kvkk-keskustelu

[Spieß]

Nykyterminologialla taitaa KVKK lähinnä olla tulitukiase...esim SAW, johon käy normaali lipas tahi 200 kpl vyö. Vai onko sittenkään..

[Juha Tompuri]

Selvä, mutta miksi lentokoneversio on KK ja panssarivaunuversio taas PK?

EDIT: Jos tarkoitat pelkästään historiallisessa mielessä, niin ymmärrän hyvin.

Just siltä historialliselta pohjalta tätä asiaa lähestynkin.
Käsittääkseni siihen aikaan täällä lentokoneissa ei ollut aseina pikakivääreitä, niinkuin panssari(hyökkäys)vaunuissa toisinaan taas oli.

t: Sven

[Juha Tompuri]

Mitähän siinä oli alun alkaen asiana

Se englanninkielinen teksti näkyy siinä ylhäällä punaisena n.15 sekkaa jos ei vaihda kieltä.
Näköjään nyt kannattaa jättää kieli vaihtamatta jotta se sivuston uudellenohjaus onnistuisi. Siellä sen jälkeen lisää.

t: Sven

[Juha Tompuri]

Lipassyöttöisyydestä esim MG 34:n osalta sanoisin kuitenkin sen, että jos kevyt konekivääri on sekä vyö- että lipassyöttöinen, ei se tee aseesta historiallisessa mielessä pikakivääriä. Pikakivääri on vain lipassyöttöinen.

MG 34:n kotimainen tyyppimerkintä on(oli) 792 PK 34 / 7,92 pk/34

t: Sven

[LV]

Lipassyöttöisyydestä esim MG 34:n osalta sanoisin kuitenkin sen, että jos kevyt konekivääri on sekä vyö- että lipassyöttöinen, ei se tee aseesta historiallisessa mielessä pikakivääriä. Pikakivääri on vain lipassyöttöinen.

MG 34:n kotimainen tyyppimerkintä on(oli) 792 PK 34 / 7,92 pk/34

Kun näin asia näyttää olleen, voitaisiinko ajatella että KVKK - PK-jaottelu on alun alkaenkin virheellinen. Olisiko PK ollut vanha yleisnimike asetyypille, joka nykyisin tunnetaan kevyenä konekiväärinä?

[Juha Tompuri]

voitaisiinko ajatella että KVKK - PK-jaottelu on alun alkaenkin virheellinen. Olisiko PK ollut vanha yleisnimike asetyypille, joka nykyisin tunnetaan kevyenä konekiväärinä?

En nyt sanoisi, että virheellinen...siihen aikaan kun nämä nimikket (ja suuntalinjat niiden nimeämiseksi) otettiin viralliseen käyttöön (+/- 1920) ne oli aivan loogisia.
Silloin ei tiedetty miten asetekniikka tulee tulevaisuudessa kehittymään.

Olisiko PK ollut vanha yleisnimike asetyypille, joka nykyisin tunnetaan kevyenä konekiväärinä?

Käsittääkseni jotakuinkin niin.

t: Sven

[LV]

voitaisiinko ajatella että KVKK - PK-jaottelu on alun alkaenkin virheellinen. Olisiko PK ollut vanha yleisnimike asetyypille, joka nykyisin tunnetaan kevyenä konekiväärinä?

En nyt sanoisi, että virheellinen...siihen aikaan kun nämä nimikket (ja suuntalinjat niiden nimeämiseksi) otettiin viralliseen käyttöön (+/- 1920) ne oli aivan loogisia.
Silloin ei tiedetty miten asetekniikka tulee tulevaisuudessa kehittymään.

Tarkoitin oikeastaan sitä, että olisiko niin että on väärin jaotella kevyet konekiväärit ja pikakiväärit teknisten ominaisuuksien perusteella omiksi asetyypeikseen. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa lause: "MG 34 on kevyt konekivääri ja DP 27 on pikakivääri". Ilmeisesti molempia on aikanaan nimitetty pikakivääreiksi, ja nykyään taas niitä nimitettäisiin kevyiksi konekivääreiksi. Eli siis: ensimmäinen suomalainen sarjavalmisteinen kevyt konekivääri ei ollut KVKK 62 vaan PK LS 26. 1920- tai 30-luvulla ei tiedetty, että tulevaisuudessa keksitään nimike "kevyt konekivääri", vaikka kevyt konekivääri retrospektiivisesti tarkastellen olikin jo aseteknisessä mielessä keksitty.

[Spieß]

Retros..... siis sotamiehen taskukirja v. 1942 väittää että LS on pikakivääri ja lipassyöttöinen ja Maxim on konekivääri ja vyösyöttöinen , näin oli -42, mikä oli todellakin silloin ja nyt on eri speksit...

