Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tuli ostettua numerotarkka Westinghouse jossa oli alkuperäinen venäläinen kangashihna mukana.Kunto on todella hyvä.Myyjä sanoi,että pitäisi olla otettu talteen suoraan Tampereelta,joten eipä löydy mitään ylimääräisiä leimoja.Ei nyt mikään kauhea harvinaisuus mutta numerotarkka m91 on mielestäni jo pikkuinen harvinaisuus Suomenmaassa,niin paljon niitä on täällä muutettu ja kunnostettu.

Maistuis mullekin . Eipä ole numerotarkkoja m/91:siä meilläpäin näkynyt. Johtuu kait siitä, että vapaussotatouhu oli kiihkeämpää siellä etelässä.

Pitää paikkansa. Punakaartin jäljiltähän nämä Westinghouset ja Remingtonit useimmin ovat. Näyttävinä aseina näitä kannettiin sotamuistoiksi valkoisiin koteihin keskimääräistä useammin.Remingtoneja näyttää muuten tulevan vastaan huomattavasti harvemmin kuin Westinghouseja.

Johtunee varmaan valmistus/toimitusvuosista.Westinghouset valmistettiin muistaakseni -15 ja Remarit -16-18.Eli ovat jaettu aikaisemmin ja jostain syystä niitä on tullut aika paljon tänne.Täytynee opetella toi valokuvien laitto minunkin kun tuo valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Pieni korjaus. Westinghouse valmisti aseitaan 1915-1918? mutta kaikissa aseissa on jostain syystä tuo vuosiluku 1915.Remington taas vaihtoi vuosilukua ja niistä löytyvätkin vuosiluvut -16,-17 ja -18.1915 vuonna leimattua ei ole silmään sattunut,mutta kaipa sellaisiakin pitäisi olla?

Ainakin kuvien perusteella punakaarti näyttää käyttäneen näitä aseita runsaasti.Valkoisilla ei ainakaan sodan alkuvaiheessa näy juurikaan uusia kivääreitä, vain vanhoja saksalaisilta saatuja venäläisiä ysiykkösiä ja venäläisiltä joukoilta takavarikoituja Arisakoja.Punaiset saivat aseita useina eri lähetyksinä suoraan Pietarista.Näiden joukossa lienee ollut tuliteriä amerikkalaisia kivääreitä poikkeuksellisen runsaasti, venäjän omista kivääritehtaista tuskin rullasi ulos juuri mitään tuona sekasortoisena aikana, joten aseet otettiin olemassa olevista varastoista.
Myös joitakin kirjallisia viittauksia löytyy.Viljo Sohkanen Punakaartilaisen päiväkirjassaan kertoo, kuinka heidät aseistettiin tuliterillä Remington-kivääreillä.Eräässä taistelukuvauksessa taas kerrotaan, kuinka valkoisten käsiin jäi puoliksi poltettu junanvaunullinen uusia kivääreitä.Olikohan tämä nyt Hyvinkäällä?Kun en satu muistamaan missä kirjassa kertomus oli ja noita kirjojahan riittää

Suomessa oleskelevien venäläisten joukkojen aseistukseen lienee kuulunut m/91 kivääriä aika vähän ko.aikana. Kivääreistähän oli suuri pula ja tällaisen toisarvoisen suunnan kuin Suomi vartioimiseen kelpasivat kyllä Arisakat, Berdanit ja sekalainen sotasaalis-aseistus mainiosti.Pääkaupunkiseudulle sijoitetuilla joukoilla m/91 kivääreitä näkyy kyllä enemmän kuin muilla.Winchestereiden runsaslukuisuus Suomessa voi myös selittyä sillä,että huollollisesti poikkeavana tyyppinä sitä oli jaettu pääasiassa sotilallisesti toisarvoisille suunnille mm. Suomeen.

hmm.tulihan tuokin harhaluulo korjatuksi.Ilmankos ei muita vuosilukuja ole W.ssa näkynyt.Suomi ei aktiivisena taistelualueena sai varmasti paljon huollollisesti vaikeaa aseistusta alueelleen.Meidän onneksemme Berdanit,Arisakat;Winsesterit olivat melko hyvin edustettuina täällä ja osa jäi siviilien haltuun säilyen näin meillekkin.Mistähän johtuu,että berdaneista niin monet eivät ole numerotarkkoja?Helsingissä oli venäjän Itämerenlaivaston yksi päätukikohdista joka selittänee myös sen,että siellä oli joukot aseistettu pääkalustolla eli m91.llä.

