Hemmetti, Korhosen Sk-hihnan puolustuksestahan se löytyi. Solkien valmistusmateriaali varmistui oikeaksi ja samalla selvisi kiinnitysnastojen malli.
Kiv. kantohihnat m/30 kaksine kiinnityshihnoineen valmistetaan ensiluokkaisesta plattinahasta, jonka paksuus itse hihnassa on 3,0–0,5 m/m, kiinnityshihnoissa 2,75–0,5 m/m ja nahkalenkissä 2,5–0,5 m/m piirustuksen N:o 398 mukaan.
Merkki Sk.Y 36 stanssataan ylempään hihnaan (osa 1) sileälle puolelle hihnan pituussuuntaan 150 m/m etäisyydelle hihnan soljen keskeltä. Solkien ja nappien tulee olla piirustuksen mukaisia ja “argenta,,-tyyppisestä metallista tehtyä, sileitä ja särmättömiä. Neuloksissa tulee olla 7 neulosta tuumalla ja käytetään neuloksiin Sk.Y:n hankkimaa ja hankkijalle lähettämää pellavalankaa. Neulokset eivät saa jäädä nahan pinnalle ja tulee niiden olla säännöllisiä ja lankojen päät huolellisesti solmittuja. Neuloksissa on hihnan päätä hiukan ohennettava.
Last edited by CH on Mon Mar 25, 2013 16:23, edited 2 times in total.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Tuo OBB-öljyhiekka vaikuttaa pätevältä näihin hommiin. Jos tarkkoja ollaan, niin kokeilin keväällä omatekoisella hiekalla, jossa sekaan tuli muistaakseni pari ruokalusikallista naftaa ja sideaineeksi vesilasin vesiliuosta. Onglemaksi vain muodostui hiekan karkeahko raekoko (olisi pitänyt seuloa tarkemmin) ja muotin todella pitkä kuivumisaika. Vähäinenkin kosteus pilasi valun melkoiseksi röpelöksi. Nyttemmin jälki on jo melkein hyvää.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Sitäkin on kokeiltu, mutta kun joutuu tekemään samalla päähihnan soikeat soljet, kiinnitysnastat sekä pikkuhihnojen kantikkaat soljet, niin valuhommat on pakko opetella. Kun alkuperäisiä osia tutkii, niin piiloon jäävillä puolilla on sellaista pintaa, että lienevät hiekkavalua nämäkin.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Valutekniikan käytössä on järkeä vasta jos samalla perustyöllä syntyy useampi kappale. Tuollaiset osat valetaan käytännössä aina ns. "joulukuusi" -valuna jolloin samalla vaivalla saadaan vaikkapa 10 kpl sarja viimeistelyä vailla olevaa tavaraa. Tosin pronssin valu em. tavalla vaatii joko paine- tai keskipakoisvälineet. Muuten sula metalli ei mene muottiin kunnolla.
Yksittäisten kappaleiden tekeminen levystä käsin työstämällä on työmäärältään usein jopa pienempi kuin vastaava valumuotin tekoon menevä.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Hyvin näkyy onnistuvan messingin ja alpakan valu ainakin Happosen linkeissä eikä tässä muutenkaan ole tarkoitus koko Suojeluskuntajärjestöä hihnoittaa. Jos muutaman valmiin hihnan saa tehtyä, niin hyvä. Ja siksi toiseksi, Sk-hihnan solki on rakenteeltaan sen verran armeijan pellistä prässättyä monimutkaisempi, että käsityokaluilla menisi ikä ja terveys. Väittäisin myös, ettei tuon vahvuista alpakkapeltiä ole kovin helposti saatavilla.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Kyllä tuollaista käsityötä pitää ihailla ja kannustaa.
Miten joku voi verrata käsityötä ja sarjatuotantoa keskenään.
Ymmärtääkseni igorrock myös puuhastelee käsityö-ammatissa, sekä tekee puukkoja ym. yksittäiskappaleina.
Puukkojakin saa kourakaupalla edullisesti konesepiltä, miksi niitä ite väsäämään, vai mitä.
Miten joku voi verrata käsityötä ja sarjatuotantoa keskenään.
On turhaa puhua "joulukuusi" -valusta varsinaisena sarjatyönä. Siinä toki valmistuu kerralla useampi aihio mutta näiden aihioiden viilailu ja muu siistiminen vie oman aikansa ja on taatusti selvää käsityötä.
Jos joku kaipaa paksumpaa alpakka(=uushopea)-levyä niin tuolta löytyy levytavarana vahvuuksia 0,5:stä aina 5 mm saakka. Ja tankoina 2 mm:stä 5mm:n saakka.
igorrock wrote:
Niinpä, vernissa ja mehiläisvaha (vaikka jälkimmäistä paljon käytetäänkin ao. tarkoitukseen) eivät ainakaan allekirjoittaneelle ole niitä ensimmäisiä aineita joilla nahkaa hoidan; molemmat ajankanssa käytettynä kun kovettavat nahkaa. Pelkkää mehiläisvahaa jopa tietoisesti käytetään jos halutaan syystä tai toisesta kovettaa nahkaa.
Suosittelen käyttämään biopohjaisia juoksevia öljyjä ja rasvoja koska niillä ei ole tuota em. vaikutusta vaan niillä hoidettu nahka pysyy notkeana ja hylkii hyvin kosteutta. Esemerkiksi kylmäpuristettu pallavansiemenöljy toimii paljon paremmin kuin vernissa joka itseasiassa on kuivumisreaktion aikaansaamiseksi kemiallisesti käsiteltyä samaa tavaraa. Pelkkä öljy ei oikeastaan ollenkaan kuivu/kovetu vaan pysyy aina notkeana.
Mutta millainen mahtaa olla pellavaöljykäsitellyn nahan kestävyys hometta vastaan? Tietysti ongelman voisi kai kiertää homeenestoaineella. Kokeilin tuossa Tikkurilan pellavaöljyä naturaaliin nahkaan ja sävy on hyvin lähellä alkuperäistä m/30-hihnaa.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Nahasta puhuttaessa värisävy on sikäli aika toisarvoinen juttu että suurin tekijä joka siihen vaikuttaa on valon UV-säteily. Se ajanmyötä tummentaa ns. luonnonvärisen nahan olipa siinä mikä käsittely tahansa. Eli itse keskittyisin nahan käsittelyssä siihen että materiaali saa mahdollisimman hyvän ja kestävän suojauksen joka myös pidentää sen käyttöikää.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
