Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Sotasaaliskivääreihin Mosin-Nagant 91-30 tehtiin Tikkakoskella vuosina 1943-44 uusia piippuja noin 14 000 kpl. Tietääkö kukaan, tehtiinkö näiden uusien Tikkakosken piippujen sisämitat samalla .310 kaliberilla, mitä Ukko-Pekkojen piiputkin oli tehty? Oliko patruunapesän ylimenokartio tehty samalla tavoin jo valmiiksi D-luotiselle patruunalle sopivaksi, kuin oli Ukko-Pekoissakin?

Onko kokemuksia, mikä luoti käy parhaiten 91-30 suomalaisen piipusta. Oletettavasti se on D-166 jos kaliberina on .310, vaan miten tulee kasoja hoikemmilla luodeilla esim. Sako Rangella 7,83 mm ja 7,84 mm:n D-46:lla ja D-47:lla? Mikä ruuti, ruutimäärä ja luoti on antaneet itseladatuissa patruunoissa parasta käyntiä? Luonnollisestikaan latausreseptien antaja ei ole mitenkään vastuussa antamastaan latausohjeesta, vaan mahdollinen reseptinkäyttäjä-lataaja vastaa itse kokeiluistaan.

Venäläisellä mitoituksella on piippu ja ylimeno noissa kivääreissä. Eli aikalailla samat väljyydet kun m39 piipuissa. Yksilökohtaisia eroja on isokaliberissa jonkinverran. M39ssä käytettiin myös 91-30 ryssän piippuja kotimaisten loputtua varastoista.
Kyllä d46 ja d47 toimivat varmasti paremmin rataolosuhteissa kun d166. Väljän piipun ansiosta joudut käyttämään vihtavuoren taulukkolatausten yläpäätä läheltä maksimeja. Väljissä piipuissa kovemmat lataukset ovat toimineet parhaiten, johtuneeko suuremmasta ohivirtauksesta.
Mutta kyllä hyvälaatuiset väljät piiput ovat hyväkäyntisiä ohuemmillakin luodeilla.
D166n ongelma on pitkä luodinohjauspinta/läpimenokitka, jonka takia paineet saattavat nousta ylikoviksi tiukoissa piipuissa. Siksi vihtavuori antaa ylivarovaisia latausarvoja mosineille. Eli ei ole noissa tarpeeksi kovia latauksia, jotta saisi hyvän käynnin kyseiselle luodille. Ja muutenkin d166 ei ole vakuuttanut omissa kokeiluissani. Kovemmilla(yli taulukoiden) latauksilla rekyyli saattaa muodostua hieman epämielyttäväksi.