[Juha Tompuri]

Tarkoitin oikeastaan sitä, että olisiko niin että on väärin jaotella kevyet konekiväärit ja pikakiväärit teknisten ominaisuuksien perusteella omiksi asetyypeikseen. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa lause: "MG 34 on kevyt konekivääri ja DP 27 on pikakivääri". Ilmeisesti molempia on aikanaan nimitetty pikakivääreiksi, ja nykyään taas niitä nimitettäisiin kevyiksi konekivääreiksi.

Käytännössä kevyet konekiväärit ja pikakiväärit (nimikkeinä) eivät ollet käytösä yhtä aikaa kuin varsin lyhyen ajan.
Jaottelussa aika määrävä ominaisuus oli käyttötarkoitus/käyttöominaisuudet, sen takia kai MG 34 ja DP 27 luettiin silloin samaan luokkaan. Aivan kuin jos ne aseet tulisivat nyt käyttöön.
Tyyppinimi vain on muuttunut pk:sta KvKK:ksi

Eli siis: ensimmäinen suomalainen sarjavalmisteinen kevyt konekivääri ei ollut KVKK 62 vaan PK LS 26. 1920- tai 30-luvulla ei tiedetty, että tulevaisuudessa keksitään nimike "kevyt konekivääri", vaikka kevyt konekivääri retrospektiivisesti tarkastellen olikin jo aseteknisessä mielessä keksitty.

Nimike kevyt konekivääri oli jo silloin käytössä, eli Kev. k. k. 15 Tarkoittaen konekiväärien (= lähinnä Maxim-suvun) kevvyttä muunnosta.
Muut (kevyemmät) sitten suurinpiirtein kuuluivatkin pikakivääri-nimikeen alle.

t: Sven

[Juha Tompuri]

Kuvittelisin että alamme olla suurin piirtein samaa mieltä. Onko seuraava lause oikein: "LS 26 oli suomalainen kevyt konekivääri."?

No ei ihan.

Ehkäpä paremminkin: nykyterminologian mukaan LS 26 olisi luokiteltu kevyeksi konekivääriksi.
Yhtä oikein kuin: toisen maailmansodan aikana KvKK 62 olisi luokiteltu pikakivääriksi

t: Sven

[LV]

Ehkäpä paremminkin: nykyterminologian mukaan LS 26 olisi luokiteltu kevyeksi konekivääriksi.
Yhtä oikein kuin: toisen maailmansodan aikana KvKK 62 olisi luokiteltu pikakivääriksi

Kai tätä voi jatkaa loputtomiin, mutta KVKK 62 varmasti olisi 40-luvulla luokiteltu PK:ksi. Silti LS 26:n voi sanoa olleen kevyt KK, samaan tyyliin kuin T-26 on nykyään PSV, eikä hyökkäysvaunu.

[jaska]

No itse aijon edelleen käyttää aseen alkuperöistä nimikettä eli LS-26 on pikakivääri ja kk62 on kevyt kk.Mitäpä sitä opittuja nimikkeitä muutteleen.

[caporal]

En nyt löytänyt ihan tämän juttua mutta .. Kevyt konekivääri m/62 . Onko vielä puolustusvoimilla käytössä ? Vai annettu Virolaisille tai Koverhariin sulatettavaksi ? On kaiketi ollut onkelmia kyseisen aseen kanssa ?.Joskus kaljabaarissa joku kertoi jotain nekatiivistä tästä inttiajoilta ,en vaan muista mitä .

[taifun]

Nuo kvkk:n mollaajat ovat miltei sataprosenttisesti niitä juntteja jotka ovat päästelleet tuolla laitteella puupäiden lisäksi muutaman kymmenen kovaa ja loppuun r******t vyöt ovat varistaneet paukut ihanan rättikankaisen vyölaukun pohjalle.
Aseyksilöt jotka joutuvat kohtaamaan varusmiesten sokean käsittelyn ovat vääntelyn, kolhimisen sekä tetsaamisen jälkeen siinä kunnossa ettei sen perusteella voi luoda perusteita minkään asetyypin toimivuudelle.
Tästä sitten poru.
Hyvin huollettu, ei siis ainostaan puhdistettu ase on osaavissa käsissä hyvin tulivoimainen laite.

[caporal]

Niin olet Taifyn oikeassa ,kaikki riippuu asenteesta miten ja kuinka asetta käsitellään. 1939-1940 lähes voisi sanoa museotykeillä saivat paljon aikaiseksi . Kun oli miehet jotka pitivät siittä mitä oli annettu hyvää huolta .Ja osasivat käyttää niitä ! Niin tässä jutussa kun aiemmin väiteltiin KK/ KvKK tai jotain sinne päin . Mielestäni KK on n.7.62 ja raskas KK 12,7 . olivat minkä maalaisia sitten .