Onko vielä vanhoille Abloy Classic-avaimille tarvetta solkituotannon raaka-aineeksi? Uskoisin että oman+taloyhtiön inventaarion jäljiltä nuita voisi jokunen kymmentä liietä hyötykäyttöön.
Kattelin noita kuvia niistä haaraniiteillä kasatuista hihnoista. Onko sellanen yleinen missä on noi siirtolenkit niitattu haaraniiteillä ja samoin kumpikin pääty on haaraniitillä (pikkuremmien paikka). Ainut mikä on neulottu on se rinkula siinä pidemmässä osassa. Niin ja soljet on rautalanka mallia.
Onko täällä kukaan perillä sulatusuunesta? Pari omatekoista, happi/nestekaasu ja koksi, versiota on tullut kokeiltua ja kummallakaan Abloy ei lähde sulamaan. Isossa ahjossa käytettynä koksi sulattaa kyllä rautaakin, mutta eipä ole hirveästi järkeä hukuttaa pientä upokasta hiilikasan sisään.
Pieni induktiouuni olisi kovin kätevä, mutta uusien hinnat ovat helposti tuhansia. Tuossa on eräs pikku-uuni, jonka hinta on arveluttavan halpa. Luvattu maksimilämpötila on siinä rajoilla tätä käyttöä ajatelleen.
Nestekaasutoho (mielellään 2 kpl) lisättynä apuilmalla sulattaa pronssin helposti. Tarvitaan vain hyvä upokas ja tulitiilistä/samotista tehty uuni johon upokas laitetaan sulatuksen ajaksi. Uunin olisi hyvä olla päältä ummessa mutta sivulta auki että savukaasut pääsevät ulos. Olen joskus aikoinaan ollut mukana valamassa tuollaisella uunilla sulatettua pronssia.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Oma nestekaasu-/happiuuni on tulenkestävästä valumassasta tehty ja sylinterin mallien. Palokaasut ohjataan suoraan ylös, mutta näitä voidaan ohjata sivuille lisäämällä sylinterin päälle tulitiiliä. Pohja on samaa massaa, joten upokkaasta ei johdu lämpöä alaspäin. Töhö on kohdistettu hieman upokkaan ohi, jolloin kiertoliekin pitäsisi ainakin teoriassa lämmittää joka puolelta. Ko. tavalla metalli kyllä pehmenee sen verran, että painuu upokkaan pohjalle, mutta viimeiset asteet jäävät uupumaan. Pronssille tehot arvattavasti riittäisivät. Myös lyijyseosteisen uushopean sulamispiste näyttäisi olevan hieman tavanomaista alempi. Veikkaan, ettei Abloy-avaimissa ole lyijyä käytetty, vaikka se parantaisi työstettävyyttä.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
En tiedä mitä pronssia silloin valoimme, mutta luulen että sitä seosta käytetään yleisesti taidevalussa. Sitä saattoi myös hitsata sähköllä pronssipuikoilla. Pronssia oli aika paljon, muistaakseni noin kilon verran ja käyttämämme "tohot" olivat melkoisen isoja, suukappaleen halkaisija luokkaa 50 mm. Kuumennus oikeaan lämpötilaan vei muistini mukaan melkoisesti aikaa, jopa useita tunteja. Lisäilmaa (=happea) puhallettiin uuniin kahdella vanhalla pölyimurilla jotka oli jotenkin muutettu puhaltamaan ilmaa. Ei taida onnistua nyky-imureilla.....
Eli luulen että auttaisi jos asennat uuniisi liekin, pari lisää ja suurennat niiden kokoa. Kaasuahjolla pystyy kuumentamaan teräksenkin niin kuumaksi että se "palaa" pilalle.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Tuli tehtyä uusi upokasuuni ja siihen nestekaasupoltin ao. ohjeiden mukaisesti. Noin 6 cm korkea ja yläosastaan noin 5 cm halkaisijaltaan oleva upokas (S 03) oli panostettu 2/3 tilavuudeltaan, jolloin alpakka suli 20 minuutissa. Uuni oli siis alussa kylmä. Teräksisisten rakenteiden hehkusta päätellen lämmöt olivat tässä vaiheessa 1000-1100 astetta. Suihkumoottorin jylinä oli mahtava.
Täytyy vielä tutkia mahdollisuus sisäänmenoilman esilämmitykseen. Pajassa olisi lämpöpuhallin, jolla päästään 600 asteeseen. Poltin on suunnattu siten, että se sivuaa upokkaan alareunaa tangentiaalisesti ja jos polttimen putken läpi sihtaa upokasta, näkee selvästi, että kohta upokkaasta, johon puhallus osuu, on ympäristöään kylmempi.
Tämä kai taitaa olla väärä foorumi käsitellä ko. asioita.
Last edited by CH on Sat Apr 18, 2015 19:39, edited 1 time in total.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Aarremaanalla-foorumia on tullutkin jo selattua ja V1:n kanssa oltua kirjeenvaihdossa pari kertaa.
Pistin pari autenttista hihnaosaa ja palasen Abloyta menemään kaverille Jyväskylän yliopistoon, niin saa solkien koostumuksen selville. Pari vuotta sitten, kun vielä itse hilluin siellä, tarkastettiin Gunhill-valuluodin rakenne.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP