Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Suomestahan näitä aseita löytyy, mutta harva on alkuperäisessä kunnossa. Aseita valmistettiin useissa tehtaissa, mutta minkälaisia valmistusmerkintöjä aseisiin lyötiin eri tehtailla? Suomalaisissa SA-versioissahan valmistusmerkinnät on pääsääntöisesti hiottu pois (pl ilmäjäähdytteiset aseet). Itse olen tavannut kahta erilaista tehtaan leimausta. Missä vaiheessa aseiden vanha ns mikrometritähtäin vaihtui suomalaismalliseen takatähtäimeen? Palokankaan kirja kertoo asiasta vain ylimalkaisesti. Myös jalustan optisen tähtäimen jalan malli kiinnostaa. Koska tuli tuotantoon? Paljon kysymyksiä, onko kenelläkään vastauksia???

Mulla on yhden tehtaan merkinnät vain eri vuosilta. Millaita takatähtäintä meinasit tuossa kuvassa korjatun aseen tähtäin mikro säädöillä

M-39:n mikro on alkuperäinen ryssä, itsellä kanssa tuolla tähtäimellä korjaamaton neukkujen 1910. Samalla leimalla muistaakseni, pitää tarkistaa.


Ja lisäämpä kysymyksiä
Mikäs himmeli tämä on?

Ned:llä on mielenkiintoinen kirja. Vastauksenä kysymykseen voisi sanoa kuvassa olevan tyypillenen venäläinen 50mm tai 82mm kranaatinheittimen suuntain, oheisessa kuvassa 82mm versio:
http://img206.imageshack.us/img206/3158/pa310159ha8.jpg
Suuntainta lienee käytetyn epäsuorassa ammunnassa???

Itselläni on myös M-39:n kuvaama tehtaanleima vuodelta 1938, mutta aseessa on jo tuo uudistettu takatähtäin. Mikähän tehdas on kyseessä? Syottökotelo on ilman jousensäätöä ja leimauksena on pelkkä tähti ilman työkaluja ja vuosilukua. Tässä kuva tuosta uudenmallisesta takatähtäimestä:
http://img206.imageshack.us/img206/3383/p1200096tw8.jpg
Ase on päällisin puolin nrotarkka ja kuvittelin tähtäimen tulleen tuotantoon ko vuonna, mutta taidan olla väärässä?

Tuon edellä kuvatun laatikon kannessa olevan valmistusmerkinnän lisäksi itselläni on myös toisenlainen leimaus, pelkkä tähti ilman vuosilukua. Laitan leimasta kuvan kunhan saan kameran akut ladattua...

JVA wrote:Ned:llä on mielenkiintoinen kirja. Vastauksenä kysymykseen voisi sanoa kuvassa olevan tyypillenen venäläinen 50mm tai 82mm kranaatinheittimen suuntain, oheisessa kuvassa 82mm versio:
http://img206.imageshack.us/img206/3158/pa310159ha8.jpg
Suuntainta lienee käytetyn epäsuorassa ammunnassa???

Niinpäs onkin, tuli tosiaan kumma "bon voyage" tunne vaimikäseon mutten osannut yhdistää.
Oppaan kuvista ei saa tuosta kiinnityksestä oikein selvää. Tuleeko tuo kahvaan kiinni??
Opas on kopsattu valittettavasti netistä ja tosiaan seuraavilla sivuilla on kuvattu epäsuoraa tulta.

Missähän Sako92, kalassa?

Suuntain on kuvasta päätellen tullut kahvaan kiinni. Tällaisesta virityksestä en ole kyllä koskaan kuullutkaan. Tuon suuntaimen korvasi ilmeisesti optinen tähtäin, mutta edelleen, koska tuo optiikka tuli mukaan kuvaan?

Nyt sain kuvan tuosta toisenlaisesta valmistusmerkinnästä, tässä versiossa ei ole minkäänlaista valmistusvuotta. Tulikohan tuo valmistusvuosi sitten syöttökoteloon Tässä yksilössä sitä ei ole, mutta ase ei myöskään ole nrotarkka.
http://img100.imageshack.us/img100/9383/pa310162bi9.jpg

Käyttikö suomalaisetkin tuommoista suuntaina epäsuoraa tulta ammuttaessa? Hangossahan sitä ainakin testailtiin hyvällä (?) menestyksellä.

Tuolla tehty tuollaista jakoa eri malleihin.(pienoismalleja) M-30:ssa olisi optinentähtäin.
Siis pienoismalli sivusto mutta kuitenkin.
http://www.tank-model.ru/catalogA2.htm

olikohan jossain reinikaisen kirjassa juttu, kuin apuvatten epäsuoraa KK:la? ....tää joka kirjotti "posliinipojan talvisota" tai joku sellain, olikohan alpo reinikainen.....

Suomalaisilla on ollut mm ohjesääntö epäsuoran tulen ammunnasta konekiväärillä, itsellänikin sellainen on jossain.

Tuo pienoismallisivusto valaisee asiaa hieman eri mallivariaatioiden osalta, mm tuo optisella tähtäimellä varustettu ase on ilmeisesti jäänyt pois tuotannosta sodan alla. Ja tuo lumivaippamalli tullut tuotantoon 1941? Mutta kaikissa noissa malleissa näyttäisi olevan mikrometritähtäin... No, edelleen jää paljon avoimia kysymyksiä

Josko minä sitten kokeilen vastailla.

Kuten joku muukin ehkä huomasi, kuvissa olevat valmistajamerkinnät ovat kovasti vastaavia kuin Tulan eri aikoina m91(-30) kiväärituotannossaan käyttämät. Syy tähän on siinä, että käsittääkseni ennen vuotta -42 Maxim-konekiväärejä valmistettiin Neuvostoliitossa vain ja ainoastaan Tulan tehtailla. Toinen suuri konekivääritehdas oli Kovrovissa, mutta siellä ohjelmaan kuului DP, DA ja DT-pikakiväärit sekä 12,7 mm DK/DShK-konekiväärit (-43 alkaen myös SG-43 konekiväärit).

Suuren isänmallisen sodan alun aiheuttamassa tuotantopaniikissa karsittiin vanha mikrometritähtäin, optisen tähtäimen jalka, vaihdettiin syötin alumiiniseksi jne. Muutokset hyväksyttiin loppuvuonna -41 ja tulivat tuotantoon liukuvasti vuoden -42 aikana. Ilmeisesti talven 1941-42 jälkeen päätettiin vielä kopioida suomalainen lumentäyttöaukko.

Sodan aikana Maxim-tuotantoa oli toki jonkin verran myös muualla (mm. Leningradin Polygrafinen Tehdas), mutta valtaosa valmistuksesta tuli koko sodan ajan Tulan asetehtailta (jotka taas siirtyivät loppuvuodesta -41 jonnekin Uralin tuolle puolelle).

Kiitos selvityksestä. Tulan merkinnöiltähän nuo kieltämättä vaikuttivat, mutta entä leimauksen erot? Tuo ympyrän sisällä oleva tähti vuosilukuineen on ollut käytössä 30-l lopussa, mutta entä tuo pelkkä tähti ja nuoli ilman vuosilukua? Kukaan ei ilmeisesti ole saanut kuvattua tuota optisen tähtäimen jalkaa. Olen törmännyt jallkaan vain kerran, sellainen oli joskus myynnissä Tampereen messuilla, mutta taas epäröinti kostautui

En tosiaan osaa sanoa tuosta vuosiluvun puuttumisestä mitään. Itse piirrosmerkintöjen tyyli vaihtelee kyllä paljon eri aikoina, mutta muistelisin, että ainakin vuoden -44 Tulassakin oli vielä vuosiluku mukana. Ehkä tuo ei ole ollut niin tarkkaa sota-aikana?

Katselin muuten nyt noi pienoismallikuvat sillä silmällä, ja vaikka ko. "mallivuodet" ovat kyllä ihan merkitseviä, niin niiden kuvaamat Maxit eivät kyllä ole kovin kuvaavia.

1910 - Venäjä hankki vuonna 1908 tai -09 lisenssin Vickers, Sons & Maximin valmistamaan VSM 1906 "new light" konekivääriin. Aseen perusta on klassinen Maxim m/89, mutta siinä on iso nippu VSM:n palveluksessa olleen Trevor Dawsonin ja hänen johtaman insinööriryhmän patentoimia parannuksia. Näitä ovat mm. uritetusta teräksestä valmistettu vaippa, sysäksenvahvistin, jousivoiman osoitin ja ilman korvakkeita oleva alumiininen syötin. Sama porukka oli muuten kehittänyt jo VSM 1901 mallin kenttäpurettavan lukon, sulkuvälin säätöjärjestelmän, uusimuotoisen kammen jne., mitkä Venäjä sitten otti käyttöön jo obr 1905 g. mallissaan. Alkupään venäläiset Maxim obr 1910 g. mallit on kuitenkin varustettu suoralla teräsvaipalla.

1914 - Uritettu teräsvaippa tulee Tulassa tuotantoon jo ennen maailmansodan syttymistä, eli ei "juuri ennen vallakumousta", kuten Markun kirjassa taidetaan sanoa.

1930 - Merkitsevä siinä mielessä, että silloin otetaan tuotantoon juuri tuo sinun kyselemäsi optisen tähtäimen jalka. Loputkin värimetalliosat postuvat samalla laatikosta ja jousivoiman osoitin tulee käyttöön. Ilmeisesti tuotannossa on ainakin jonkin aikaa myös duralumiinista tehtyjä syöttimiä (PV-1 projektiin liittyen).

[quote="Berlioz"]1930 - Merkitsevä siinä mielessä, että silloin otetaan tuotantoon juuri tuo sinun kyselemäsi optisen tähtäimen jalka. Loputkin värimetalliosat postuvat samalla laatikosta ja jousivoiman osoitin tulee käyttöön. Ilmeisesti tuotannossa on ainakin jonkin aikaa myös duralumiinista tehtyjä syöttimiä (PV-1 projektiin liittyen).[/quote]

Tuo tieto jousivoiman osoittimen käyttöönotosta vähän häiritsee, olen kuvitellut sen olevan vain suomessa peruskorjatuissa aseissa. Mm omassa aseen kanssa numerotarkassa jousikotelossa sitä ei ole (valm 1938). Onko todellakin neuvostolassa otettu samanlainen jousivoiman osoitin käyttöön kuin suomalaisissa versioissa?

Itselläni ei moista ole, joten olen tuon jostain vain lukenut - olisikohan ollut Bolotinin kirjasta. Joka tapauksessa keksintö ei ole missään nimessä suomalainen, sillä se oli käytössä sakemanneillakin jo ensimmäisen ison rähinänä aikana MG 01 ja MG 08 konekivääreissä.

Yritin katsoa parista kirjasta, mutta aika heikosti näkyy. Geust&Uiton Mannerheim-Linja kirjan sivulla 166 on kuitenkin kuva talvisodan aikaisesta kk-ryhmästä, ja minusta ko. aseen jousikotelossa näkyy jousivoiman osoitin.