Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Jaska tuolla toisella osiolla heitti ihan asiallisen kommentin siitä, että "asepuolella on tällä foorumilla vähän turhankin hiljaista". Totta on. Kun olen itsekin kolunnut noita ase-osioitten ihan ensimmäisiä sivuja sieltä vuodelta 2006 niin tuntuu, että kaikki näihin 1891-1945 aikaisiin aseisiin liittyvät jutut on koluttu jo niin "luita myöten" paljaaksi, että ainakaan meikäläinen ei tahdo keksiä enää oikein mitään kysyttävää.

Ehkä saman asian on huomanneet jo monet muutkin? Yritän nyt vääntää tähän ainakin yhden puhtaasti ase-osion kysymyksen.

Kuten varmaan useimmat foorumin käyttäjät tietävätkin, niin Lahti-Saloranta on kyllä erittäin tarkka peli ampua, mutta vähän turhan "kranttu" vaikeille olosuhteille. Osaako kukaan heittää mitään vinkkejä siitä, että minkälaista "hienosäätöä" voisi aseelle itse tehdä, että toimintavarmuus muuttuisi paremmaksi? Vanhat sota-ajan käyttäjät kertovat, että "kyllä se sitten pelaa vähän paremmin, kun se on tarpeeksi "kulunut".

Itse olen ampunut muutaman kerran ihanteellisissa ampumarata-olosuhteissa vähän käytetyllä L-S:lla. Ja kyllähän se muuten osasi ronklata joka kerralla. En oikein tiedä, että mikä siellä jumitti, mutta häiriötä oli jatkuvasti. Onko kenties jokin määrätty patruuna aseelle paremmin sopiva, vai pitääkö ruveta lukkoa hiomaan hienolla vesihiontapaperilla vähän "väljemmäksi"?

Käyttämäni patruunat olivat silloin unkarilaisia, mutta en osaa näin jälkikäteen sanoa, että oliko se jotain ylijäämää. Patruunat oli ainakin pakattu ihan fiksun näköisiin värillisiin pahvilaatikoihin, jossa oli muistaakseni joitain kuviakin... Rasiassa oli muistaakseni korkeintaan 20 patruunaa, mutta saattoi olla vähemmänkin. siis asiantuntijat: Mikä siellä L-S:ssa oikein ahdistaa ja mitä sille olisi tehtävissä?

putsaa tukin sisältä palautusjousen, Lahden itsensä mukaan se aiheutti häiriöitä.....

Puhtaus kyseisessä aseessa kaiken a ja o! Tuttu joka palvelusaikanakin oli päästelly lahti-salorannalla kertoili että mitä enemmän päästeli paukkuja menemään sen paremmin rupesi toimimaan, kehui asetta verrattuna emmaan.

Puhtaus on tarkeää,sopiva voitelu ohuella, ehkä teflonia sisältävällä aseöljyllä ja kunnon patruunat!Sota-aikana, ainakin talvioloissa käyttivät petroolia voiteluun!Noista unkarilaisista patruunoista olen kuullut vain huonoa ja yks tuttu kauppias ei suostunut myymään minulle noita ja sanoi poistavansa loputkin myynnistä laatuongelmien takia.Tiedä sitten mitä ongelmia tarkoitti.

Kaverilla oli tota unkarin ylijäämää, osti kun "halavala sai". Monet hylsyt repesivät n.10mm kannasta.

Täälläpä pari riviä LS:aan liittyvää asiaa:
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... f=3&t=3053

Mitä a-tarviketta herrat ovat LS.ssä käyttäneet?Ainakin S&B.n messinkihylsyistä en suosittele kun tuossa juuri yhdessä tapauksessa hylsy halkesi ja luoti juuttui piippuun.Olisiko nalli irronnut edellisestä ja jämät lukonpäässä sytyttäneet seuraavan nallin ennenkuin lukko oli kiinni?

itäsaksan ylijäämä "hemmopaukku" eli tsekkiläinen raskaampi kuula menee hyvin läpi LPS1:llä voideltuna. ilman tätä teettää kaikenlaisia häiriöitä.tuo aine on omiaan pienentämään ulosveto ja syöttökitkaa ja karstaamattomana ei luo itsessään lisää ongelmia.

lapuaa ja sakoa, eipä sitä muuta kivääri kaliberissa tule ostettuakaan...

Mulla ei oo koskaan ollut muita ongelmia paitsi kerran joillakin halvoilla kuparinvärisillä hylsyillä olevilla paukuilla. Niillä tuli ns hillitön tuli, lipas tyhjeni vaikka päästin liipasimen. Taisi olla juuri senverta heikko lataus että heitti hylsyn ulos ja nappasi uuden pesään, mutta lukko ei perääntynyt tarpeesi jotta olisi jäänyt takaasentoon Onneksi ei ollut kuin 10 laakia lippaassa
Muuten pelittää ilman ongelmia itseladatuilla ym paukuilla.

Armeija-aikana LS:llä tuli ammuttua, RAuK:n ammunnoissa oli käytössä kymmenisen po. asetta, eikä tullut yhtään häiriötä. Patruunat oli ilmeisesti itänaapurista, sellaisessa isossa vihreässä peltiaskissa..

Tätä on tietty kysytty jo ennenkin, mutta jos nyt vielä kerran: miksi pk-ampujalla piti olla naula taskussa?

Siksi että häiriötä poistettaessa lukitaan liikkuvat siten että ne eivät pääse lyömään eteen ja laukaisemaan asetta/lyömään sormille. L_S on muuten aliarvostettu peli. Huollettuna toimii varmasti ja kestää maailman tappiin. Ja katsokaapa työn laatua, liiankin hyvin tehty. Kerrankin ase josta voi ylpeänä sanoa "MADE IN FINLAND" Ainoa miinus on paino ja pieni lipas.

Olihan LS:aan toki rumpulipaskin kehitetty, mutta oliko sitä rintamakäytössä?

Rumpulipasversio todella oli ,mutta eikös se/ne olleet eri mallia LS-35 tai jotain sinnepäin.Armeijalle menneisiin aseisiin kai poikkeuksetta asennettiin kiinteästi(niittaamalla?) syöttökuilu tankolipasta varten.

L26-32 on se rumpulippaallinen versio.