Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

http://www.youtube.com/watch?v=yj7edH-7 ... re=related

Joku heittimen putki?

Jänkäjääkäri wrote:Ei tainnut olla rekyylitön sinko!

Tai sitten putki ei ollut puhdas ja/tai seula selvä.

Yksi kandidaatti:

http://commons.wikimedia.org/wiki/Image ... ef-2-1.jpg

t: Sven

Niin, ne ei kyllä intissä aikanaan kertoneet, mikä merkitys sillä "putki puhdas - seula selvä!" jutulla oikeasti on. Liian nopealla tulirytmillä seula voi muuttaa muotoaan (sulaa) tai tavallisillakin tulinopeuksilla osittain tukkeutua - eikä siinä ilmeisesti kovin suurta muutosta tarvita, kun rekyyliä alkaa löytyä. Siksipä ainakin 55 S 55:ssä oli rauhanajan käytössä ns. katkaistu seula - siitä oli seulakartion huippu leikattu pois, joten tukkeutuminen oli epätodennäköisempää.

Vanha muistelee taas menneitä: ekassa kesätyöpaikassa tehtiin noita 55 S 55:a, erilaisia osia oli "siellä ja täällä", lieneekö ylimäärääräisiä vai susikappaleita - olisi niistä pienellä viitseliäisyydellä ja hakemisella saanut valmiin aseen koottua - tietysti ilman tähtäintä, joka tehtiin jossain muualla - sittemmin olisi tähtäimenkin saanut halvalla varikon myymälästä. Myös ammuksen osia - tietysti ilman latausta - olisi ollut "saatavilla". No, eipä sitten tullut aloitettua mitään yrityksiä muiluttaa osia ohi yksikätisen porttivahdin. Niissä "meidän" singoissa on sellainen tuotemerkki, jossa hammasrattaasta nousee nuoli, jonka sisällä lukee AMMUS.

Canet wrote:Niin, ne ei kyllä intissä aikanaan kertoneet, mikä merkitys sillä "putki puhdas - seula selvä!" jutulla oikeasti on. Liian nopealla tulirytmillä seula voi muuttaa muotoaan (sulaa) tai tavallisillakin tulinopeuksilla osittain tukkeutua - eikä siinä ilmeisesti kovin suurta muutosta tarvita, kun rekyyliä alkaa löytyä. Siksipä ainakin 55 S 55:ssä oli rauhanajan käytössä ns. katkaistu seula - siitä oli seulakartion huippu leikattu pois, joten tukkeutuminen oli epätodennäköisempää.

Vanha muistelee taas menneitä: ekassa kesätyöpaikassa tehtiin noita 55 S 55:a, erilaisia osia oli "siellä ja täällä", lieneekö ylimäärääräisiä vai susikappaleita - olisi niistä pienellä viitseliäisyydellä ja hakemisella saanut valmiin aseen koottua - tietysti ilman tähtäintä, joka tehtiin jossain muualla - sittemmin olisi tähtäimenkin saanut halvalla varikon myymälästä. Myös ammuksen osia - tietysti ilman latausta - olisi ollut "saatavilla". No, eipä sitten tullut aloitettua mitään yrityksiä muiluttaa osia ohi yksikätisen porttivahdin. Niissä "meidän" singoissa on sellainen tuotemerkki, jossa hammasrattaasta nousee nuoli, jonka sisällä lukee AMMUS.

On paikallista tuotantoa tämä 55 S 55 jos AMMUS lukee.Olenkin räpellellyt käsissäni vähän aikaa sitten 55 S 55 sinkoa numero 1 .

Niin, AMMUS oli Lönnström-yhtiöihin kuuluneen Ammus Oy:n tuotemerkki. Sellainen naseva nimi - sanotaan sillä nimellä, mitä ne ovat. Tytäryhtiö oli Sytytin Oy - siinä sama juttu.. Myöhemmin tunnettiin myös nimellä Ammus-Sytytin Oy. Kolmas tytäryhtiöistä oli Partaterä Oy - teki kyllä sitten muutakin kuin noita teriä. Esim. AL-43 -koekappaleet, Suomi-kp:n piippuja jne. Niitä AL-43:sia oli siellä työssä ollessani yhden toimiston nurkassa kaksin kappalein - ei niistä kukaan osannut kysyjälle kertoa, mitä olivat - "..jotain ruattalaisia pikakiväärejä vissiin..".

