Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Niinpä tuli vietettyä syksyinen ampumaratapäivä uuden tulokkaan kanssa. Ensilaukaukset on nyt ammuttu ja tässäpä kokemuksia ja huomioita.

Kaluston tiedot:
- Tigr -02 Premier Legion 7,62x54R
- Tehdasammuntakasa 3x4 laukausta penkistä: paras kasa 14mm
- Tähätäinkaukoputki: POSP 8X42D
- Patruuna: Surplus S&B 7,62x54R FMJ 9,6 g (Riistamaan erää, eli Tsekkiläinen ylijäämä, hylsyssä merkintä SM. 7,62x54R 18/10)

Sää tila:
- Aurinkoinen, +10C ja kevyttä pohjoistuulta n. 5m/s

Ammunnan kulku:
Kohdistus alkoi 100m:n penkalta kolmella laukauksella. Ruuvasin POSP:n koron ja sivusäädön 0-asentoon, johon oletin sen tehtaalla 100m:lle jätetyn. Lompsin tauluille ja pahvi oli täysin ehjä
Seuraava POSP:n säätö lähtikin ihan rukkas tuntumalla ja ammuni seuraavat 3 kuulaa kohti pahvia. Tähystin POSP:lla ja sieltähän klo 4, aivan taulun alareunasta reiät löytyi. Tämän jälkeen säätö olikin helppoa kuin heinän teko, laukaus ja tarkka tähystys putken läpi ja noin 6-7 laukauksen jälkeen reiät etenivät klo 4:stä kohti kymppiä suorassa jonossa ja lopulta löytyivät mistä pitikin eli 10 ringin sisältä.

Paikkailin välissä taulun, säädin POSP:n asteikkorullat 0- kohtaan löysäämällä ruuvit ja sitten oli vuorossa tarkistusammunta. 2 laukausta ja osumat 9 rinkulan yläreunaan --> hienosäätö ja taas asteikon nollaus ja 4 koelaukausta. Valmista tuli ja lopputuloksena 3 laukauksen kasa 10 ringissä halkaisija noin 35mm.

Tämän jälkeen vuorossa olikin lukuisia nautiskelulaukauksia ja eri lukemia tuloksina, mutta kasat pysyivät max 50mm

Seuraavaksi siirryin 300m:lle ja ammuin parikymmentä kuulaa ja hienosti tuntui korotusmerkki sekä varsinainen säätökin pitävän paikkansa POSP:ssa...varsinaisia kehukasoja ei tullut, mutta syy onkin selvä eli tukin ja penkin välissä .

Tämän jälkeen joutuikin lopettamaan, kun tuli lisää henkilöstöä paikalle ja halusivat 150m:lle kohdistamaan hirviluodin heittäjiä.

Huomioita:
- Tigr teki syöttöhäiriöitä jatykuvasti, kun kaasukammion säädin oli asennossa 1. Ruutikaasua ei siis virrannut tarpeeksi kaasumännälle. Vaihdoin säätimen asentoon 2 ja johan pelasi kuin se kuuluisa vessa.
Syyksi moiseen oikkuiluun epäilen aseen uuden uutukaisuutta, eli alkujäykkyyttä sisuskaluissa. Myös käytetyllä surpluspatruunalla voi olla vakutusta asiaan. Viimeisillä laukauksilla kokeilin uudestaa asentoa 1 ja homma melkein jo toimi, hylsyn poisto jäi hiukan vajaaksi.
- 8x42 POSP:n kohdistaminen äärimmäisen helppoa, kun ei tarvitse rampata tauluilla reiluhkon suurennoksen ansiosta. Tähystelee vain ampuma-asennosta putkenläpi ja tekee hillittyjä korjauksia säätöihin
- Hexagon Productionin valmistama bibodi= Kiinalainen kopio ryssän valmistamasta, toimi loistavasti.
- Surplussan peltihylsyissä oli jos jonkin moisia jälkiä, pääsääntöisesti kuitenkin naarmuja Tigr:n käsittelystä...siitä ne paikat hioutuu, kun laskee läpi lisää tavaraa.

Tältä pohjalta onkin hyvä lähteä hieromaan kunnon kasoja 300m:ltä.

