.fi/mil/talvitaistelu_movie.wmv

joo lamppuöljyä suositeltiin talvikäyttöön. Nykyään en tiedä, kun kaikki pakit on muuttunut.

Varsinkin kvkk toimi talvella ainoastaan "lampunhengen" voimalla

No en tiedä kumpi olisi aseen kannalta parempi. Ulkona säilyttäminen vai sisällä teltassa? Onko suurin syy turvasyy?

Kuitenkin faijani kertoi että heillä -60 luvulla intissä aseet säilytettiin aina ulkona teltan oven edessä tehdyllä riulla. Niitä ei mitenkään käsketty suojaamaan ja usein yli yön oltua niin nehän saattoi olla aivan märkiä tai lumen alla. Tämä oli ilmeisesti armeijan käytäntö sodan aikana ja pitkälle 80 luvulle?

Meillä taas -90 luvulla ase opetettiin aina kantamaan mukana. Mihinkään ei saanut jättää. Ase piti myös tuoda telttaan sisälle omalle makuupaikalle. Tätähän noudatetaan edelleen. Itse olin jo silloin laiska putsailemaan asetta. No erään kerran tuli sitten räntäsadetta päivällä ja illalla sitten pakasti. Illalla oli tst ammunnat ja olin sitte suurissa vaikeuksissa kun sysäyksenvahvistin ja luisti oli jäätynyt kiinni. Luisti irtosi lopulta kun sitä pääsi hakkaamaan puuta vasten. Sysäri oli paljon tiukemmalla ja lämmitin sitä sytkärillä. Käsivoimin ei kyllä kumpikaan olis lähteny. Luultavasti ase olis kyllä toiminut jos olis vaan ollut pati piipussa. Mutta tästä kyllä opin ettei se kalasnikovikaan nyt ihan huoltovapaa ole. Kannattaa sitä välillä pyyhkiä vedet pois

* wrote:No en tiedä kumpi olisi aseen kannalta parempi. Ulkona säilyttäminen vai sisällä teltassa? Onko suurin syy turvasyy?

Meillä taas -90 luvulla ase opetettiin aina kantamaan mukana. Mihinkään ei saanut jättää. Ase piti myös tuoda telttaan sisälle omalle makuupaikalle. Tätähän noudatetaan edelleen.

On sääntöjä ja niiden poikkeuksia. Itselläni intti tuli käytyä 90-luvun alussa ja viime vuosina on tullut käytyä jokusen kerran vapaaehtoisissa harjoituksissa - joten tuo sääntö aseen pitämisestä aina kädenylttämällä on tuttu. Koskaan ei ole tullut mieleenkään jättää rynnäriä teltan ulkopuolelle yöksi - kun tietää millaiseen kuseen sen mahdollisesta häviämisestä voisi joutua, niin ei viitsi todellakaan yhtään riskeerata. Tosipaikassa rynnärit olisivat ilmeisesti yhä telineessä teltan ulkopuolella ja esim sadeviitta niiden suojana - yhdellä leirillä oli teltan ulkopuolella vartija koko ajan, joten sekä rynnärit että tetsarit olivat siellä telineessä.

Se syy ulkona säilyttämiseen on tiettävästi että teräs tapaa hikoilla kun se tuodaan pakkasesta lämpimään - ja kyseinen hikoilu taas jäätyy kun ase viedään pakkaseen. Kun tuo toistetaan kylliksi monta kertaa voi ase loppujen lopuksi olla jäässä juuri silloin kun sen pitäisi toimia. Esim veljeni palveli 80-luvulla kuskina ja heille kävi juuri kyseinen moka - sotaharjoituksessa tuli yllättäen hyökkäys ja selvisi että puolella kuskeista oli rynnärit jäässä.

Jarkko

JÄÄTYMINEN:
-kiväärillä suurin ongelma oli nimenomaan tuo hieno hiekka ja muu lika ennemmin kuin lumi
- jää tottakai jos ase "unohtui!" käyttämättömäksi joksikin aikaa vettä sisällään

L-S
- suurin ongelma lienee ollut juuri paksu varastorasva, etenkin perän sisällä olevassa jousistossa, josta se piti miltei keittää pois jotta ase alkoi toimimaan
- liian tiukat mittatoleranssi ! emma oli "väljä" kun taas L-S liian ahdas käyttöön

ASE MUKANA
- nykyajan määräykset sanelevat sen , että ase kulkee aina mukana

ASE TELTASSA
- määräykset sanelevat, että ase tulee taistelijan mukana, eikä jää ulos
- aseeseen muodostuu kuitenkin kondenssikosteutta joka yhdistettynä huonoon huoltoon aiheuttaa toimintahäiriöitä ja ongelmia sekä aseen ruostumista

TOIMINTA
- ei ole kovin fiksua ajatella kuinka ase toimii harjoitus ampumatarvikkein, annetaan KVKK 62:lle kovaa (isommalla ruutilatauksella olevaa) kovaa kuulaa ja huolletaa ase ennen ammuntaa (ja ÖLJYTÄÄN liukupinnat) niin ah pelaa ja laulaa kauniisti

En allekirjoita tota kvkk juttua.

Mistä kovempi kuula?? Jakovahvuudessa on sama ryyni rynkylle ja kvkk:lle. Vaikka sitä kuin pitää hyvänä, niin Rva Fortuna iskee väliin ja taas tööt.

Jos ihan oikeesti alkaisi kuularuiskut laulamaan, niin toivoisin komppaniani olevan muilla peleillä varustettu kun kvkk:lla.

No TorK on aseistettu millä on.

Wittmann wrote:En allekirjoita tota kvkk juttua.

Vaikka sitä kuin pitää hyvänä, niin Rva Fortuna iskee väliin ja taas tööt.

Jos ihan oikeesti alkaisi kuularuiskut laulamaan, niin toivoisin komppaniani olevan muilla peleillä varustettu kun kvkk:lla.

No TorK on aseistettu millä on.

Tämän allekirjoitan. Armeija-aikoina minun ja kvkk:n ensitapaamisen yhteydessä apparaatti hajotti vyön koneiston sisään ja kiilautui sinne. tätä seurasi aika brutaali purkuoperaatio ja noista "great patriotic war:n" aikaisista sylttääjistä olen kuullu sen verran että puoliautomaatit esim svt-38 oli aika arkoja pakkasille, varmaanki öljyn takia, en tosin mene vannomaan että muistaisin oikein