Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Onko kellään tietoa armeijan sodassa käyttämistä haarakaukoputkista?
Minkä maalaisia ollut,onko ollut saksalaista SF14? Sotasaaliina vissiin saatu venäläisiä...
Pari vuotta sitten oli Tam armsissa venäläinen,mutta unohtu ostaa kun oli jo muuta rojua täysi kantamus...
Liekkö noita enää mistään saatavissa, kun tuollainen artikkeli vielä uupuu.

Hyvin vähän on varmaan tietoa kenelläkään ja itsellenikään vaikka tämä optiikka kiinnostaa.

raak wrote:Minkä maalaisia ollut,onko ollut saksalaista SF14? Sotasaaliina vissiin saatu venäläisiä...

Juurikin näin... Mikä tämä SF14 on?

raak wrote:Liekkö noita enää mistään saatavissa

Swatilla Lahdessa on tällä hetkellä Ruskeja myynnissä ja nettiä selaamallakin löytyy...
Itse olen sen verran nilhisti että en pysty tämän alan tavaraa ostamaan kuvien perusteella,eli on itse päästävä tarkastamaan tavara ja omani virheettömät ranskalaiset kantolaukun kanssa löysin Hämeenlinnan SA-kaupasta,100€ maksoin.
Zeissit haussa...

SF14 on saksalainen tyyppimerkintä, taitaa kulkea meillä luetteloissa nimellä "TM87 Haarakaukoputki mallia Zeiss, jako 6400, lyhyempi malli ".

Ensimmäiseen kysymykseen, Päämajan optiikkaluettelo vuodelta 1943 tuntee seuraavat haarakaukoputket:
-TM 80 Zeiss, jako 6000
-TM 81 Goerz, jako 6000
-TM 82 Venäläinen, jako 6000
-TM 86 Huet, jako 6400
-TM 87 Zeiss, jako 6400, lyhyempi malli
-TM 89 Moeller, jako 6400

Pikkuhiljaa näitä löytyy,
Goerz, ranskalainen,venäläinen.

Toimiiko tuollainen haarakaukoputki samalla tavalla, kuin ns. normaali putkimallinen stereoetäisyysmittari, eli asteikko "kaatuu" maastoon, vai onko siinä joku oma jipponsa?

Toimii käytännössä samalla tavalla kuin normikiikarit,erotuksella että näissä on "mutka matkassa" ja saa kaikenlaisia lisä härpäkkeitä kiinni.

Kiitos! Entäs tuon mittaustarkkuus, eikös tuossa kanta ole käytännössä siis okulaarien keskipisteitten välinen etäisyys? Vai lasketaanko siihen jostain syystä myös nuo varret mukaan?

Edit: Taisin ymmärtää TJ-miehen vastauksen tasan väärin. Eli siis normikiikarilla taidettiin viitata ihan tavallisiin katselukiikareihin. Noissako ei siis ole mitään etäisyydenmittaustoimintoa?

kalju wrote:Noissako ei siis ole mitään etäisyydenmittaustoimintoa?

Ei ole sellaista ominaisuutta

Joo ei ole etäisyyden mittaus toimintoa, joskin haarat levällään antaa varsin syvyys vaikutteisen näkymän.
Asteen luku ristikot näissä on jokaisessa omanlaisensa, esim tykistön tulenjohtoa varten.
Kuvassa taasen on saksalainen haarakiikari mallinen stereo-etäisyysmittari, jossa asteikko kaatuu, tai oikeammin siinä on palkeista muodostettu suorakaide joka säädetään maalin kohdalle ja luetaan etäisyys asteikolta.

raak wrote:asteikko kaatuu, tai oikeammin siinä on palkeista muodostettu suorakaide joka säädetään maalin kohdalle ja luetaan etäisyys asteikolta.

Oliko tälle jokin valmistaja ja onko jossain kuvaa tuosta asteikosta?

Normi katselukiikareissa olevaa piiruasteikkoa voidaan käyttää myös summittaiseen etäisyyden arviointiin. Yksi piiruväli vastaa tietyllä etäisyydellä tiettyä leveyttä/korkeutta ( jota nyt tähän hätään en muista ). Jos tunnetaan kohteen korkeus tai pituus niin pystytään karkeasti arvioimaan myös etäisyys.
Jenkkien ART-kiikaritähtäimessä etäisyyden arviointi toimii samalla tavalla.

Jaa - vai ei muistu piirun määritelmä mieleen.. No vihjeeksi voisi sanoa, että siihen kuului pitkäsäärinen (hyvin pitkät koivet) tyttö ja koivuhalko.. No, piiru vastaa 1 m:ä 1 km etäisyydellä.

Tämä siis meidän (ja venäläisten) vanhalla 6000-jakoisella piirulla - vaan piirujärjestelmiähän on useampia.. Kas kummaa Suomessakin ollaan siirtymässä - ylläri - NATO-piiruun, joka on 6400-jakoinen. Vähän siinä menee kalustoa uusiksi - ei luulisi olevan varaa.

Noihan se "piirun"- määritelmä menee , Mutta miksi on kehitelty useita eri järjestelmiä 6000, 6200, 6300 ja 6400? Vastaus löytyy kun hieman tutkii mm. ns. "luonnollista piirua" ja käyttäjiä ja sekä käyttötarpeita. Tuo Raak:in mittari on mielestäni ns. kääntökuvaetäisyysmittari, jossa ei tarvittu ns. stereonäköä. Riitti että osasi kiertää säätörumpuja siten että, mittauskohteen esim. kirkontorni huiput yhtyivät ns. peilikuvassa. Tämän jälkeen luettiin asteikolta etäisyys. Tuo 0.9 tarkoittaa juuri ko. mittarin etäisyys kantaa...0.9m.