Hyvältä kuulostaa. Huomaa kuitenkin että kaasun säätö on portaaton ja 2-asento on tarkoitettu vain tilanteeseen jossa ase on positiivisesti saastaisessa kunnossa jne, sitä ei voida huoltaa ja käyttäjän henkiriepu on kiinni sen luotettavasta toimisesta. Säädön ollessa 2-asennossa kiväärin liikkuvat osat saavat sellaista rääkkiä, ettei se pitkällä tähtäimelle tee niille välttämättä hyvää. 1-asennossa taas kaasun ohivuotoventtiilit ovat käytännössä täysillä auki, eikä kivääri tietenkään lataa itse säätö siinä asennossa. Lähde asennosta 1 ja etsi säätö jolla kivääri toimii kunnolla - omassani piti kääntää noin 2.5 - 3 milliä asennosta 1, hylsyt tippuvat kohtuullisen lähelle ja koskaan häiriötä vaikka on tullut välillä ammuttua reippaan sadan laukauksen ratasessioita.

Suosittelen SVD:n 10 paukun vetoisia lippaita ja perän jatkoksi tarkoitettua kumityynyä - tekevät ampumasessioista aika herkkua.

Kiitokset koesavustustiedotteesta.

Itsellänikin Tigrissä esiintyy luistin liikkeen vaillinaisuutta kaasuportin ollessa ykkösasennossa. Omavalmiste-D166:lla jopa siinä määrin, että olen joskus tahtomattani ampunut kylmän laukauksen jo kertaalleen isketetyllä hylsyllä. Noh, tuleepahan selvitettyä ampujan mahdolliset laukaisuhetken pakkoliikkeet. Tshekki-LPS tuntuisi ainakin pikatestauksen perusteella luotettavalta tavaralta, joskaan luisti ei ykkösellä jää viimeisen laukauksen jälkeen taakse. Pitänee kokeilla tuota JTV:n säätökikkaa. Luulin aina homman olevan joko tahi.

Laitanpa tähän loppuun, mikäli sopii, muutaman kuvan eräästä elokuun reissusta. Patruunana oli 1967-vuoden Tshekki-LPS ja matkana 310m. Ammuin naapurin oppien mukaisesti 4 laukauksen ryppäitä, joiden koko oli väliltä 1,28-2,45 MOA. Viiden tai kymmenen laukauksen kasat olisivat tod.näk. olleet jotain aivan muuta, mutta edukkaalle sosialistipatruunalle käynti vaikutti ihan käyttökelpoiselta.

Kiitoksia vinkeistä.

Meikäläinenkin oli siinä uskossa että kaasukammionsäädin on vain kaksiasentoinen, täytyypä hakea sopiva asetus seuraavalla ratakerralla. 3kpl 10ptr lippaita onkin jo plakkarissa

Komeasti on CH:lla Tigri pahvia puhkonut ja matkaakin on jo mukavasti. 4 laukauksen sarjat on myöskin testattava, joku vinha perä tuolla laukausmäärällä täytyy olla aseen käymisen kanssa.

Sosialistin sotapatruunaa täytyy pitää riittävästi varastossa, kun niitä on vielä saa ja sitten siirtyä kehittelemään omaa reseptiä, kun kaapin peräseinä näkyy Pakkohan sen kasan on jossakin vaiheessa rueta syntymään 300 metriltä meikäläiselläkin, kun tarpeeksi ruutia polttaa. Eipä ampuminen varmaan mukavempaa voi ollakkaan, kuin Tigrillä laskettelee menemään

Keväinen iltapäivä tuli vietettyä radalla ja testattua itselleni uutta Surplussa kuulaa Leader sm 7,62 x 54R 148gr. Hyvinhän tuo kävi, mutta pikku yllätys oli ammunnan jälkeen hylsyjä keräillessä, kun muutamia revenneitä löytyi seasta...on näköjään surplussassa jytäkempiä latauksia seassa

Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko kuulasta ja alkuperäisestä käytöstä? kk?





Taidanpa kylmäpäisesti laskea loput 300kpl Tigrin piipun läpi ja jättää ko kuulan käytön kokonaan.

