Joskus ostin tälläisen, onko kenelläkään tietoa mikä mahtaa olla?
Mikä osa/laite?
- Ned Flanders
- kenr
- Posts: 1849
- Joined: Fri Jun 09, 2006 19:33
- Location: leftorium
- Contact:
- Ned Flanders
- kenr
- Posts: 1849
- Joined: Fri Jun 09, 2006 19:33
- Location: leftorium
- Contact:
Kun katsoo tuotakin osaa, niin tulee miettineeksi näinköhän Lahti oli kaikissa ruumiin ja sielun voimissa suunnitellessaan tuohonkin käyttöön noin kalliisti valmistetun kappaleen? Tuossakin on monenlaista jyrsintää ja sorvausta pitänyt tehdä ennenkuin tuon näköinen kappale on putkahtanut tuotantolinjalta. Yleensäkin Lahden aseet taisi olla työstöteknisesti ns. vaikeita tapauksia.
Niin ja sunnittelun yksi lähtökohdista oli myös laitteistot ja resurssit joilla niitä aseita tehtiin. Ei meillä ollut tuolloin esimerkiksi levytekniikan tuntemusta eikä laitteita tms.
Hattua nostan ja korkealle, miehille jotka saivat aikaan tuollaisia laitteita laskutikun ja piirustuspöydän avulla.
Hattua nostan ja korkealle, miehille jotka saivat aikaan tuollaisia laitteita laskutikun ja piirustuspöydän avulla.
Si vis pacem, parabellum...
Niinpä, mutta jotkin osat on tehty ihan älyttömästi, esim. Lahti-pistoolin ensimmäisen sarjan luisti, vireenilmaisin ja luistin takapää on muotoiltu ihan vain ulkonäöllisistä syistä sen näköisiksi kuin ovat. Miettikää onko niillä osan toimivuuden kannalta mitään merkitystä?Spiess wrote:Niin ja sunnittelun yksi lähtökohdista oli myös laitteistot ja resurssit joilla niitä aseita tehtiin. Ei meillä ollut tuolloin esimerkiksi levytekniikan tuntemusta eikä laitteita tms.
Hattua nostan ja korkealle, miehille jotka saivat aikaan tuollaisia laitteita laskutikun ja piirustuspöydän avulla.
Tai L-S:n jaloissa on kevennysjyrsintöjä sellaisissa osissa jotka olisi voitu tehdä levystä pokkaamalla. Jalkojen kiinnityssysteemikin on aika hinnakas koneistettava. veli venäläinen on saanut PK:n jalat toimiviksi vähemmällä työstöllä.
Toiseksi Lahdella oli joku kaasusota fobia, koska aseet on suunniteltu kaasu- (kloori)tiiviksi, eli liian pienillä välyksillä toimiviksi, esim. pikakivääri ja konepistooli.
En kiellä hänen aseittensa hyvyyttä, mutta jos olisi luovuttu jostakin krumeluureista niin aseen valmistusaikakin ja hinta olisi tippunut käyttöominaisuuksien heikkenemättä.
Kaasusotaa pelättiin 20-30 luvulla ihan yleisesti aivan kuin ydinsotaa kylmän sodan aikaan. Ei ihme,että tämä heijastui myös aseiden suunnitteluun. Aseiden suunnittelussa on aina satsattu myöskin ulkonäköön. Aseen on oltava luottamusta herättävän näköinen ja sellainen ,että mosuri voi kantaa sitä ylpeyttä tuntien. Sota-ajan massatuotannossa tästä jouduttiin valitettavasti tinkimään.Miettikääpä itse: jos valittavana olisi saksalainen Volksturm-karabiini vuodelta -45 ja uutuuttaan välkehtivä suomalainen m/39 kivääri,kumman kanssa itsekukin lähtisi luottavaisempana taisteluun. Kumpikin varmaankin toimisi aivan yhtä hyvin. Mitä tulee suomalaisten aseiden koneistuksiin yms. valtio halusi niistä sellaisia.Lahti teki mitä käskettiin. Lahtiskan prototyypissä näyttää muuten olevan putkesta hitsatut jalat.Kaasutoimistakaan siitä ei voinut tehdä, koska pikakiväärikomitean mielestä kaasutoimiset aseet olivat liian häiriöherkkiä