Pääjohtaja, kapteeni Rafael Lönnström kuoli jatkosodan aikana keuhkotautiin. Leski teollisuusneuvos Teresia L taisi olla kuollessaan 1980-luvulla Suomen rikkain nainen. Hän vietti hyvin syrjäänvetäytyvää elämään. Ottotytär Else Lönnström-Beck kuoli naimattomana ja lapsettomana. Vaikka tehtaat oli myyty jo 1970-luvun alussa Huhtamäkiyhtymälle, jäi rahaa sen verran, että puolisoiden nimeä kantavalla säätiöllä on Raumalla kaksi museoa - taidemuseo ja kotimuseo. Taidemuseosta en viitti sanoa paljon mitään - toki talo on komea, alkujaan hotelliksi rakennettu ja pitkiä aikoja poliisilaitoksena toiminut talo. Kotimuseo on jätetty siihen asuun kun se asukkailta jäi - käytännössä siellä ei ole muutoksia tehty sitten Kapteenin kuoleman. SIELLÄ kannattaa pistäytyä, jos paikkakunnalla käy - on vaan aika harvoin auki - pitää kuulemma säästää taloa, että kestää..

Eikös kiinanpojilla ole ollut tuon näköisiä sinkoja käytössään?

Canet wrote:Niin, AMMUS oli Lönnström-yhtiöihin kuuluneen Ammus Oy:n tuotemerkki. Sellainen naseva nimi - sanotaan sillä nimellä, mitä ne ovat. Tytäryhtiö oli Sytytin Oy - siinä sama juttu.. Myöhemmin tunnettiin myös nimellä Ammus-Sytytin Oy. Kolmas tytäryhtiöistä oli Partaterä Oy - teki kyllä sitten muutakin kuin noita teriä. Esim. AL-43 -koekappaleet, Suomi-kp:n piippuja jne. Niitä AL-43:sia oli siellä työssä ollessani yhden toimiston nurkassa kaksin kappalein - ei niistä kukaan osannut kysyjälle kertoa, mitä olivat - "..jotain ruattalaisia pikakiväärejä vissiin..".

Pääjohtaja, kapteeni Rafael Lönnström kuoli jatkosodan aikana keuhkotautiin. Leski teollisuusneuvos Teresia L taisi olla kuollessaan 1980-luvulla Suomen rikkain nainen. Hän vietti hyvin syrjäänvetäytyvää elämään. Ottotytär Else Lönnström-Beck kuoli naimattomana ja lapsettomana. Vaikka tehtaat oli myyty jo 1970-luvun alussa Huhtamäkiyhtymälle, jäi rahaa sen verran, että puolisoiden nimeä kantavalla säätiöllä on Raumalla kaksi museoa - taidemuseo ja kotimuseo. Taidemuseosta en viitti sanoa paljon mitään - toki talo on komea, alkujaan hotelliksi rakennettu ja pitkiä aikoja poliisilaitoksena toiminut talo. Kotimuseo on jätetty siihen asuun kun se asukkailta jäi - käytännössä siellä ei ole muutoksia tehty sitten Kapteenin kuoleman. SIELLÄ kannattaa pistäytyä, jos paikkakunnalla käy - on vaan aika harvoin auki - pitää kuulemma säästää taloa, että kestää..

Tuolla syvärauman sillan kupeessa olevassa,kotimuseoko se oli,on ollut AL-43 mutta nykyään en tiedä.Sille taisi kuitenkin käydä niin että kun siellä vieraili varkaita se dekottiin takaisin saannin jälkeen.En vannomaan mene mutta näin muistaisin tapahtuneen.

En muista kotimuseossa olleen AL-43:sta, vaikka siellä jonkinmoinen asekokoelma onkin. Jotain huhuja AL:n dekoamisesta olen kyllä kuullut, mutta siitä on jo pitempi aika. Pitääkö tuollainen ase dekota - sopiiko siihen mikään nykyään saatavilla oleva patruuna? Tuskin alkuperäisiä 9 x 35 mm tai 7.62 x 35 mm on paljonkaan markkinoilla.

Tarkemmin en asiaa muista,mutta AL siellä oli.