Sen verran rankasti haljenneita että jossakin on vikaa, hylsyn tai patruunapesän mitat pielessä...

Spieß wrote:Sen verran rankasti haljenneita että jossakin on vikaa, hylsyn tai patruunapesän mitat pielessä...

Siltähän tuo vahvasti näyttää... Saiskos kuvan ampumattomasta patruunasta ?

Johtuneeko kuvakulmasta vai mistä mutta iskurin jälki on jotenkin "pielessä"

Henkilökohtaisesti en ampuisi enää yhtään ko. patruunaa ja samalla polttaisi patruunapesään orkosia, mutta jokainenhan tekee omat valintansa.

Purkuvasara käteen ja luodit uusiokäyttöön, sanon ma.

Tätä patruunaa?

Juurikin tuota samaa Ukko-Pekan kuvassa olevaa patruunaa ammuin...enkä muuten ammu enää. Pitää palauttaa panokset myyjälle, eihän nyt surplussanakaan voi täysin läpipaskaa myydä

Vielä kun löytäisi Keski-Suomesta hyvämaineisen asesepän tsekkaamaan patruunapesän mitat ja mahdolliset vauriot

Mikä on jckcollectorin patruunien valmistajatehtaan koodi? Kuvasta en saa oikein selvää. Tuo "60" lienee valmistusvuosi. Ovatko hylsyt pinnoitettua rautaa kokomessingin sijaan? Missäs tätä tavaraa myydään? Olisi ilmeisen sopivaa ainakin nallitesteihin...

Hankala tietysti kommentoida asetta näkemättä, mutta olisiko pakasta vedetyssä Draksussa noin pahaa patruunapesän koneistusvirhettä? Toki nyky (siviili)vehkeissä on ylimääräinen makkara hartian ja kaulan yhtymäkohdassa, seikka, joka lyhentänee ainakin jälleenladattavan messingin elinikää.

Oletko kokeillut ampua tätä tavaraa aseissa, joissa pesään ei ole koneistettu mitään ylimääräistä?

CH:n kysymyksiin:

Tuo valmistajatehtaan koodi on 75 ja koko pinoitettua rautaa nämä hylsyt on. 75:sta en äkkseltään löytänyt tuolta http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoIDII.htm, mutta paketissa on CZ.

En ole muilla aseilla ampunut ko panoksia, mutta vahvasti epäilen, että patruunaan vika jää. Pitää kuitenkin vielä varmistua tuosta patruunapesän mitoituksesta, kunhan ammatilainen löytyy. PrintecHobby Espoossa myy, nappasin työreissulla mukaani.

Jos tarvitset, niin meikäläinen voi lahjoittaa loput (300kpl) panokset testauksen maailmaan (käyttö omalla vastuullasi tietenkin). En tosiaankaan meinannut ampua niitä enää ja suotta ottaa riskiä aseen vioittumisestä, vaikka pieni se mahtaa ollakkin. Purkuhommiin taas ei aika riitä millään kesän alla. Jyväskylän lähialueille kulkee loota kyydissä päivittäin.

jckcollector wrote:CH:n kysymyksiin:

Tuo valmistajatehtaan koodi on 75 ja koko pinoitettua rautaa nämä hylsyt on. 75:sta en äkkseltään löytänyt tuolta http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoIDII.htm, mutta paketissa on CZ.

Ettei vain olisi tasan toisinpäin ja tehdaskoodi olisi 60 - missä tapauksessa:
http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoID01.htm#Lugansk

Lisätietoa: http://www.mosinnagant.net/i3tro4.asp

Oma arvaukseni on myös että vika on hylsyissä - ylijäämän laatu vaihtelee rajusti.

Mulla on joskus tullut vastaan jotain bulgarialaista tms. ylijäämää, jossa oli hylsyt "revenneet" tuollalailla jo ennen ammuntaa. Eli tuollainen kurouma olassa tai murtuma kaulassa. Ilmeisesti hylsyn valmistusvaiheessa tulleita. En kokeillut ampua.

Noissa kuvassa olevista oikeanpuoleisin ilmeisesti revennyt reilusti lisää ammuttaessa.

Kovettunu tai jo muokkauksessa väärin käsitelty hylsy tekee tuota ilman ylipainettakin.