Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Toisessa aiheessa oli jollain viesti, että noita mosineja on kovasti tuunattu ja rakenneltu. Pitänee varmaan
paikkansa ja ajattelin, että tähän vois koota foorumilaisten askartelun tuloksia. Aloitan tolla viimeisimmällä
valmiilla. Vanha nagantti sai uuden elämän kytiskiväärinä. Vallun jalat, timneykoneisto, BR-vaimennin, 28-76 tukki
ja docter 3-12 kiikari. Raudat siitä ja tästä; kootut taideteokset:)

Tein pihassa alustavaa kohdistelua. 65 metrin matkalla 5 laukausta peittää vielä euron kolikolla. Pitää ensi viikolla
yrtittää päästä radalle..

Alla meikäläisen lintuase. Tukkimalli ei täysin tyydytä vaan tulee jossain vaiheessa vaihtumaan toiseen.

Mielestäni igorrockin ase on kyllä simppelin nätti ja tukkikin on siisti. Tietysti jos malli ei
miellytä niin eihän se miellytä. Mikä siinä muuten tökkii?

7.62 Tkiv 85



Uploaded with ImageShack.us

Komee kivääri. Mulla on kans 85 työn alla. Alkaa muuten olla kasassa, mutta piippu vielä on hakusessa. Ei siis
puutu enään paljoa:)

Tietysti jos malli ei miellytä niin eihän se miellytä. Mikä siinä muuten tökkii?

Perässä on liikaa pudotusta, johtuen siitä että tukkiseppä ei aikoinaan noudattanut lähettämiäni ohjeita vaan kuvitteli paremmin tietävänsä mitä minä haluan.

Mimmoseen jälkeen tolla L-S piipulla pääsee. Aika paljon niitä kai on noihin jalostettu, mutta saako niillä
oikeesti tarkkaa kivääriä aikaiseksi?

v a l m e t wrote:Mimmoseen jälkeen tolla L-S piipulla pääsee. Aika paljon niitä kai on noihin jalostettu, mutta saako niillä
oikeesti tarkkaa kivääriä aikaiseksi?

Kyllä ne sadasta metristä ammutut 5 reikää taulusta yhdellä kolikolla peittää. Mutta riittääkö se oikeasti tarkkaan onkin sitten jo eri asia.

Niin, tarkka on vähän liukuva käsite. Oma harrastuneisuus vie enemmän metsästyksen kun kasa-ammunnan
puoleen. Omasta ja vain mun omasta mielestä kolikolla peitettävä 5 kuulan nippu täyttää tarkan aseen määritelmän.
Tietysti saivartelija sanoo, että maailmassa on olemassa vielä oikeesti isoja kolikoita

Ja se saivartelija iskee heti kiinni kun tilaisuus koittaa!

Katsokaa ensin tämä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Plootu

Ruotsin kupariplootut olivat suurimmat maailmassa koskaan valmistetut metallirahat. Vuoden 1715 yhden taalerin plooturaha painoi kolme kiloa. V.1644 liikkeelle lasketut kymmenen taalerin rahat olivat 20 kiloa kappale. Silti plooturahoista sanottiin, että ne olivat kannettavia. Kannettavuudesta huolimatta niiden kuljettamiseen liittyi ongelmia. Tavallisesti niitä kuljetettiin köyteen sidottuna selässä tai työnnettiin suurempia summia kärryillä.

Pienestäkin rahallisesta määrästä tuli niin huomiota herättävä kasa, että rahojen säilytys tuotti vaikeuksia. Noina aikoina isäntä yleensä yksin tiesi rahakätkönsä paikan ja hautasi usein aarteensa maahan, koska muita varmoja säilytyspaikkoja ei ollut. Näitä talonpojan kassakaappeja on sitten löytynyt.

Niin ja se plootun koko versus kiväärin kasa; eli näin, Ruotsissa käytettiin vuosina 1624–1776 rinnakkain kupari- ja hopearahaa. Plootut olivat suurikokoisia kuparirahoja, neliömäisiä kuparilevyjä, joissa oli viisi leimaa. Plooturaha painoi arvonsa verran. Suurin plootu oli 10 taalarin plootu, jonka mitat olivat 30 x 70 cm. Että voiko kovin tarkasta aseesta enään sitten 100 metriin puhua?

No juu.. Oikeasti taitavat puhua kulman erilaisista mittayksiköistä aseiden tarkkuudessa - vaikka kulmaminuutista.. (joku ase oli, jossa nimessä oli MOA eli minute of angle - väittivät pystyvän sellaiseen tarkkuuteen). Kasan kokohan sitten kasvaa, kun amet pitenee..

Mietin tuossa näitä tarkkuusasioita ja tuli mieleen kiertopoikkeama (eli kun luoti pyörii pituusakselinsa ympäri, se tapaa myös kaartaa..). Mitenkähän lähtönopeus mahtaisi vaikuttaa kiertopoikkemaan - siis onko oikeasti merkitystä, kaartaako hidas lataus niin paljon vähemmän kuin nopea, että se pitäisi tavanomaisilla ampumamatkoilla (50..150..300 m) ottaa huomioon? Oliskohan tuohon joku kaava? Mitenkähän rihlan nousu vaikuttaa asiaan? Ai että tässä tulee pian pää kipeeksi...

Noista kupariplootuista vielä... Nykyrahaksi muutettunahan tuo kolmen kilon kupariplootu vastaisi aikalailla 20 euroa. Siis romukuparissa. Voisi olla muuten yllättävänkin hyvä vaihtoehto Kreikalle, jos putoavat pois eurosta... Kun voi vain kuvitella sen syöksykierteen, joka niiden mahdollisen oman rahan arvolla olisi suhteessa ulkomaiden valuutoihin Mutta Kreikan kupariplootunpa arvoa eivät valuuttakeinottelijat heilauttelisi. Päinvastoin. Romukuparin hinnan noustessa kupariplootu sen kun vaan vahvistuisi. Samoin kuin Kreikkalaisten selät lompakoiden kanniskelusta...

markham wrote:Mahtaakohan tallessa olla yhtään plootuille tehtyä pajatsoa...

Kataiselle voisi palkan maksaa plootuina...jaa no miksei koko ministeri katraalle.Kerrottais vaan että ovat kreikkalaisia europlootuja.

Mahtaakohan tallessa olla yhtään plootuille tehtyä pajatsoa...