Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Minulla on kahden em. kiikarin sivusäätörummuissa sellainen ongelma, että rumpua pyöräytettäessä ristikko nytkähtää hieman myös korkeussuunnassa juuri kun se lähtee sivusuunnassa liikkeelle. Jos rumpua pyörittää esim. pätkän kerrallaan, klappi ilmenee vain ensimmäisellä kerralla kun säätöä pyöräyttää ko. suuntaan. Samanlainen nyökkäys, joskin vastakkaiseen suuntaan, tapahtuu heti kun sivusäätöä alkaa pyörittää toiseen suuntaan. Eli siis jos sivusäätöä pyörittää myötäpäivään, ristikko hyppää alaspäin, jos vastapäivään, ristikko hyppää ylöspäin. Mahtaako kenelläkään olla tietoa, mistä moinen vika johtuu ja miten sen voisi korjata? Nyökkäys on suunnilleen sitä luokkaa, että se 100 metriin päässä vastaisi noin 5-10 sentin muutosta korkeussuunnassa.

Toinen onkelma sotasaalis PEM-kiikarissa on sellainen, että kiikari on rintamavuosina ottanut hieman kosteutta uloimmaisen okulaarilinssin taakse. En tunne kiikarin sisärakennetta tarkemmin ja kysyisin, arvaako tuon linssin irrottaa kuivausta varten? Meinaan, että osaako maallikko laittaa sen takaisin vai tuleeko sieltä puoli tusinaa muitakin linssejä & kumitiivisteitä ja mehiläisvahaa mukana...?

Tämä on yleistä...

Toverihan suunnittelee kaikki huollettaviksi, joten sen uskaltaa purkaa. Muista purkujärjestys.

Joltain voi löytyä kunnon ohjeetkin.

Nyt kun vielä tietäisi, millä tuo linssi irtoaa. Jengoilla oleva pidätinholkki on irti, eikä linssiä minun laskuopin mukaan pidättele enää mikään.

Ei sitä pidä enään muu kuin vuosien tätina. Siellä on jotain rasvaa välissä ja se on jymähtänyt tässä puolen vuosisadan aikana. Yksi vaihtoehto on yrittää liuottaa kuumass vedessä.

Lähteekö suosiolla seuraavasta välistä poikki???

Vanha ohje kyllä on, että optiikkaa purkavat vain ammattimiehet tai kohta entisen optiikan omistajat.

Edellinen kyllä pitää vahvasti paikkaansa

No niin, okulaaripää tuli purettua, putsattua ja kasattua. Toistaiseksi näyttää hyvältä, kontrasti ja terävyys paranivat melkoisesti. Uloimmainen linssi oli tosiaan nalkissa muutamasta kohdin mehiläisvahan/rasvan (?) takia, mutta irtosi sen kummempaa väkivaltaa käyttämättä. Linssin jälkeen pihalle tuli sentin pituinen metalliholkki, jonka perässä tuli vielä yhteen liimattu tuplaelementti. Kaiken kaikkiaan rakenne vaikutti aika idioottivarmalta, linssit kun eivät käy väärässä järjestyksessä. Noh, totuus paljastuu kun vetää muutaman kerran liipaisinta. Tuossapa kaavakuva SVT-kiikarin vastaavasta rakenteesta.

Hyvä, että onnistui. En usko, että jälkihäiriötä tulee. Kai laitoit jotain tatinaa tiivistämää?

Tarkoitus oli laittaa mehiläisvahaa, mutta jäi sitten laittamatta, kun se tahtoo viiletessään kovettua vähän liikaa. Ilmeisesti aron pojilla oli vahan seassa jotain pehmikettä? Väri on aika tumman ruskea. Vesivaseliinia olisi kanssa löytynyt, mutta se lienee jo turhan notkeaa. Tällä hetkellä on vaan alkuperäiset kakat tiivisteenä, tai mitä niistä jäi jäljelle.

Laitetaanpa tänne nyt tämäkin kuva, kun tuli aikoinaan otettua. Tällaiset sisukset löytyvät siis PEM-putken okulaaripäästä ja vielä tässä järjestyksessä. Kantapään kautta opittu konsti ulommaisen, vahatun linssin irrottamiseen on käyttää pientä imukuppia, jolla homma onnistuu näppärästi.

Mitään ongelmia ei putsauksen jälkeen ole esiintynyt ja kiikarit ovat kestäneet rekyyliä, sikäli kun näillä nyt ammuttua tulee. Aikaisemmin mainittu "kosteus" ei muuten ollut vettä, vaan ilmeisesti vahasta peräisin olevaa ainetta. Olisiko kiikaria säilytetty joskus kuumassa paikassa, jolloin kyseinen komponentti on haihtunut ja lopulta kondensoitunut linssin sisäpinnalle. Sama vika oli molemmissa PEM-kiikareissani, valmistaja Progress, 1938.