Jussi T. Lappalaisen Punakaartin sota -kirjassa on kerrottu punaisten saamat asemäärät.

Pietarista:

24.1 5000 kivääriä
27.1 15000 kivääriä,30 konekivääriä,2 miljoonaa patruunaa, 10 tykkiä,6 vl(vaunulastia?) ammuksia ja kaksi panssariautoa.
12.-23.2 15000 kivääriä,50 konekivääriä, 1 miljoonaa patruunaa ja 10 tykkiä.

Tallinnasta: 7.2-11.2 luovutettu ja laivattu myöhemmin Suomeen:

17931 kivääriä ,96 konekivääriä 0,23 miljoonaa patruunaa,2000 tykin ammusta,35 pomminheittäjää,875 pommia ja 9733 käsikranaattia.

Kivääreiden mallit eivät ole tiedossa,mutta ainakin ensimmäinen erä sisälsi saksalaisia Mauser-kivääreitä,joista jouduttiin kuitenkin pian luopumaan ampumatarvikkeiden loppumisen vuoksi.

Arvelisin,että Berdaanit olivat jo tuohon maailmanaikaan venäläisille niin Ö-luokan kalustoa,että numerotarkkuudestakaan ei enää vaivauduttu pitämään huolta aseita korjattaessa. Lisäksi usein kävi niin,että sotasaalis-aseesta oli heitetty lukko pois edellisen omistajan toimesta. Joskus se löytyi,joskus täytyi sovittaa lähin löytynyt paikalleen. Mullakin on joitakin ysiykkösiä,jotka ovat muuten numerotarkkoja, mutta lukko prkl. eri numerolla


Rakuuna 1916 , lukko yllätys yllätys Westinghousesta...

Missä hinnoissa alkuperäiskuntoiset Westinghouset liikkuvat nykyisin? Pääseekö kolmellasadalla jo kiväärin makuun, vaikka myyjä tietäisikin mitä on myymässä?

Luulisin,että kyllä.Turussa oli varsin hyväkuntoinen yksilö myynnissä muistaakseni 350 euroon,eli niillä nurkilla liikutaan vielä.

just kiikutin kotiin westinghousen..kaverilla "kätköissä" 30v..

pyssyssä venäläisiä leimoja..
ja itse ase..new england westinghouse 1915r srj.nro:134557
kunto keskinkertainen.

mitä tarkoittaa leima tukissa:ympyrä hässäkän keskellä Z

onkos tuolla mitään arvoa? kuvaa ei tähän hätään ole.

Nostin tätä Westinghousesta aloitettua juttua ja kysynkin aseen omistajilta ovatko teidän aseenne SA leimattuja vai ilman.Omassa aseessa tukin lavassa hihnarautalenkin lähellä sellainen pyöreä painauma jota joskus jossain yhteydessä taisin veikata toisen aseen hihnalenkin painaumaksi,mystistä leimausta siitä tarjottiin.Onko siitä mitään uutta tietoa?

Kuitenkin,omassa Westinghousessa sekalainen kokoelma muiden valmistajien osia,ase ei ole numerotarkka.

Itsellä on alkuperäiskuntoinen no.tarkka ja ilman ylimääräisiä leimoja sekä sekuli jka on sa leimattu.

jaska wrote:Itsellä on alkuperäiskuntoinen no.tarkka ja ilman ylimääräisiä leimoja sekä sekuli jka on sa leimattu.

Minunkin West ilman SA leimaa.